|
METKU - Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen
WP1 - Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut / TKK
Tässä tutkimuksessa selvitetään merenkulun turvallisuusjohtamisessa käytettävät
turvallisuuden mittaus- ja arviointimenetelmät sekä tunnusluvut. Lisäksi tehdään
katsaus eräillä muilla toimialoilla käytössä oleviin turvallisuuden tunnuslukuihin. Eri
tunnuslukujen ja menetelmien käyttökelpoisuuden arvioinnin perusteella tutkimuksessa
kehitetään erityisesti merenkulkuun sopiva turvallisuuden mittausmenetelmä, jonka
avulla alan turvallisuuden kehittämis- ja tutkimustyötä voidaan ohjata entistä tehokkaammin
ja tarkoituksenmukaisemmin.

WP2 - Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa - ISM-koodin vaikutukset merenkulun turvallisuudelle / MKK
Kansainvälisen merenkulun turvallisuusjohtamiskoodi (ISM-koodi) otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1997 matkustaja- ja rorolaivoilla. Näin ollen käyttökokemuksia ISM-koodista on kertynyt jo kymmeneltä vuodelta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla ISM-koodin mukaisten turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöönotto on vaikuttanut suomalaisen merenkulkuelinkeinon turvallisuuskulttuuriin. Tutkimuskysymyksiä ovat: Missä määrin johto eli käytännössä varustamo on sitoutunut ISM-koodin edellyttämään turvallisuuspolitiikkaan? Onko suhtautumisessa turvallisuuspoikkeamiin havaittavissa muutosta? Onko turvallisuuspoikkeamien käsittelylle luotu toimivat käytännöt ja onko turvallisuuden paraneminen todennettavissa? Onko organisaatio sitoutunut ja motivoitunut jatkuvaan parantamiseen? Välittyykö tieto poikkeamista koko teollisuuden tietoisuuteen?

WP3 - Erilaisten turvallisuusjohtamisjärjestelmien vertailu (ISM -OHSAS) / KyAMK
Työpaketin tavoitteena on verrata ISM-koodin mukaista turvallisuusjohtamisjärjestelmää ISO-standardien mukaisiin johtamisjärjestelmiin sekä teoriassa että käytännössä. Tavoitteena on löytää näiden erilaisten järjestelmien yhteneväisyydet ja erot. Erityisesti selvitetään käytännön eroja järjestelmien toteutuksessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää ISM-koodin mukaisten järjestelmien käytännön toteutusta eri varustamoissa. Järjestelmien toteutuksen välillä tehdään myös sisäistä vertailua vertaamalla niiden käytännön toteutusta varustamon sisällä. Tavoitteena on myös selvittää satamien ja niissä operoivien yritysten käyttämät turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja niiden käytännön toteutus. Lisäksi selvitetään sataman turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaikutus satamien yritysten järjestelmiin.

WP4 - Turvallisuusjohtamisen parhaiden käytäntöjen tutkimus / Turun AMK
Yritysjohdon mielipiteen vaikutus varustamon turvallisuuskulttuurin kehittämiseen on merkittävä. Analogisesti koko elinkeinon puitteissa yhteisten parhaiden käytäntöjen muodostama käsitys turvallisuustasosta määrittelee toimintatapoja. Tutkimuksessa pyritään selvittämään toimintatutkimuksen keinoin perusteita sille, miten sitoutumisella, parhailla käytännöillä ja yhteistyössä tapahtuvalla kehityksellä voidaan vaikuttaa merenkulun turvallisuuskulttuuriin ja meriturvallisuuteen. Turvallisuusjohtamisen alalla yritysten keskinäistä kilpailua on mahdollista rajoittaa siten, että parhaiden käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä tulee mahdolliseksi.

WP5 - Turvallisuusjohtaminen moniammatillisissa viranomaisverkostoissa / KyAMK
Turvallisuus edellyttää järjestelmällistä riskien tunnistamista ja niiden hallintaa. Työterveys- ja työturvallisuusjohtamista on tutkittu ja turvallisuuden hallintaan on kehitetty seurantajärjestelmiä. Myös eri viranomaistoimijat ovat jokainen omasta näkökulmastaan määritelleet väestön turvallisuuden vaatimuksia ja edellytyksiä, mutta viranomaisten välisen yhteistoiminnan johtamista on tutkittu niukasti. Tässä tutkimusosiossa selvitetään turvallisuusjohtamista viranomaisten välisessä yhteistyössä. Viranomaistahoja ovat: Meri- ja rajavartiolaitos, satamaviranomaiset, palo- ja pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, poliisi ja muut liikennettä ja tietoliikennettä valvovat viranomaiset.

|

|