 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ajankohtaista 27.5.2010 Miljoonarahoitus biologisten riskien arviointiin Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan FEM-tutkimusryhmä koordinoi EU:lta miljoonarahoituksen saanutta hanketta, jossa kehitetään erityisesti kalastuksen säätelyyn soveltuvia tilastollisia riskilaskentamenetelmiä. ECOKNOWS-hankkeeseen osallistuu 13 tutkimusryhmää Euroopasta, Kanadasta ja Filippiineiltä. Helsingin yliopiston saama budjettiosuus on hieman yli miljoona euroa. Hankeen koordinaattorin, professori Sakari Kuikan mukaan riskilaskenta on epävarmuuden tieteellisesti perusteltua arviointia. Tutkijat laskevat kalakantoihin kohdistuvia riskejä ja niiden yhteisvaikutuksia. - Laskentamenetelmien pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevia tietokantoja sekä julkaistuja tietolähteitä. Tutkijoiden tehtävä on laskea riskirajoja myös niille kalalajeille, joiden seuranta on yhteiskunnalle liian kallista. Tutkijat arvioivat esimerkiksi Itämeren luonnonlohikantojen menettämisen riskiä ja punnitsevat erilaisten säätelyvaihtoehtojen tehokkuutta. Laskentamenetelmillä myös arvioidaan mitä uutta tietoa pitäisi saada tarkempien laskelmien saavuttamiseksi. Itämerellä tutkimus kohdistuu silakkaan ja loheen, rannikolla kuhaan, siikaan, haukeen ja mateeseen. Atlantilla tutkimusten polttopisteessä ovat sardelli, kummeliturska ja silli. Hanke myös auttaa kalastajia ja muita tiedon käyttäjiä ymmärtämään todennäköisyyksiin pohjautuvia kalakanta-arvioita. Helsingin yliopistolta mukana ovat myös akatemiaprofessori Juha Merilän ja professori Jukka Coranderin tutkimusryhmät. Merilän ryhmä tutkii malleja kalastuksen vaikutuksista kalastettavien lajien perinnöllisiin ominaisuuksiin. Coranderin ryhmä kehittää tehokkaampia laskentatapoja. Suunnitteilla tietopankki Hanke tuottaa työkaluja myös siihen, että nykyisiin tietokantoihin voisi kuka tahansa esimerkiksi tietyn lajin lisääntymistehokkuutta tutkinut tallentaa oman aineistonsa. Tietopankki yhdistäisi tutkijan syöttämän aineiston aiempien aineistojen tietosisältöön. Vähitellen oppiva järjestelmä on arvokas erityisesti niille maille, joiden alueella on paljon luonnon monimuotoisuutta, mutta ei varaa tehdä laajoja seurantoja. - Tieteen on tuettava päätöksentekoa mahdollisimman tehokkaasti, eikä aina ole aikaa odottaa lisäaineistoja. Odottaminen voi tulla kalliiksi lajeille ja yhteiskunnalle, Kuikka päättää. » Luonnonvarojen käytön ja ohjauksen tutkimusryhmä (FEM) OILRISK-hankkeen logokilpailun voittaja valittu Kilpailuun tuli yhteensä 59 ehdotusta. Hankkeen työryhmän edustajista sekä WWF:n yhteistyökumppaneista koostuneen raadin valinta oli Laura Kallisen ehdotus. Kiitämme kaikkia kilpailuun osallistuneita mielenkiinnosta logokilpailuamme kohtaan!  Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkija Antti Postille Vuoden 2009 Logistiikkaopinnäyte -palkinto "Suomen Logistiikkafoorum on myöntänyt Vuoden 2009 Logistiikkaopinnäyte -palkinnon diplomi-insinööri Antti Postille diplomityöstä ”Transitoliikenteen lisäarvopalvelut”. Työssä tarkastellaan Suomen kauttakulkuliikenteessä käytössä olevia lisäarvopalveluja ja niiden kehitysnäkymiä. Tutkimuksessa selvitetään myös Suomen transitoliikenteen nykytilaa ja tulevaisuutta." Diplomityö (PDF) » Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Lue lisää » Tiedote 4.12.2009 Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen -hankkeen seminaari "Merenkulun turvallisuus – johtaminen ja asenteet turvallisuuskulttuurin taustalla" järjestetään tiistaina 22.9.2009 klo. 9:00-14:00 Kotkan Höyrypanimolla. » seminaarisivulle Tietokilpailukysymysten oikeat vastaukset - Elämän valinnat-messuilla 17.-18.4. Messuvieraille järjestetyn tietokilpailun oikeat vastaukset: 1. Mitä Merikotka-tutkimuskeskuksessa tehdään? - Tutkitaan meriturvallisuutta, -liikennettä ja meriympäristöä. 2. Mikä on useimmiten syynä onnettomuuksiin merellä? - Inhimillinen tekijä on mukana onnettomuuksien synnyssä noin 80% tapauksista. 3. Kuinka monta tankkeria kulkee Kotkan edustalla päivittäin? - Heinäkuussa 2006 (Ylitalo ym. 2008) Kotkan edustalla kulki yhteensä 132 tankkeria länteen, ja 58 kpl Kotkaan/Kotkasta. Itäänpäin suuntautuvaa liikennettä ei tässä tutkimuksessa selvitelty. Näiden lukujen perusteella keskimääräinen alusmäärä Kotkan edustalla oli vähintään 10 tankkeria päivittäin, ja liikenteen kasvun huomioiden vuoden 2006 jälkeen voidaan arvioida määrän olevan 10-20 välillä. 4. Kuinka usein tilastollisesti koko Itämeri jäätyy? - Pitkien aikasarjojen valossa Itämeri on jäätynyt kokonaan keskimäärin 2 kertaa 100 vuoden aikana. Palkintona ollut herkkukori on toimitettu voittajalle, onnittelut! Kiitos myös kaikille messuvieraille aktiivisesta osallistumisesta kilpailuun! Tutkimuskeskus Merikotkan yleisöluennot Maretariumissa Kaikki luennot pidetään Maretariumin Meriteatterissa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. » Katso yleisöluentojen ohjelma keskiviikko 1.4. klo 15-16 keskiviikko 15.4. klo 15-16 keskiviikko 22.4. klo 15-16 keskiviikko 29.4. klo 15-16 Kotka Maretarium, Sapokankatu 2, 48100 KOTKA www.maretarium.fi Transitoliikenteen lisäarvopalvelut (TRALIA) -tutkimushankkeen loppuseminaari Kouvolassa 21.4.2009 klo 12.30-15.30 Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) ja Kouvolan Yritysmagneetti Oy järjestävät Transitoliikenteen lisäarvopalvelut (TRALIA) -tutkimushankkeen loppuseminaarin Kouvolassa 21.4.2009 klo 12.30-15.30 (Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola). » Seminaarin ohjelma SAFGOF -hankkeen seminaari Kotkan Höyrypanimolla 2.12.2008 Merikotka-tutkimuskeskuksen hallinnoiman SAFGOF -hankkeen väliseminaari järjestetään Kotkan Höyrypanimolla 2.12.2008 klo. 12-16. Seminaari kantaa nimeä: SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan. » Lisätietoja |
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
