INFUTURE vieraili Volgo-Balt hallintoviranomaisten luona Pietarissa

INFUTURE järjesti toisen työryhmän kokouksen 10.4.2019 Makarovin yliopistossa Pietarissa. Päivän aikana käytiin läpi projektin eteneminen ja päivitettiin loppuvuoden pääkohdat. Hankepartnereiden lisäksi kokoukseen osallistui sisävesiliikenteen asiantuntijoita Venäjän ja Suomen puolelta. INFUTUREn ensimmäinen raportti on julkaistu ja se on luettavissa Merikotkan nettisivuilla osoitteessa: https://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/

 

Toisen päivän aikana INFUTURE vieraili Volgo-Baltin hallinnossa, jossa varapääjohtaja Gennady Iosifovich Aizen toivotti henkilökohtaisesti ryhmän tervetulleeksi. Volgo-Baltin edustajat asiantuntijoineen kertoivat hallinnon eri rooleista ja merkityksistä toiminnassaan ja INFUTUREn edustajat loivat kuvan hankkeesta ja sisävesiväylien tulevaisuudesta ja kehityksestä Suomessa ja Ruotsissa. Vierailijat pääsivät tutustumaan myös viestintä- ja laivaliikenteen valvontakeskuksiin. Molemmat osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä päivään ja Volgo-Baltin varapääjohtajan mukaan he haluavat tehdä yhteistyötä hankkeen kanssa ja ovat erittäin kiinnostuneita hankkeen tuloksista.

COMPLETE-projekti mukana ICES-työryhmäkokouksissa

COMPLETE-projektin asiantuntijat Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Saksasta osallistuivat 4.-8. maaliskuuta 2019 järjestettyihin Kansanvälisen Merentutkimusjärjestö ICES:in työryhmien kokouksiin Weymouthissa, Englannissa. Kaikki hankkeen partnerimaat ovat mukana näiden työryhmien, ICES Working Group on Ballast and Other Ship Vectors (WGBOSV) sekä ICES/IOC/IMO Working Group on Introduction and Transfer of Marine Organisms (WGITMO)  toiminnassa.

Merikotka mukana Suomenlahden meriympäristön kolmikantayhteistyössä

Merikotka-tutkimuskeskus oli mukana Suomenlahden kansainvälisillä tiedepäivillä Pietarissa 17.-18. lokakuuta 2018.  Tilaisuuden teemana oli tänä vuonna ”Gulf of Finland – natural dynamics and anthropogenic impact” ja se oli omistettu 50-vuotiselle Suomenlahden meriympäristön suojelemiseen tähtäävälle Suomi-Viro-Venäjä -kolmikantayhteistyölle. Tilaisuus pidettiin A.P. Karpinskyn Venäjän geologisessa tutkimusinstituutissa ja mukana oli yli 160 osallistujaa. Tilaisuudessa Merikotkan tutkimusjohtaja Maria Hänninen loi katsauksen Merikotkan monitieteellisiin tutkimuksiin mm. Suomenlahden öljykuljetuksiin liittyen.

Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa lippulaivahankkeella

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen koordinoima projekti COMPLETE on nostettu yhdeksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeeksi. Lippulaivahankkeen statuksen myöntäminen on osoitus siitä, että Itämeren alueella vieraslajien torjunta nähdään tärkeänä yhteisenä tavoitteena.

Lippulaivastatuksen merkitys

EU:n Itämeri-strategia on alueen EU-jäsenvaltioiden ja EU-komission välinen sopimus. Strategian tavoitteena on syventää Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Yhtenä strategian teemoista on puhtaan merenkulun edistäminen. Lippulaivastatus voidaan myöntää projekteille, jotka tukevat Itämeri-strategiaa ja toimivat esimerkkeinä rajat ylittävien ongelmien ratkaisemisesta.

Viime syksynä käynnistynyt EU:n Itämeren alueen ohjelman projekti COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) parantaa vieraslajien hallintaa Itämeren alueella. Koska vieraslajit eivät tunne kansallisten vesialueiden rajoja, ratkaisut vieraslajien leviämisen estämiseksi tulee löytää kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämän työn edistämisessä COMPLETE-projektilla on keskeinen asema, joka on nyt tunnustettu myös Itämeri-strategian tasolla. Päätös on tehty 26.9.2018 EU:n Itämeri-strategian kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa.

Tavoitteena tehokkaampi vieraslajien hallinta Itämerellä

Vieraslajeja salamatkustaa laivojen mukana painolastivesitankeissa sekä laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Vieraslajit voivat myös siirtyä paikasta toiseen sekä huviveneiden ja mahdollisesti myös venetrailereiden mukana. Vieraslajien leviäminen uusille merialueille on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Tästä syystä lajien leviäminen ja asettuminen uusille alueille tulisi estää.

Tavarakuljetusten sekä matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle Itämereen on kasvanut. Kansainvälinen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on astunut voimaan 2017, mutta runkoon kiinnittyvien lajien osalta sitovaa kansainvälistä sopimusta ei vielä ole olemassa. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan lajien leviämistä vähentää ja samalla saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa.

Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä askeleita kohti vieraslajien leviämisen estämistä. Vieraslajien hallinnan tulee kuitenkin perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, jota COMPLETE-projektissa parhaillaan tuotetaan. Tutkimustietoon perustuvat niin riskiarviot, seurantamenetelmät, varhaisvaroitusjärjestelmät (early warning systems) kuin viranomaispäätöksetkin.

Mukana kaikki Itämeren maat

COMPLETE-projektissa on mukana yhteistyökumppaneita kaikista Itämeren maista. Suomalaiset hanketoteuttajat ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. COMPLETE-projektin vahvuus on yhteistyö merenkulun ja veneilyn toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Näin tutkimustieto yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla käytännön osaamiseen. Tuloksena syntyy Itämerelle räätälöity toimintatapa vieraslajien hallitsemiseksi.

Jotta vieraslajien hallintaa saataisiin kehitettyä, tarvitaan menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä koko Itämeren alueella. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisen leviämisen varoitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta. Työssä vaaditaan kuitenkin kaikkien Itämeren valtioiden yhteistyötä, jota juuri hankkeelle myönnetty lippulaivahankkeen status tukee.

Hankkeen viralliset verkkosivut (englanniksi), ja pääpartnerin verkkosivut suomeksi.

Hanketta voi seurata myös twitterissä.

Maria Hännisestä Merikotkan tutkimusjohtaja

Merikotkan uudeksi tutkimusjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Maria Hänninen.

Maria Hänninen on väitellyt Aalto yliopistosta vuonna 2015 ja hänen väitöstutkimuksensa Bayesian network modeling of potential patterns in maritime safety performance keskittyi merenkulun turvallisuuden monitahoiseen mallintamiseen. Väiteltyään tohtoriksi Hänninen on työskennellyt myös yritysmaailmassa.

Uusi tutkimusjohtaja on tärkeä osa Merikotka-tutkimuskeskuksen tieteellistä profiloitumista. Tutkimusjohtaja osallistuu aktiivisesti tutkimustyöhön ja koordinoi eri tutkimusyhteisöjen välistä yhteistyötä.

– Maria Hänninen on lahjakas tutkija. Lisäksi hänellä on näkemystä siitä, miten Merikotkan tutkimusta voi kehittää entisestään. Monitieteisyys ja sidosryhmien tarpeita tukeva, soveltava tutkimus on meille tärkeää. Hänninen tulee vahvistamaan tätä omassa roolissaan, kertoo tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski.

Tutkimusjohtaja Maria Hänninen aloittaa tehtävässään lokakuun 2018 alussa.

Tutkimustoiminnan kansainvälinen arviointi käynnistyy

Merikotka-tutkimuskeskus arvioi kansainvälistä tutkimustoimintaansa. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, mitä tutkimustoiminnalla on saatu aikaan ja mihin tutkimusta tulisi jatkossa kohdentaa. Tieteellisen työn lisäksi arvioinnissa huomioidaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus, mikä on yksi Merikotkan keskeisimmistä tavoitteista.

– Yliopistoja arviointeja toteutetaan säännöllisesti, mutta nyt on ensimmäinen kerta kun Merikotkassa tehty tieteellinen työ arvioidaan kokonaisuutena, Aalto yliopiston professori Pentti Kujala kertoo.

Tehtävää varten palkataan asiantuntijoita sekä kotimaasta että ulkomailta. Kansainvälinen tutkimustoiminnan arviointi on merkittävä askel Merikotka-tutkimuskeskuksen kehittämisessä.

Arviointi käynnistyy syksyllä 2018.