Suomen syrjäinen sijainti nostaa teollisuutemme logistiikkakustannuksia. Digitalisaatiolla haetaan uutta tehokkuutta myös satamiin. Täysautomaattinen lastinkäsittely ei kuitenkaan ole ohuilla lastivirroillamme vielä realismia. Onkin löydettävä suomalaisiin satamiin sopivia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat sujuvuutta, suorituskykyä, työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä.
DigiPort-hankkeessa tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa satamien digitalisaatiosta ja kehittää avoimen datan toimintamalli satamanpitäjille. Avoimella datalla satamat voivat lähteä mukaan digitalisaatioon konkreettisesti ja ilman jätti-investointeja. Digitalisaatio toteutuu pienin askelin avaamalla tietoja, jotka ovat jo julkisia, mutteivät vielä teknisesti avoimen datan muodossa.
Liikenne palveluna (MaaS) -toimintamalli tekee tuloaan myös tavaraliikenteen puolelle. Liikennepoliittisesti on linjattu, että liikenteen solmukohtien, kuten satamien, tulee jatkossa tarjota avoimemmin tietoa koko liikennejärjestelmän toimivuuden tarpeisiin. DigiPort-hanke auttaa osaltaan uuteen toimintatapaan sopeutumisessa.
Uutta tutkimustietoa ennakoinnin ja päätöksenteon tueksi
Ensiksi kartoitamme nykytilaselvityksellä, miten dataa ja digitaaliteknologioita hyödynnetään suomalaisissa satamissa sekä mitä ajatuksia digitalisaatio herättää. Aineistoa kerätään kirjallisuuskatsauksella, asiantuntijahaastatteluilla, satamanpitäjille suunnatulla kyselyllä, tutustumalla satamien käytössä oleviin järjestelmiin sekä Kotkassa ja Turussa järjestettävillä työpajoilla.
Sitten laadimme tulevaisuusmalleja, joiden avulla hahmotetaan, miten liikenteen, logistiikan ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin. Pohdimme myös, miten datan ja digitaaliteknologioiden hyödyntämistä satamissa voitaisiin lisätä.
Avoimen datan toimintamallin kehittäminen satamiin
Avoin data on digitaalista tietoa, joka on koneluettavassa muodossa, julkista ja ilmaista. DigiPortissa kehitetään satamille toimintamalli niiden infraa eli perusrakenteita koskevien valikoitujen tietojen julkaisemiseksi avoimena datana. Yhdistelemällä erilaisia avoimia ja yksityisiä tietoaineistoja voidaan luoda uusia innovaatioita, palveluja ja liiketoimintaa satamiin.
Yhteistyössä hankkeen pilottisatamien HaminaKotkan ja Turun satamien kanssa kartoitetaan, mitä infradatoja voitaisiin avata ja miten. Teknisiä tietoja satamien perusrakenteista eli tie-, raide- ja vesiväylistä, rakennelmista, alueista, verkostoista jne. on jo julkisesti verkosta saatavissa. Vasta julkaiseminen avoimena datana antaa satamanpitäjälle kontrollin tietojen oikeellisuuteen. Aineiston kuvailu- eli metatietojen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että dataa käytetään oikein.
Avoin data on uusi ilmiö satamissa. Järjestämme satamayhteisön jäsenille koulutusta Kotkassa ja Turussa sekä laadimme oppaan datan avaamisesta.
Avatut data-aineistot tallennetaan hankkeessa perustettavalla tietokantapalvelimella sijaitsevaan datakatalogiin, josta sovelluskehittäjät ja muut käyttäjät löytävät ne metatietoineen.
Innovaatioiden kiihdyttämiseksi järjestämme ”Hack The Port” -hackathonin kevättalvella 2019. Tapahtumassa opiskelijoista koostuvat tiimit kehittävät uusia avoimeen dataan perustuvia palveluja ja ratkaisuja satamayhteisön tunnistamiin ongelmiin.
Liikennevirasto tarjoaa kattavasti staattista väylätietoa sekä dynaamista liikennetietoa avoimena datana sovelluskehitykseen. Tietovirrat tyypillisesti katkeavat, kun saavutaan sataman alueelle. Tulevaisuuden liikenne tarvitsee katkeamattoman datavirran. Siksi pyrimme edistämään satamien ja liikenneviranomaisten välistä yhteistyötä dataan liittyen.
Rahoitus
Hankkeen kokonaisbudjetti on 366 347 euroa, ja sen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, HaminaKotka Satama Oy sekä Turun Satama Oy.
Hankepartnerit:
- Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry (koordinaattori)
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
- Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MKK
- TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
