Meriturvallisuustutkimuksen rahoitus tulee turvata

Julkaistu Helsingin Sanomat/mielipide 13.9.2016

Digitalisaatio mullistaa myös kansainvälistä merenkulkua.

MERITURVALLISUUDEN tutkimus elää murroskautta merenkulun digitalisoitumisen ja kasvavan meriliikenteen vanavedessä.

Aalto-yliopistossa meriturvallisuustutkimus on keskittynyt tutkimaan laivan teknistä turvallisuutta sekä käyttöturvallisuutta. Useiden väitöskirjatutkimusten avulla on pystytty parantamaan laivan rakenteiden vaurion- ja vuodonkestävyyttä sekä kehittämään luotettavia menetelmiä vuodon etenemisen mallinnukseen. Myös talvimerenkulun osaaminen on saanut kansainvälistä tunnustusta.

MERITURVALLISUUTTA Suomen vesillä voidaan pitää hyvänä. Suomenlahden meriliikenne kasvaa ja öljykuljetusten määrä lisääntyy jatkuvasti. Suomelle on tärkeää, että yhteiset meriturvallisuus- ja ympäristösäännöt otetaan käyttöön kansainvälisesti, ei vain EU-tasolla. Ennakoiva ja päämäärätietoinen vaikuttaminen säännösten yhtenäistämiseksi niin Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) kuin Euroopan unionissakin palvelee suomalaista merenkulkua ja nostaa entisestään suomalaisen merenkulun osaamisen markkina-arvoa.

DIGITILISAATION seurauksena etäohjaus, automaattisesti ohjautuvat alukset ja jatkuva satelliittivälitteinen tietoliikenne muuttavat toimintatapoja. Kaikki nämä muutokset näkyvät meriturvallisuuden kehittymisessä. On yhä tarpeellisempaa tarkastella turvallisuutta monitieteellisesti niin, että keskitytään onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä tunnistamaan ja hallitsemaan erilaisten riskien yhteisvaikutuksia.

Monitieteellistä merenkulun ja meriturvallisuuden tutkimusta on kymmenen vuoden ajan tehty tutkimuskeskus Merikotkassa. Kotkassa sijaitseva tutkimuskeskus verkottaa Aalto-yliopiston sekä Helsingin ja Turun yliopistojen akateemisen tutkimuksen monitieteelliseksi yhteistyöksi. Verkostoon kuuluvat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun soveltava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja tiivis yhteistyö merellisten toimijoiden, viranomaisten ja sataman kanssa.

Aalto-yliopistossa Merikotka-yhteistyö on mahdollistanut meriturvallisuuden tutkimuksen laajentamisen myös meriliikenteen mallinnukseen, johon on perustettu aktiivinen ja kansainvälisesti tunnustettu tutkimusryhmä.

Tutkimuskeskus ei saa kansallista rahoitusta, vaan tutkimustyötä tehdään EU:n hankerahoituksella. Merikotkan professuureja rahoittavat Kotkan kaupunki, toimintaan osallistuvat yliopistot, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Lisäksi hankekohtaista rahoitusta saadaan maakuntaliitoilta, kunnilta ja yrityksiltä. Verkostossa työskentelee noin 40 tutkijaa.

Työn tavoitteina on parantaa meriliikenteen turvallisuutta, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja meriympäristön suojelua. Meriliikenteen ja muiden meriympäristön käyttöpaineiden synnyttämien riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja ymmärtäminen vaativat monitieteellistä yhteistyötä.

KYSYMYS on kansallisen ja kansainvälisen tason kehitystyöstä, jolle on turvattava riittävä rahoitus. Samalla parannamme suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden edellytyksiä hyödyntää digitalisaation, robotisaation ja automaation tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisen merenkulun murroksessa.

Itämeri tarjoaa erinomaiset puitteet kehittää ja testata uutta teknologiaa, joka onnistuneiden testien jälkeen voidaan markkinoida globaaleille merenkulun markkinoille.

Pentti Kujala
professori, Aalto-yliopisto