Meriliikenteen ympäristövaikutukset

Kestävää ja suunnitelmallista merien hyödyntämistä

Meriliikenne vaikuttaa meriin ja meriä ympäröivään luontoon. Se tuottaa päästöjä niin mereen kuin ilmaan. Laivojen polttoaineet, niiden huollossa käytetyt kemikaalit ja jätevedet kuormittavat meriä. Myös onnettomuudet aiheuttavat ympäristöhaittoja.

Onkin tärkeää, että merien hyödyntäminen on kestävää ja suunnitelmallista. Merikotkassa tutkimme meriliikenteeseen liittyviä ympäristövaikutuksia. Tutkimuksesta vastaa Helsingin yliopiston professorit Sakari Kuikka ja Päivi Haapasaari tutkimusryhmineen sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun tutkimusryhmä.

Ainutlaatuinen Itämeri

Itämeri on meille tärkeä – tutkimuksemme ovat sovellettuja Itämeren ainutlaatuisiin olosuhteisiin.

Suomen merialueen rantaviiva on mutkitteleva ja sen syvyys vaihtelee. Rannikko tarjoaa hyvät lisääntymisolosuhteet sisävesikaloille. Rannikon ja saariston monimuotoisuus on arvokas myös veneilijälle, kalastajalle ja muutoin rantaelämää viettävälle.

Itämeressä on maailmanlaajuisesti harvinaisia elinympäristöjä. Pohjoinen ilmasto, vähäsuolainen murtovesi ja vuoroveden puuttuminen ovat tehneet Itämerestä haasteellisen elinympäristön. Tästä syystä Itämeri on vähälajinen. Sen rannoilla esiintyy myös monia uhanalaisia lajeja.

Monitieteistä tutkimusta onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Merenkulkuun liittyy riskejä niin luonnolle kuin ihmisille. Ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin jälkitorjunta.

Merikotkan tavoitteena on merenkulun riskien ymmärtäminen ja niiden hyvä hallinta. Onnettomuuksien välttämiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä riskit ovat ja miten niitä voidaan pienentää. Työ on haasteellista ja monisyistä. Siksi riskien tunnistamiseen tarvitaan aina eri lähteistä saatavaa tietoa.

Riskianalyyseissämme laskemme esimerkiksi, millä todennäköisyydellä onnettomuudessa öljy osuu tiettyyn rannikon osaan erilaisissa sääolosuhteissa. Tai millä todennäköisyydellä öljyyntyvä eläin- tai kasvikanta tuhoutuu tai elpyy. Laskelmien avulla pelastusviranomaiset voivat nopeasti päättää, missä järjestyksessä suojata esiintymiä.

Riskejä koskevan keskustelun tulisi olla osa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Siksi riskiviestintä on meille tärkeää. Tutkimme, miten vuorovaikutus sidosryhmien kanssa voisi parantaa riskien hallinnointia.

 

Sakari Kuikka Professori Helsingin yliopisto
Päivi Haapasaari Helsingin yliopisto (aloittaa 1.1.2019)
Ville Henttu Tutkimusjohtaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu