MIMIC – Öljyn merikuljetuksiin liittyvien riskien minimointi kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä

EU:n Itämeristrategian keskeisiä tavoitteita ovat alueen luonto- ja ympäristöarvojen säilyttäminen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, alueen houkuttelevuuden lisääminen sekä turvallisuuden (sekä safety että security) parantaminen. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä mahdollisesti koituvien haittojen minimoimiseksi on tärkeätä suunnata rajalliset resurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tämän hankkeen tutkimuskonsortio on aiemmissa projekteissaan (OILECO, SAFGOF, METKU, CAFE, OILRISK) erikoistunut meriliikenteen riskien mallintamiseen. Tavoitteena on ollut yhdistää kasvavat liikennemäärät, tekninen riskianalyysi (karilleajo- ja yhteentörmäystodennäköisyys, ml. inhimillinen tekijä), sekä mahdollisen onnettomuuden ympäristövaikutukset. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada nämä mallit osaksi Itämeren alusliikennepalvelua (VTS-palvelu). Aiemmissa hankkeissa on kerätty tausta-aineistoja, kehitetty metodologiaa ja luotu alustavia malleja ja työkaluja. MIMIC-hankkeen (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety and security strategies) tavoitteena on yhdistää nämä osat kokonaisvaltaiseksi riski- ja päätösanalyysityökaluksi, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun, ja erityisesti öljykuljetusten riskienhallintakeinoja niin alan yritysten kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Tällainen malli on ainutlaatuinen maailmassa.

Työpaketissa 2 analysoidaan meriliikennetilastoja Itämeren alueella erityisesti öljykuljetusten osalta. Kokonaisuuteen sisältyy tiedonkeruuta ja ennusteiden laatimista Itämerellä liikennöivien alusten teknisistä ominaisuuksista sekä tulevaisuuden aluskannasta. Työpaketissa analysoidaan myös alusten miehistöjä: määrää, koulutusta ja kokemustaustaa, lippuvaltiota jne. Tällä pyritään saamaan tarkempi kuva Itämeren meriliikenteen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä erityisesti inhimillisen tekijän osalta. Alustietokannan ja AIS-tietoon (automaattinen tunnistusjärjestelmä) perustuvan reittikohtaisen liikennetiedon pohjalta kehitetään laajennettu laivaliikennetietokanta, jota hyödynnetään työpaketissa 4 öljyonnettomuusriskien arvioinnissa.

Työpaketti 3 analysoi öljykuljetuksiin liittyviä turvallisuusuhkia. Kokonaisuuden perustana on mahdollisimman kattava turvallisuuden nykytason ja turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kartoittaminen. Työpaketissa on tavoitteena määritellä, millä toimenpiteillä öljykuljetusten kokonaisturvallisuutta voitaisiin parantaa ja miten sitä parhaiten voitaisiin valvoa. Työpaketin keskeisenä ajatuksena on kohdistaa huomio tahallisten uhkien (security) tunnistamiseen Itämeren öljykuljetusten viitekehyksessä, koska ko. kuljetuksista on jo tuotettu safety-tyyppistä tietoa yhdistettäväksi kokonaisturvallisuuskäsitteen luomiseen.

Työpaketissa 4 jatkokehitetään aiemmissa hankkeissa Suomenlahden osalta aloitettua mallinnusta tulevaisuuden meriliikenteen onnettomuustodennäköisyyksistä, onnettomuudesta seuraavien vaurioiden ja mahdollisen öljyvuodon suuruudesta, vuodon biologisista ja taloudellisista seurauksista sekä turvallisuudenhallinnasta. Lopputuloksena on laaja, kaikki em. osa-alueet yhdistävä monitieteinen öljyonnettomuusmalli, jota hyödynnetään mm. työpaketissa 5 tehtävässä päätösanalyysissä. Öljyonnettomuuksiin liittyvää turvallisuudenhallintajärjestelmää verrataan ydinvoimaloiden ja kalatalouden riskinhallintaan. Tavoitteena on kehittää riskinhallintaan ja turvallisuuteen liittyvän tiedon siirtoa organisaatioiden välillä.

Työpaketissa 5 keskitytään turvallisuudenhallintajärjestelmän analysointiin. Työkaluna käytetään työpaketissa 4 luotua päätösmallia. Mallin pohjalta pyritään antamaan toimenpidesuosituksia merenkulun kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että onnettomuusriskiä voidaan pienentää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Tarkoituksena on tunnistaa kustannustehokkaita ja sijoituksena mahdollisimman luotettavia riskinhallintamenetelmiä ja niiden avulla luoda yrityksille ja yhteiskunnalle intressejä riskien hallintaan. Hankkeen lopputuloksena voidaan esittää kokonaisvaltainen kuva meriturvallisuuden ohjauskeinojen tehokkuudesta.

Hankkeen partnereina ovat Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimusyhdistys Kotkasta, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turun yliopistosta, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tallinnan teknillinen korkeakoulu, Tarton yliopisto, sekä Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti. Projekti toimii läheisessä yhteistyössä myös viranomaistahojen, varustamoiden, sekä öljyvahinkoihin ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien hankkeiden kanssa.