Satamatko vähähiilisiä?

Nykyään satamia saatetaan pitää melko mystisinä aidattuina alueina, missä lastataan ja puretaan tavaroita. Harvalla sinne on asiaa tai edes mahdollisuuksia päästä aitojen sisäpuolelle. Lisäksi satamat saastuttavat ilmaa ja merta, lisäävät raskasta liikennettä sekä tuottavat melu- ja valosaastetta. Eikö näin?

Vaikka kansalaisten mielikuvissa satama saattaakin olla vain haitta esimerkiksi maisemallisesti tai hajun, melun tai liikenteen vuoksi, sekä yleinen lakkoilukohde, on hyvä kuitenkin muistaa, että Suomi on maantieteellisesti niin eristynyt (käytännössä saari), että merenkulun kautta toteutuvan tuonnin ja viennin merkitystä taloudelle ei voida kyllin korostaa.

Osa edellä mainituista negatiivista seikoista on toki totta, mutta satamien aluetaloudellinen ja kulttuurinen merkitys ja positiivinen vaikutus on kuitenkin suuri, etenkin Kaakkois-Suomessa. Kotkassakin Norjansahan ja sataman ympärille muodostui kaupunki. Ajansaatossa tavarat ja tarpeet muuttuvat niin satamatkin. Kantasatama siirtyy enemmälti kulttuurisatamaksi sekä kauppa ja majoituskäyttöön. Uuden toiminnan lisääminen vaikuttaa monella tapaa aluesuunniteluun, työllisyyteen ja kaupunkiviihtyvyyteen. Vanhat satamat nähdään potentiaalina ja niihin kehitetään uutta aktiivista toimintaa, koska ennen satamat rakennettiin keskelle nykyistä kaupunkialuetta niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Suomessa satamien toimintaa valvovat viranomaiset ja lisäksi jokaisella kaupallisella satamalla tulee olla toimintaansa varten ympäristölupa. Ympäristöluvassa on muun muassa määritelty ne rajat, joiden puitteissa satamat saavat tuottaa päästöjä ilmaan tai veteen ja aiheuttaa melua tai eri jätejakeita. Jokaista luvassa olevaa seikkaa seurataan ja niistä raportoidaan luvan vaatimalla tavalla. Muualla Euroopassa päästöjenmittaus ja -laskenta perustuvat enemmänkin vapaaehtoisuuteen, vaikka sataman ympäristönsuojelun taso olisikin samalla viivalla suomalaisten satamien kanssa.

Satamat tekevät paljon ympäristönsuojelutyötä, jotta päästörajat eivät ylittyisi ja lisäksi satamat voivat toimia vapaaehtoisesti ympäristöystävällisesti ja useat satamat näin tekevätkin. Satamien kilpailutilanteessa ympäristöarvot ja ympäristönsuojeluntaso ovat kilpailuvaltteja ja täten omaa toimintaa tulee jatkuvasti kehittää ja parantaa. Jotta tavoitteisiin päästään on kehitettävä uusia menetelmiä ja luoda parhaita käytäntöjä (Best Practices).

Yksi kotitalouksissakin yleistyvä “parhaita käytäntöjä” on perinteisen valaistuksen muuttaminen LED-tekniikkaan. LED-tekniikkaa käyttämällä säästetään mm. energiaa ja rahaa. Investoinnin takaisinmaksuaika esimerkissä on myös verraittain lyhyt niin koti- kuin satamaympäristössä.

Investointien ja tekniikoiden ei välttämällä tarvitse olla suuria ja monimutkaisia, jotta voidaan pienentää satamien ympäristökuormitusta ja lisätä ympäristövalveutuneisuutta. Esimerkiksi lämmityksen, valaistuksen, jätteiden kierrätyksen ja vedenkäytön säätämisellä ja optimoinilla säästetään jo rutkasti luonnonvaroja ja rahaa. Säästetyn energian voi aina muuntaa suoraan säästetyiksi euroiksi. Tämä jos mikä motivoi satamia ja yrityksiä vähähiilisemmiksi.

Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimus yhdistyksen luotsaama Vähähiiliset satamatoiminnot -hanke pureutuu tarkemmin satamien ja niiden yhteydessä toimivien yritysten toimintaympäristön edistämiseen vähähiiliseen suuntaan edesauttamalla satamatoimintojen eko- ja energiatehokkuutta.