TLT-hanke mukana Sataman työturvallisuuspäivässä 4.10.

TLT eli Turvallinen logistiikan tulevaisuus –hanke luo tilannekuvaa satamasidonnaisten logistiikkayritysten systeemisen turvallisuuden nykytilasta. Systeemisyydellä viitataan satamatoimijoiden yhteisölliseen turvallisuuteen, jossa useat toimijat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa yhdessä synnyttävät ja toisaalta myös pystyvät hallitsemaan turvallisuusriskejä.

HaminaKotka Sataman alueilla turvallisuus muodostuu monesta osatekijästä ja on usean hallinnoijan käsissä. Saumaton yhteistyö toimijoiden välillä on välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi niin normaali-, kuin poikkeusoloissakin. TLT-hankkeessa tarkasteluun on otettu muun muassa sään ääri-ilmiöiden ja koronapandemian vaikutukset satamalogistiikan toimivuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi hankkeessa testataan jo olemassa olevien simulaattoreiden ja oppimisympäristöjen soveltuvuutta erityisesti turvallisuusasioiden harjoitteluun.

Satama-alueella operoivat yritykset ja niissä työskentelevät ihmiset muodostavat monimutkaisen toimijaverkon, jolla on monenlaisia toimintoja ja tehtäviä samanaikaisesti suoritettavanaan. Tilannekuva muiden toimijoiden tehtävien ja aikeiden suhteen ei aina ole kristallinkirkas. Joukossa mukana on niin uusia työntekijöitä, kuin vanhoja konkareitakin. TLT-hankkeessa halutaan edistää muutosjoustavuutta, antaa yrityksille ja organisaatioille näkemys turvallisuuden tilasta sekä osoittaa mahdollisuuksia yhteiselle kehittämiselle. Osallistamalla laajasti yhteistyökumppaneita eri toimialoilta, hankkeessa tunnistetaan koulutustarpeita sekä ideoidaan uusia toimintatapoja ja työkaluja yhteisöllisten haasteiden ratkomiseksi ja tarpeiden täyttämiseksi.

Tähän mennessä hankkeessa on kartoitettu turvallisuuden nykytilaa haastattelujen ja kyselyjen avulla, kohderyhmänä satamasidonnaisten logistiikkayritysten ja viranomaisten edustajat johtotasolta työntekijöihin. Esiin nousseita turvallisuuden kehittämiskohtia ratkotaan ensimmäisen kerran 4.10.2022 työturvallisuuspäivän yhteydessä järjestettävissä sataman toimijoiden yhteistyöpajoissa, joiden tavoitteena on liikkumisen turvallisuuden kehittäminen satamassa. Työpajojen tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa turvallisuuskoulutuksien ja simulaattoriharjoitteiden kehittämisessä. Lisäksi tulokset esitellään Satamaoperointialan työturvallisuusseminaarissa 10.11.2022.

Lisätietoa hankkeen sivuilta.

Päätösanalyysimalli laivojen päällyskasvuston hallintamenetelmien vertailuun

Merikotkan koordinoimien COMPLETE ja COMPLETE PLUS -projektien tutkijat ovat julkaisseet tieteellisen artikkelin mallista, jonka avulla voidaan vertailla vaihtoehtoisia strategioita laivojen vedenalaisiin osiin kiinnittyvän päällyskasvuston hallintaan Itämeren olosuhteissa. Artikkeli on tulosta yhteistyöstä Merikotka-tutkimusverkoston Helsingin yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Merikotka-tutkimusyhdistyksen tutkimusryhmien kesken. Lisäksi monitieteisessä tiimissä oli mukana aihepiirin johtavia asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Chalmersin teknillisestä yliopistosta, sekä Klaipedan yliopistosta.

Laivojen päällyskasvuston hallinta auttaa vähentämään potentiaalisesti haitallisten vieraslajien leviämistä, mutta se on tärkeää myös polttoainekustannusten ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Tärkeimmät käytössä olevat päällyskasvuston hallintamenetelmät ovat alusten vedenalaisten osien säännöllinen puhdistus ja erilaiset myrkylliset tai myrkyttömät pohjamaalit. Eri menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin myös ekologisia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon päällyskasvuston hallintamenetelmiä valittaessa. Lisäksi Itämeren erityispiirteet, kuten osittainen jääpeite talvikaudella, vaikuttavat joidenkin ratkaisujen soveltuvuuteen alueella.

Kehitetty malli mahdollistaa alus- ja reittikohtaisen päällyskasvustojen kontrollointistrategioiden vertailun huomioiden vieraslajien leviämisriskin, ekotoksikologisen riskin liittyen myrkyllisiin pohjamaaleihin, sekä laivojen hiilidioksidipäästöt, jotka kasvavat päällyskasvustojen aiheuttaman kulkuvastuksen lisääntymisen myötä. Lisäksi malli tuottaa kullekin analysoidulle skenaariolle arviot laivayhtiölle koituvista rahallisista kustannuksista liittyen polttoaineen kulutukseen, aluksen pohjan puhdistukseen ja pohjan maalikäsittelyyn.

Artikkelissaan tutkijat demonstroivat esimerkkitapausten kautta, että huolellisesti harkitulla ja toteutetulla aluksen päällyskasvuston hallintastrategialla voidaan säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Myrkytön pohjamaali on useimmiten kestävin vaihtoehto, kun se yhdistetään säännölliseen vedessä tapahtuvaan pohjan puhdistukseen ja irtoavan materiaalin talteenottojärjestelmän käyttöön. Paras myrkytön pohjamaalityyppi ja riittävä puhdistusväli tulee kuitenkin miettiä aina tapauskohtaisesti. Joissain tapauksissa myrkyllinen pohjamaali yhdessä pidemmän puhdistusvälin kanssa näyttää olevan yhä perusteltavissa oleva ratkaisu, mutta silloinkin maalin myrkyllisen aineen pitoisuus ja liukenemisnopeus tulisi mukauttaa Itämeren suolapitoisuusolosuhteisiin.

Artikkeli on julkaistu korkeatasoisessa Science of the Total Environment -lehdessä ja on vapaasti saatavilla. Se on myös osa Merikotkan tutkimusverkoston tutkija Emilia Luoman väitöstutkimusta Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa kausaalisia verkkomallinnusmenetelmiä Itämeren meriliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymysten tarkastelussa.

Itämeri-kylä Pop Up avautuu

Itämeri-kylä Pop-Up avautuu Itämeripäivänä Kotka Maretariumin eteen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu esittelee SIMREC hankkeessa toteutettua öljyntorjuntaharjoitusta, jossa viranomaiset harjoittelivat torjuntatoimia simulaattoreilla. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus kertoo helpon Kahoot -pelin avulla öljyvuodon vaikutuksista Itämeren luonnolle. Kotkan kaupungin ympäristöpalvelut tuo Itämeri-kylään bingon ja Luontokoulu Hailin pistellä voit tutustua merellisiin jokaisenoikeuksiin. Kymen Vesi Oy tuo tapahtumaan osaamistaan jätevesien käsittelyyn liittyen. Etelä-Suomen Merikalastajain liitto opastaa kestävään kalastuksen ja kotimaisten kalojen käyttöön liittyen.

Tervetuloa mukaan! Tapahtuma on ilmainen.

MILLOIN: torstaina 25.8. klo 10-15
MISSÄ: Kotka Maretariumin edusta, Sapokankatu 2
KENELLE: kaikille Itämerestä kiinnostuneille

 

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25.8.

www.itämeripäivä.fi

VISIIRI-projekti alkoi

Merikotkassa alkoi tänä keväänä uusi VISIIRI-projekti ”Vihreän siirtymän yhteistyö- ja innovaatioalusta logistiikkasektorille”. Projekti on saanut rahoitusta Uudenmaan liiton hallinnoimasta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). VISIIRI-projektissa on tavoitteena selvittää kysely- ja haastattelumenetelmän keinoin logistiikkasektorin kohtaamia haasteita ja ongelmia vihreän siirtymän toteuttamisessa sekä selvittää digi- ja kiertotaloussektorin yritysten osaamisen ja innovaatiopotentiaalin mahdollista hyödyntämistä ongelmien ratkaisemiseksi ja vihreän siirtymän toteuttamiseksi Kymenlaakson alueella. Vaikka eri kokoiset ja tyyppiset logistiikka-alan yritykset painivat erilaisten ongelmien kanssa, vihreään siirtymään liittyy myös yhteisiä haasteita, joiden ratkaisemisessa yhteistyö niin saman kuin eri alan yritysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa on korkean koulutustason ja osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet saada logistiikka-alan yritykset kansainvälisestikin edelläkävijöiksi vihreässä siirtymässä ja saavuttaa sitä kautta myös kilpailuetu muihin nähden.  Se vaatii kuitenkin laajaa yhteistyötä sekä innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

VISIIRI-projektissa käynnistetään yhteistyö- ja innovaatioalustakonseptin kehittämiseen ja käyttöönottoon tähtäävä työ. Projektissa laaditaan selvitys alustakonseptin kehittämistarpeista ja toteutetaan selvitystuloksiin pohjaava, korkeakouluopiskelijoita osallistava hackathon-tapahtuman ensi vuoden puolella. Alustakonseptin tavoitteena on tukea vihreää, vähähiilistä logistiikkaa ja sitä kautta paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä vihreän kasvun ja kilpailukyvyn kautta.

 

Lisää tietoa VISIIRI-hankkeen sivuilta.

Digitaaliset oppimateriaalit ja simulaatiot öljyntorjuntaharjoitusten tukena

Digitaalinen Merikarhu 2.0 ja SIMREC -hankkeissa tutkitaan ja kehitetään digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia kriisivalmiusharjoitteiden tukena. Erityisesti pandemia-aikana toimijoilla on ollut vaikeuksia toteuttaa lakisääteisiäkään harjoituksia jatkuvasti eläneiden rajoitteiden vuoksi. Toukokuussa 2022 päästiin hankkeissa vihdoin järjestämään ja havainnoimaan harjoitteita. Hyvin suunnitellun havainnoinnin ja analyysin avulla on mahdollista suunnitella toimivia digimateriaaleja ja virtuaaliharjoitteita sekä nostaa esiin nykyisen harjoitusmallin kehittämiskohteita.

 

Digitaalinen Merikarhu 2.0: Sataman turvallisuusharjoitukset pohjana digitaalisille harjoituksille

HaminaKotkan satama järjestää säännöllisesti nestesatamassa toimiville yrityksille nestelaiturien sammutusharjoituksia ja öljypuomiharjoituksia. Harjoitusten tarkoituksena on kerrata hätätilanteita varten niitä toimintatapoja, jotka tukevat pelastuslaitoksen toimia mahdollisimman hyvin heti onnettomuuden havaitsemisen jälkeen.

Digitaalinen Merikarhu 2.0 -hankkeen yhtenä tavoitteena on täydentää näitä harjoituksia luomalla digitaalisia oppimisympäristöjä öljyntorjunta- ja palontorjuntaharjoituksia varten yhteistyössä sataman kanssa. Harjoituksia varten luodaan pedagogisesti järkeviä digitaalisia harjoituksia, joilla voidaan varmistaa harjoitustoiminta myös poikkeusoloissa. Digitaalinen ympäristö ei korvaa käytännön harjoittelua, mutta sen avulla on mahdollista täydentää liveharjoitusten tavoitteiden hahmottamista ja oppimista tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia operatiivisen harjoituksen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat myös harjoitusten suorittamisen laajemmalla kokoonpanolla.

Ensimmäisessä vaiheessa digitaalisten harjoitusten suunnittelua varten hanke osallistui Mussalon satamassa toukokuussa 2022 järjestettyyn käytännön öljypuomiharjoitukseen. Harjoituksen kulkua tarkkailtiin harjoitukseen osallistuvien näkökulmasta ja pyydettiin heiltä palautetta harjoituksen onnistumisesta. Erityisesti haluttiin saada palautetta siitä, mitkä osa-alueet käytännön harjoituksessa toimivat hyvin, ja oliko harjoituksessa joitakin osia joihin kaivattiin parannuksia. Harjoitusten aikana kuvattiin myös havainnollistavaa video- ja valokuvamateriaalia, joita hyödynnetään digitaalisissa harjoitteissa. Tavoitteena on päästä pilotoimaan digitaalisia harjoituksia vuoden 2023 alkuun mennessä.

SIMREC: Tilannekuvan muodostuminen ja merkitys öljyntorjuntasimulaatioissa

SIMREC-hankkeessa järjestettiin harjoituspäivä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja ammattioppilaitos Ekamin yhteisillä öljyntorjuntasimulaattoreilla. Hankkeen Aalto-yliopiston tutkijat olivat mallintaneet itäiselle Suomenlahdelle todennäköisen öljyonnettomuusskenaarion, jonka toteuttamista varten simulaattoreille oli luotu uusi mallinnus onnettomuusalueesta. Xamkin harjoitusmallia noudattaen Rajavartiolaitoksen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen edustajat toteuttivat öljyvuodon etsintä- ja puominvetoharjoitukset.

Helsingin yliopiston ja Merikotka-yhdistyksen edustajat havainnoivat harjoituksen etenemistä hankkeessa kehittämäänsä kriisisimulaatioille tarkoitettua tilannekuva-analyysiprotokollaa soveltaen. Harjoituksen havainnoinnin tavoitteena oli toisaalta testata kehitettyä protokollaa ja toisaalta tutkia sitä, miten toimijat muodostivat yhteisen tilannekuvan ja toimivat sen mukaisesti. Harjoituksen osallistujista osa oli sijoitettuna komentokeskusta edustaneeseen luokkahuoneeseen, osa jakaantuneena kahteen erilliseen öljyntorjunta-aluksen komentosiltaa simuloivaan huoneeseen. Kukin yksikkö teki havaintoja tilanteesta omista sijainneistaan komentokeskuksen ohjeistuksen mukaan. Kommunikaatio tapahtui radioyhteyden välityksellä, kuten oikeassakin öljyntorjuntatilanteessa.

Harjoituksen aikana syntyi oivalluksia ja tapahtui oppimista, ja harjoituksen osallistujat kokivat simulaattoriharjoitteet hyödyllisenä harjoittelumuotona. Havaintoaineisto tullaan analysoimaan kesän 2022 aikana, mikä tulee tuottamaan yksityiskohtaisemman kuvan siitä, mitä kaikkea harjoitteissa tapahtui ja mihin tulevien harjoitusten suunnittelussa voisi kiinnittää huomiota erityisesti usean toimijan yhteisen tilannekuvan muodostamisen näkökulmasta.

Itämeri-kylä avautuu Kotkan Meripäiville

Itämeri-kylässä vietetään tänä kesänä syntymäpäiviä! Itäisen Suomenlahden kansallispuisto täyttää 40 vuotta ja Itämeri-kyläkin on jo 10-vuotias. Kylän teemoina ovat luonnonmonimuotoisuus ja roskaantuminen. Tarjolla on myös ajankohtaista tietoa kestävästä ja turvallisesta pienveneilystä. Lasten suosikkia, merilimaa, pääset valmistamaan mahdollisimman ympäristöystävällisellä tavalla. Lisäksi voit tulla rakentamaan kanssamme monimuotoista ja värikästä kalaparvea Itämeri-kylän seinälle.

AUKIOLOAJAT

Ke 27.7 klo 18:30-21
To 28.7 klo 10-19
Pe 29.7 klo 10-19
La 30.7 klo 10-19

OHJELMA

Veneilyaiheinen työpaja
TO 28.7. klo 11-12
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana CBSmallPorts-hankkeessa, joka järjestää työpajan kaikille pienveneilystä kiinnostuneille. Työpajan aiheina ovat energiatehokas ja turvallinen veneily sekä Itämeren veneilykohteet Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Työpajan kielenä on suomi ja englanti. Ei vaadi ennakkoilmoittautumista.
Lisätietoja XAMK projektipäällikkö Jussi Sutela 050-475 5396


Lukukoirat Olga ja Joose
TO 28.7 klo 12-14
PE 29.7 klo 12-14
Tule lukemaan Olgalle ja Jooselle meriaiheisia kirjoja.

Päivitämme tapahtumaa koskevat tiedot tälle sivulle.

 

YHTEISTYÖKUMPPANIT 2022

Baltic Sea Action Group
Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ry
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kotkan kaupunki, ympäristöpalvelut
Kymenlaakson Jäte Oy
Kymen Vesi Oy
Luontokoulu Haili
Metsähallitus, luontopalvelut

 

 

Emilia Luoma projektitukijaksi VISIIRI-hankkeeseen

Filosofian maisteri Emilia Luoma on valittu Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskukseen projektitutkijaksi VISIIRI-hankkeeseen. Luoma aloitti Merikotkassa 1. toukokuuta 2022.

Luoma siirtyi Merikotkaan Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, jossa hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmässä. Hänen väitöstutkimuksensa tavoitteena on syventää systeemistä ymmärrystä liittyen meriympäristön hallintaan sekä etsiä menetelmiä ja käytäntöjä, joilla tukea kestävää kehitystä. Luoma on työskennellyt useissa Merikotkan tutkimushankkeissa liittyen meriliikenteen vieraslajiriskeihin, pienvenesatamien kestävään kehitykseen ja öljyntorjuntaan.

Tule meille töihin! Haemme tiimiin uutta projektitutkijaa

Haemme tutkimustiimiimme uutta

PROJEKTITUTKIJAA

jonka tehtävänä on toteuttaa kansallisen VISIIRI-hankkeen tutkimustyö hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Tehtävä täytetään määräaikaisena ajalle 1.4.2022 – 31.7.2023.

Toivomme hakijalta:
– tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa (yamk, maisteri tai tohtori)
– kokemusta itsenäisestä tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista
– oma-aloitteista työotetta sekä kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa
– sujuvaa kirjallista ja suullista suomen ja englannin kielen taitoa

Eduksi katsotaan asiantuntemus logistiikka- ja ympäristötutkimuksen alalta sekä kokemus haastattelututkimuksen tekemisestä ja sidosryhmien osallistamisesta.

Tarjoamme:
– paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen osana kansainvälisen tutkimusverkoston toimintaa
– mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
– mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia
– joustavat käytännöt työn tekemisen suhteen. Tavoittelemme yhdessä työsuhteelle jatkoa, mikäli projektirahoitukset tarjoavat siihen mahdollisuuden.
– kattavan työterveyshuollon ja hyvät työsuhde-edut, joista voit nauttia vapaa-aikanasi

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 18.3.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi

Kiinnostuitko, soittele ja kysy lisää:

Anna Kiiski, toiminnanjohtaja
p. 040 752 4392