Janne Saarikoski

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä neljäs.

Teema 4: Avoimeen dataan perustuvat satamainnovaatiot

Digitaalisten innovaatioiden kiihdyttämiseksi hankkeessa järjestettiin hackathontapahtuma huhtikuussa 2019 Kotkassa Mussalon satamassa. Tapahtuman tavoitteena oli tuottaa monialaisten opiskelijatiimien toimesta avoimeen dataan pohjautuvia innovaatioita satamien tunnistettuihin haasteisiin. Ratkaistavat haasteet oli muotoiltu Kotkassa ja Turussa järjestettyjen työpajojen pohjalta. Tapahtuman markkinointi onnistui hyvin, ja osallistujiksi saatiin 20 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. He edustivat merenkulun ja logistiikan, palvelumuotoilun, data-analytiikan, pelisuunnittelun, tietotekniikan ja kyberturvallisuuden koulutusaloja. Haasteiden ratkaisuissa opiskelijoita ohjattiin käyttämään erilaisia avoimen datan lähteitä ja datan käsittelytyökaluja uusien palvelukonseptien luomiseksi. Hackathontapahtuma huipentui pitchauskilpailuun, jossa palkittiin kolme parasta innovaatiota. Kilpailun tuomareina toimivat yritysten edustajat, jotka toimivat myös opiskelijoiden mentoreina. Kaikille osallistujatiimeille annettiin mahdollisuus osallistua heinäkuussa 2019 järjestettävään *ship Startup Festivaliin kehittelemään ideaansa pidemmälle. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on uusien satamainnovaatioiden synnyttäminen jatkokehiteltäviksi.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä kolmas.

Teema 3: Datan avaaminen ja julkaisu

Hankkeessa kehitettiin satamanpitäjille toimintamalli satamien infrastruktuuria koskevan datan avaamiseksi ja julkaisemiseksi. Aluksi selvitettiin, millaisia tietotarpeita satamien käyttäjien puolelta on esitetty. Sitten pyrittiin löytämään toimiva yhteistoimintatapa, jolla tuetaan pilottisatamien (HaminaKotka ja Turku) datan avaamista. Satamayhtiöiden johdolle laadittiin ohjeistus suosituksineen, miten edetä kartoitustyössä. Tarkoituksena oli edetä asteittain avaamalla tietoaineistoja, joissa on nähtävissä eniten hyödyntämispotentiaalia. Lisäksi kartoitettiin satamien yhteydessä jo julkisena olevia aineistoja. Teknisiä tietoja satamien perusrakenteista eli tie-, raide- ja vesiväylistä, rakennelmista, alueista, verkostoista jne. on jo julkisesti verkosta saatavissa. Vasta julkaiseminen avoimena datana antaa satamanpitäjälle kontrollin tietojen oikeellisuuteen. Aineiston kuvailu- eli metatietojen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että dataa käytetään oikein.

Satamissa tehtävää tietovarantojen kartoitusta ja tietoaineistolistausta varten laadittiin Excel-pohjaisen työkalu. Siinä lähdettiin liikkeelle satamissa havaituista toiminnallisista ongelmista, joissa datavarannot voisivat olla raaka-aineena ratkaisujen synnyttämisessä. Ongelmat oli muotoiltu Kotkassa ja Turussa järjestettyjen työpajojen tulosten pohjalta. Pilottisatamat laativat listaukset, joiden perusteella pohdittiin avauskelpoisia aineistoja. Aineistojen kartoitustyössä huomattiin, että sataman infratieto on hajautunut ja siiloutunut organisaatioissa erilaisiin tietojärjestelmiin. Tietoja löytyy sekä paperisena että digitaalisessa muodossa henkilökohtaisissa kansioissa ja työasemissa.

Avatuille aineistolle tarvitaan julkaisualusta, jotta data-aineistot metatietoineen saataisiin sovelluskehittäjien ja muiden hyödyntäjien käyttöön. Aineistot tallennettiin hankkeessa perustetulla tietokantapalvelimella sijaitsevaan datakatalogiin, josta ne ovat hyödynnettävissä. Kilpailutuksen jälkeen hankitut palvelin, ohjelmistot ja siihen liittyvät lisälaitteet asennettiin Xamk:ssa opinnäytetyönä. Varsinaisen käyttöönoton teki Xamk:n tietohallinto. Datakatalogipalvelulle avattiin verkkotunnus, www.datasatama.fi.  Näin syntyi maailman ensimmäinen satamainfraan keskittyvä datakatalogi. Hankkeen päättyessä datakatalogissa on HaminaKotkan ja Turun satamien avaamia infra-aineistoja sekä linkit Väyläviraston ja Ilmatieteenlaitoksen satamiin liittyviin aineistoihin. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on uuden toimintamallin syntyminen ja satamien infrastruktuuritiedon avaaminen sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Näin voidaan kehittää uusia, sujuvuutta, suorituskykyä, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavia digitaalisia palveluita satamiin.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä toinen.

Teema 2: Tutkimustiedolla eväitä satamien digikehittämiseen

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen satamissa vaatii tuekseen tutkimustietoa. Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa kahdesta eri teemasta. Hankkeen alkupuoliskolla laadittiin nykytilaselvitys satamien digitalisaatiosta Suomessa. Siinä kartoitettiin, miten dataa ja digitaaliteknologioita hyödynnetään suomalaisissa satamissa sekä mitä ajatuksia digitalisaatio satamanpitäjissä herättää. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksella, asiantuntijahaastatteluilla, satamanpitäjille suunnatulla kyselyllä, tutustumalla satamien käytössä oleviin järjestelmiin sekä Kotkassa ja Turussa järjestetyillä asiantuntijatyöpajoilla.

Toinen teema käsitteli satamien digitalisaation tulevaisuutta. Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla laadittiin tulevaisuusskenaarioita, joiden avulla hahmotettiin, miten liikenteen, logistiikan ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin seuraavan kymmenen vuoden aikajaksolla. Tutkimuksessa eriteltiin laajoja aineistoja koskien toimintaympäristön muutosvoimia, erilaisia ohjelmia ja tiekarttoja digitalisaatioon liittyen, jotka sivuavat satamia. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita täydentävän tiedon kerryttämiseksi. Aineiston pohjalta koostettiin tulevaisuustaulukoita ja skenaarioita. ”Satamien digitalisaation nykytila Suomessa” ja ”Satamien digitalisaation tulevaisuuden skenaariot” –raportit on julkaistu Turun Yliopiston MKK:n julkaisusarjassa. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on satamien kehittämistyön edellytysten parantuminen uuden tiedon avulla.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä ensimmäinen.

Teema 1: Avoimen datan tietoisuus ja osaaminen

Avoin data on uusi ilmiö satamissa. Tämän vuoksi hanke järjesti koulutusta avoimesta datasta ja sen mahdollisuuksista satamayhteisön jäsenille. Maaliskuussa 2018 järjestettiin kaksi avoimen datan koulutustyöpajaa, yksi Kotkassa ja toinen Turussa. ”Mikä satamassa tökkii – auttaisiko digi ja data?” -nimiset tilaisuudet onnistuivat hyvin ja olivat loppuunvarattuja. Osallistujat edustivat monipuolisesti erilaisia satamasidonnaisia organisaatioita useista Suomen satamista. Koulutuksen lisäksi ohjelmassa oli työpajaosio, jossa kerättiin tietoa siitä, millaisiin toiminnallisiin ongelmiin osallistujat ovat satamatoiminnoissa törmänneet. Samalla pohdittiin, miten niitä voisi ratkaista digitalisaation ja avoimen datan keinoin.

Lisäksi hanke laati kaikille avoimen kirjallisen oppaan ”Datan avaamisen ABC satamanpitäjille” datan avaamisen ja avoimen datan käytön tueksi satamissa. Opasta on päivitetty hankkeen kuluessa ja uusin versio on julkaistu hankkeen verkkosivuilla, ja julkaisusta ja päivityksistä on tiedotettu mm. Twitter-tilillä sekä suorilla tiedonannoilla sidosryhmille. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on satamayhteisön lisääntynyt tietoisuus ja osaaminen avoimeen dataan liittyen.

Avaa aamusi Areenalla – tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden äärelle TIEKE:n AamuAreenalle:

SATAMIEN DIGITALISAATIO JA DIGIPORT-HANKE
pe 13.9.2019 klo 8.30 – 9.30
MOW Areena, Pieni Roobertinkatu 9, 2. krs, Helsinki

Digitalisaatio etenee satamissa vähitellen.
Edistyneimmät satamat tekevät kehitystyötä useissa projekteissa, mutta digitalisaatio ei ole vielä näkyvästi esillä useimpien satamien strategioissa.
Tulevaisuuden visiot ja datan käyttömahdollisuudet näyttävät lupaavilta. Tieto tulisikin ottaa laajasti hyötykäyttöön ja tunnistaa sen arvo palvelujen tarjonnassa.

8.30 Avaus ja alustukset:

Digitalisuus ja autonomisuus Turun Satamassa. Markku Alahäme, tekninen johtaja, Turun Satama Oy

• NextGen Link –projekti: automooring sekä rekkojen tunnistus-, kuvaus- ja mittausjärjestelmä
• SecurePax –projekti: turvallisuus, digitaalinen rekisteröinti ja tunnistaminen, 5G
• Smarter Port –hankeidea: matkustajasataman liikenteen kehittäminen

Satamien digitalisaation tulevaisuuden näkymiä. Reima Helminen, erikoistutkija, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

• Satamien käsitykset digiteknologioiden tulevasta merkityksestä
• Toimintaympäristön muutosvoimat ja satamien digitalisaation skenaariot vuoteen 2030

Yleisökeskustelu – kommentit ja kysymykset

9.30 tilaisuus päättyy

Lisätietoa: https://tapahtumat.tieke.fi/event/x2oN5

Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity -tiedelehdessä julkaistiin 16.5.2019 artikkeli satamien digitalisaatiosta ja avoimen datan roolista digitalisaatiokehityksessä. Pääkirjoittajana on toiminut professori Tommi Inkinen Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK). Tutkimusaineisto ja analyysi perustuvat DigiPort-hankkeen tutkijoiden, Merikotkan Janne Saarikosken ja MKK:n Reima Helmisen työhön satamien digitalisaation nykytilaa käsittelevässä selvityksessä.

Artikkeli on ladattavissa tästä linkistä:

DigiPort-hanke järjesti Hack the Port -hackathonin Mussalon satamassa Kotkassa 9.-11.4. Hackathon on ongelmanratkaisutapahtuma, jossa opiskelijoista koostuvat tiimit pyrkivät kehittämään uusia, innovatiivisia ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Hack the Portissa teemana oli satamatoimintojen sujuvoittaminen digitalisoimalla ja avoimen datan avulla.

Osallistujia oli 20 ja he jakautuivat viiteen tiimiin. Opiskelijat edustivat eri koulutusohjelmia. Mukana oli niin tietoverkkojen, kyberturvallisuuden, rakennusalan ja palvelumuotoilun opiskelijoita kuin merikapteenikin. Monialaisuuden kautta on mahdollista yhdistää erilaista osaamista, jolloin voi syntyä “laatikon ulkopuolelta” -ratkaisuja

Tapahtuman avasi tiistaiaamuna 9.4. HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Eija Rossi Mussalon sataman Merituuli-toimistokeskuksessa.

Eija Rossi esitteli satamayhtiön toimintoja ja roolia sekä korosti uusien ideoiden ja ratkaisujen tarvetta usein konservatiiviseksi koetulla satama-alalla.

Avauksen jälkeen oli vuorossa havainnointikierros Mussalon satama-alueella. Kierroksella tiimit näkivät konkreettisesti, mitä satamassa tapahtuu ja kuulivat eri toimijoiden näkökulmia. Samalla heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Havainnointikierros alkoi HaminaKotka Satama Oy:n Ville Kuitusen yleisesittelyllä, jonka jälkeen VR Transpoint Oy:n Jani Liikanen kertoi raideliikenteen järjestelyistä ja haasteista satamassa. Seuraavaksi siirryttiin konttiterminaaliin, jossa Steveco Oy:n Mikko Raki esitteli konttioperointia ja sen taustalla olevia tietojärjestelmiä. Lopuksi vierailtiin nestesatamassa, jossa Suvi-Tuuli Lappalainen Oiltanking Finland Oy:stä esitteli kemikaalioperointia ja turvallisuusasioita.

HaminaKotka Satama Oy:n myyntipäällikkö Ville Kuitunen aloitti havainnointikierroksen Mussalon satama-alueen yleisesittelyllä Merituuli-toimistokeskuksen kattoterassilla

Lounaan jälkeen tiimeille esitettiin ennalta muodostetut haasteet, jotka olivat:
1. Sataman digitaalisen tilannekuvan kehittäminen
2. Sataman liikenteen sujuvoittaminen digitalisoimalla
3. Sataman turvallisuuden digitalisointi
4. Sataman avointen tietolähteiden riskianalyysi
5. Avoin haaste

Haasteiden ratkaisemiseksi opiskelijoille oli tuotettu erilaista taustamateriaalia kuten linkkejä avoimen datan oppaisiin ja tietokantoihin sekä tutkimusaineistoa DigiPort-hankkeessa keväällä 2018 Kotkassa ja Turussa järjestetyistä “Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data? -työpajatilaisuuksista.

Merituuli-toimistokeskuksesta työskentelyä siirryttiin jatkamaan läheisen Santalahti Resortin Villa Aava -tilaan. Tiimien työskenneltyä yön yli vuorokausi vaihtui ja keskiviikkona 10.4. puoliltapäivin tiimit hajautuivat viimeistelemään töitään itsenäisesti.

Torstaiaamuna 11.4. kokoonnuttiin Kotkan keskustaan XAMK:in Xlab-tilaan. Tiimeille tarjottiin pitchausvalmennusta ratkaisuideoiden sujuvaa ja kiinnostavaa esittelyä varten. Pitchausta oli mahdollisuus myös harjoitella testituomariston edessä. Heiltä saadun palautteen perusteella tiimit hioivat vielä lopullisia esityksiään.

Iltapäivällä oli vuorossa varsinaiset pitchaukset ja palkintojenjako. Hackathontuomaristossa oli tutkimusjohtaja Maria Hänninen Merikotkasta, logistiikan tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila XAMK:ista, myyntipäällikkö Ville Kuitunen HaminaKotka Satama Oy:stä sekä projektipäällikkö Antti Viitanen *ship Startup Festivalista.

Voittajatiimiksi valittiin Team PowerSquare. Heidän ideansa liittyi kumipyöräliikenteen sujuvoittamiseen digitalisoimalla kuljettajille annettavat ajo-ohjeet satamaan. Satama-alueella liikkuminen koetaan usein sekavaksi, eikä navigointi välttämättä onnistu tavallisilla navigaattorisovelluksilla. Tällä hetkellä kuljettajat saavat portilta tulostetun paperikartan, jonka avulla he etsivät tuomansa lastin toimituspaikan. Team PowerSquare:n sovelluksessa kuljettajille lähetetään sähköpostiin informaatiopaketti, jossa on ajo-ohjeiden lisäksi tietoa alueen turvajärjestelyistä ja tarjolla olevista palveluista.

Toiseksi tuli Team Jaa-a. Heidän ratkaisunsa liittyi niin ikään rekkaliikenteen hallintaan sataman porttijärjestelmistä ja tieliikenteen avoimen datan lähteistä saatavia tietoja jalostamalla. Tavoitteena on välttää ruuhkahuippuja ja varmistaa, ettei kumipyöräliikenteen käytössä olevaa kapasiteettia ylitetä.

Kolmas sija jaettiin kahden tiimin kesken. SH Double –tiimin idea “Connecting Port People” toi ihmiskeskeisen näkökulman sataman digitalisaatioon. Kyseessä oli uudenlaisen digitaalisen ekosysteemin rakentaminen satamayhteisöön. Hak5-tiimin tuotos oli konenäköön perustuva liikenteenohjaus ja –valvontaratkaisu.

Palkintojenjaon tunnelmaa Xlabilla.

Palkituilla tiimeillä on mahdollisuus jalostaa ideaansa ja esitellä se mentoreille ja rahoittajille *ship Startup Festivaliin.