Digitaaliset oppimateriaalit ja simulaatiot öljyntorjuntaharjoitusten tukena

Digitaalinen Merikarhu 2.0 ja SIMREC -hankkeissa tutkitaan ja kehitetään digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia kriisivalmiusharjoitteiden tukena. Erityisesti pandemia-aikana toimijoilla on ollut vaikeuksia toteuttaa lakisääteisiäkään harjoituksia jatkuvasti eläneiden rajoitteiden vuoksi. Toukokuussa 2022 päästiin hankkeissa vihdoin järjestämään ja havainnoimaan harjoitteita. Hyvin suunnitellun havainnoinnin ja analyysin avulla on mahdollista suunnitella toimivia digimateriaaleja ja virtuaaliharjoitteita sekä nostaa esiin nykyisen harjoitusmallin kehittämiskohteita.

 

Digitaalinen Merikarhu 2.0: Sataman turvallisuusharjoitukset pohjana digitaalisille harjoituksille

HaminaKotkan satama järjestää säännöllisesti nestesatamassa toimiville yrityksille nestelaiturien sammutusharjoituksia ja öljypuomiharjoituksia. Harjoitusten tarkoituksena on kerrata hätätilanteita varten niitä toimintatapoja, jotka tukevat pelastuslaitoksen toimia mahdollisimman hyvin heti onnettomuuden havaitsemisen jälkeen.

Digitaalinen Merikarhu 2.0 -hankkeen yhtenä tavoitteena on täydentää näitä harjoituksia luomalla digitaalisia oppimisympäristöjä öljyntorjunta- ja palontorjuntaharjoituksia varten yhteistyössä sataman kanssa. Harjoituksia varten luodaan pedagogisesti järkeviä digitaalisia harjoituksia, joilla voidaan varmistaa harjoitustoiminta myös poikkeusoloissa. Digitaalinen ympäristö ei korvaa käytännön harjoittelua, mutta sen avulla on mahdollista täydentää liveharjoitusten tavoitteiden hahmottamista ja oppimista tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia operatiivisen harjoituksen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat myös harjoitusten suorittamisen laajemmalla kokoonpanolla.

Ensimmäisessä vaiheessa digitaalisten harjoitusten suunnittelua varten hanke osallistui Mussalon satamassa toukokuussa 2022 järjestettyyn käytännön öljypuomiharjoitukseen. Harjoituksen kulkua tarkkailtiin harjoitukseen osallistuvien näkökulmasta ja pyydettiin heiltä palautetta harjoituksen onnistumisesta. Erityisesti haluttiin saada palautetta siitä, mitkä osa-alueet käytännön harjoituksessa toimivat hyvin, ja oliko harjoituksessa joitakin osia joihin kaivattiin parannuksia. Harjoitusten aikana kuvattiin myös havainnollistavaa video- ja valokuvamateriaalia, joita hyödynnetään digitaalisissa harjoitteissa. Tavoitteena on päästä pilotoimaan digitaalisia harjoituksia vuoden 2023 alkuun mennessä.

SIMREC: Tilannekuvan muodostuminen ja merkitys öljyntorjuntasimulaatioissa

SIMREC-hankkeessa järjestettiin harjoituspäivä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja ammattioppilaitos Ekamin yhteisillä öljyntorjuntasimulaattoreilla. Hankkeen Aalto-yliopiston tutkijat olivat mallintaneet itäiselle Suomenlahdelle todennäköisen öljyonnettomuusskenaarion, jonka toteuttamista varten simulaattoreille oli luotu uusi mallinnus onnettomuusalueesta. Xamkin harjoitusmallia noudattaen Rajavartiolaitoksen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen edustajat toteuttivat öljyvuodon etsintä- ja puominvetoharjoitukset.

Helsingin yliopiston ja Merikotka-yhdistyksen edustajat havainnoivat harjoituksen etenemistä hankkeessa kehittämäänsä kriisisimulaatioille tarkoitettua tilannekuva-analyysiprotokollaa soveltaen. Harjoituksen havainnoinnin tavoitteena oli toisaalta testata kehitettyä protokollaa ja toisaalta tutkia sitä, miten toimijat muodostivat yhteisen tilannekuvan ja toimivat sen mukaisesti. Harjoituksen osallistujista osa oli sijoitettuna komentokeskusta edustaneeseen luokkahuoneeseen, osa jakaantuneena kahteen erilliseen öljyntorjunta-aluksen komentosiltaa simuloivaan huoneeseen. Kukin yksikkö teki havaintoja tilanteesta omista sijainneistaan komentokeskuksen ohjeistuksen mukaan. Kommunikaatio tapahtui radioyhteyden välityksellä, kuten oikeassakin öljyntorjuntatilanteessa.

Harjoituksen aikana syntyi oivalluksia ja tapahtui oppimista, ja harjoituksen osallistujat kokivat simulaattoriharjoitteet hyödyllisenä harjoittelumuotona. Havaintoaineisto tullaan analysoimaan kesän 2022 aikana, mikä tulee tuottamaan yksityiskohtaisemman kuvan siitä, mitä kaikkea harjoitteissa tapahtui ja mihin tulevien harjoitusten suunnittelussa voisi kiinnittää huomiota erityisesti usean toimijan yhteisen tilannekuvan muodostamisen näkökulmasta.

COMPLETE-projektin jatkohanke COMPLETE PLUS alkaa

COMPLETE-projektin seuraaja, jatkohanke COMPLETE PLUS “Practical implementation of the COMPLETE project outputs and tools”, alkaa 1.4.2021.

Hanke on Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama, ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka. COMPLETE PLUS varmistaa COMPLETE-hankkeen aikana tuotettujen työkalujen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen pysyvyyttä loppukäyttäjien keskuudessa.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyä vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmää testataan, Itämerelle kehitetyn riskiarviointityökalun (HELCOM/OSPAR JHP) kohdelajilistat päivitetään vastaamaan COMPLETE-hankkeen suosituksia, sekä edistetään kansallisten lajiseurantatietojen parempaa käytettävyyttä.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyjä biofoulingin suositeltavia hallintatapoja edistetään kohderyhmien keskuudessa viestinnän avulla, ja COMPLETEn tuottamat päätösten tekemiseksi tuotetut työkalut testataan yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Vedessä tapahtuvaa laivojen pohjien puhdistamista varten luodaan viranomaisyhteistyönä riskinarviointimenetelmä, johon perustuen voidaan yhtenäistää lupakäytäntöjä Itämeren alueella. Jatkohankkeessa määritellään myös COMPLETEssa tuotetun Biofouling management -tiekartan toteuttamisen seuraavat etapit ja aikataulu.

Hankkeen aktiviteeteista saa listätietoa COMPLETE-hankkeen sivuilta.

COMPLETE-loppukonferenssin tallenteet saatavilla

COMPLETE-projektin loppukonferenssi järjestettiin verkossa 9.-10.2.2021. Yli 160 osallistujaa 18 eri maasta osallistui tapahtumaan. Ensimmäisen päivän esitykset liittyivät painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanon harmonisointiin Itämeren alueella. Toisena päivänä aiheina olivat biofouling-kysymykset ja vieraslajiseurannat.

Tallennetut esitykset on ladattu hankkeen verkkosivuille, ja katseltavissa täällä: https://balticcomplete.com/news/final-conference.

Purjeveneestä vieraslajien tutkimusalusta

Itämeren puolestapuhujanakin tunnetuksi tullut seikkailijapurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmi jatkaa tutkimusyhteistyötään Suomen ympäristökeskuksen kanssa jo kolmatta vuotta. Ensi kesäksi hänen veneensä pohjaan maalataan viittä eri eliönestomaalia, joista kolme on myrkyttömiä ekomaaleja ja kaksi perinteisiä kovia myrkkymaaleja. Tänä vuonna yhteistyön aiheena ovat vieraslajit.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Itämerellä, ja se toteutetaan osana vieraslajien leviämisen ehkäisemiseen tähtäävää COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) -hanketta, jota Merikotka-tutkimuskeskus koordinoi.

 

Kutsumattomat vieraat ovat uhka meriluonnolle

Meriliikenteen mukana kulkeutuvat vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkista meriluonnon monimuotoisuudelle.

”Huviveneisiin liittyen COMPLETE-hankkeessa selvitetään erilaisten eliönestomaalien toimivuutta ja pyritään löytämään keinoja riittävän tehokkaaseen vieraslajien torjuntaan vaarantamatta ympäristöä liiallisella myrkyllisten aineiden kuormituksella,” sanoo COMPLETE-hankkeen vetäjä ja projektitutkija Miina Karjalainen Merikotka-tutkimuskeskuksesta.

 

Eri maalityyppien erot esiin

”Tutkimus antaa olennaista tietoa eri maalien ja maalityyppien vaikutuksista rungon päällyskasvuston muodostumiseen ja vieraslajien siirtymiseen,” sanoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi SYKEstä.

”Tulee olemaan mielenkiintoista verrata perinteisten ja uusien myrkyttömien maalien toimivuutta. Kysymyshän on nyt hyvinkin ajankohtainen, kun uusia maaleja tulee markkinoille ja moni veneilijä pohtii, mikä olisi kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto,” Ruffe miettii.

 

Hanke on esittelyssä Venemessuilla 7.2.2020 klo 12.00–12.30 sekä 14.2.2020 klo 14.00–14.30.

Lisätietoa: https://www.balticcomplete.com/ ja http://www.ruffe.fi

 

Kysely veneiden päällyskasvustoista käynnistynyt

COMPLETE on koko Itämeren alueen kattava projekti, joka tutkii miten veneily ja laivaliikenne vaikuttavat vieraslajien leviämiseen. Projektissa on käynnistetty kysely veneiden päällyskasvustoista.

Vastaamalla kyselyyn voi auttaa selvittämään pienveneilyyn liittyviä taustatietoja, joiden kerääminen on tutkimuksen kannalta tärkeää. Vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.

Kysely on saatavilla mm. suomeksi ja ruotsiksi, ja siihen vastataan nimettömästi. Jos kaipaat lisätietoa kyselystä, ota yhteyttä englanniksi: Annika Krutwa (biofouling@bsh.de).

Kiitos yhteistyöstä!

COMPLETE-projektin ensimmäinen uutiskirje on julkaistu

Tervetuloa seuraamaan COMPLETE-projektin etenemistä ja viimeisimpiä uutisia uutiskirjeen ensimmäisen numeron parissa.

Ensimmäinen uutiskirje löytyy tästä linkistä.

Mikäli haluat saada uutiskirjeen omaan sähköpostiisi, sen tilaaminen onnistuu uutiskirjeen yläreunan tilauspainikkeesta, tai projektin kotisivujen kautta: tilauslomake löytyy etusivun alareunasta.

Tervetuloa seuraamaan työtämme!