Tutkimusjohtajan blogi: Keitä myö ollaan?

Keitä myö ollaan?

Eräänä sateisena marraskuun päivänä 29 merikotkalaista kokoontui yhteen M/S Viking XPRS:lle ylittämään Suomenlahtea sekä tutustumaan toisiinsa ja tutkimusaiheisiinsa.

Merikotkan tutkimusverkostossa on hiljattain aloittanut useita uusia tutkijoita, ja tutkijat olivat toivoneet mahdollisuutta oppia tuntemaan paremmin toisia merikotkalaisia ja verkoston tekemää tutkimusta. Tiivistä viiden minuutin esitysformaattia hyödyntäen jokainen pääsi päivän aikana ääneen kertomaan, kuka on, mitä tekee ja minkälaista yhteistyötä haluaisi tehdä.

Päivä oli tiivis ja täynnä asiaa. Koin tapaamisen kuitenkin erittäin onnistuneeksi. Sen lisäksi, että itsekin tuoreehkona merikotkalaisena kohtasin monta uutta ihmistä, vaikutuin syvästi siitä osaamispaletista, joka Merikotkan siipien suojista löytyy. Porukkaan kuuluu esimerkiksi insinöörejä, yhteiskuntatieteilijöitä, turvallisuustutkijoita, meribiologeja, maantieteilijöitä, merikapteeneita ja kalataloustieteilijöitä. Joukossa on pitkään yritysmaailmassa työskennelleitä, vastavalmistuneita, ansiokkaan tieteellisen uran tehneitä, opiskelijoita, hankehallinnon ja tutkimusrahoituksen konkareita. On sekä meriliikenteen ja meriympäristön asiantuntijoita että muiden alojen osaamista tai metodiikkaa merenkulkuun soveltavia spesialisteja.

Lisäksi tutkijoilta löytyy käytännön taustaa esimerkiksi veneilystä, tieliikenteestä, journalismista ja oppikirjojen laatimisesta. Ja mitkä verkostot tällä kansainvälisellä porukalla onkaan! Uskaltautuisin väittämään, että oli kyseessä mikä tahansa merenkulkuun liittyvä haaste tai päätöksenteollinen ongelma, Merikotkalla on tarjota osaamista sekä kontakteja tuottamaan tutkittua tietoa sen ratkaisun tueksi.

Merikotka-tutkimuskeskuksen tehtävänä on tehdä tutkimusta kestävän merenkulun hyväksi. Merenkulun tutkimuskysymyksien ratkaiseminen vaatii tyypillisesti tieteiden välistä tutkimusta ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Tieteiden välinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistu ilman yhteisiä tavoitteita, toimivaa kommunikaatiota sekä halua ratkaista ongelmaa yhdessä.

Tutkijatapaamisessa oli kiehtovaa havaita, kuinka aluksi tiiviisti oman tutkimusryhmän jäsenistä ja ennestään toisilleen tutuista henkilöistä koostuneet keskustelupiirit alkoivat päivän mittaan sekoittua ja kuinka uusia yhteistyöideoita alkoi esitysten ja keskustelujen pohjalta ponnahdella. Yhteyksiä luotiin myös menetelmäosaamisen tiedon vaihtamiseen: Markov Chain Monte Carlo -simuloinnista lisäoppia kaipaava löysi henkilön, joka osasi auttaa ja neuvoa kyseisen tekniikan kanssa, ja vinkkejä Bayes-verkkoihin liittyvään kirjallisuuteen jaettiin niitä kaipaaville. On ollut hienoa kuulla, että päivä on koettu hyödyllisenä ja että se on jo poikinut jatkotapaamisia.

Uskon, että tutkijapäivä oli pieni mutta merkittävä askel kohti poikkitieteellisyyden ja yhteistyön vahvistamista. Tästä on hyvä jatkaa!

Maria Hänninen
Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja

Satamien digitalisaatio kiinnosti DigiPortin AamuAreenalla

DigiPort-hankkeen osatoteuttaja TIEKE järjesti AamuAreena-keskustelutilaisuuden perjantaina 9.11.2018 Helsingin MOW:issa. AamuAreena-tilaisuuksien tavoitteena on tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden ja kahvikupposen äärelle. Tällä kertaa aiheena oli satamien digitalisaatio ja avoin data.

Tilaisuuden aloitti Suomen Satamaliitto ry:n apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola, joka kuvasi sataman toimintaa Kylli-tädin hengessä mainiolla piirroksella. Satamaliiton jäsenyritykset ovat satamayhtiöitä, jotka tarjoavat satamassa toimiville yrityksille infran ja toimintaedellytykset. Digitalisaatio näkyy satamissa ensimmäisenä porttitoiminnoissa, jotka ovat pitkälti automatisoituja. Uusia lisäarvopalveluja kehitetäänkin satamanpitäjien toimesta mm. porttitoimintojen ympärille.

Kirstin jälkeen äänessä oli DigiPort-hankkeen projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta, joka kertoi jo puolivälin ylittäneen hankkeen kuulumisia. Janne pohjusti esityksessään avoimen datan merkitystä koko liikennejärjestelmän sujuvuuden kannalta. Myös satamayhteisön sisällä parantunut tiedon jakaminen johtaa jaettuun tilannekuvaan, jolloin kaikki satamassa toimivat tahot tietävät, mitä satamassa tapahtuu.

Tilaisuuden virallisen osion jälkeen keskustelu jatkui tiiviinä vielä pitkän aikaa, ja uusia kontakteja solmittiin. Yhteinen näkemys oli, että satamien digitalisaatio on juuri nyt polttava teema, johon ei löydy yhtä valmista ratkaisua. Tarvitaan paljon yhteistyötä ja myös joustavuutta datan jakamisessa.

DigiPort esillä Laivameklarien menestystapahtumassa

DigiPort-hanke oli mukana Suomen Laivameklariliiton järjestämässä Call the Agent -tapahtumassa. Suomen agentit, meklarit ja laivanselvittäjät kokoontuivat torstaina 4.10. 2018 yhteiseen syystapaamiseen Helsinkiin. Paikalla Ruoholahdessa oli yli 100 alan ammattilaista. Call The Agent October Summit järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on vuosittain toistuva alan ja yhteistyökumppanien kohtaaminen, jossa on mahdollista tavata samaa työtä tekeviä eri puolilta maata ja saada tietoa ajankohtaisista kehityshankkeista.

DigiPort-hankkeen projektitutkija Janne Saarikoski veti yhteen ajankohtaisten hankkeiden antia. Sataman perustana toimii maa- ja vesialueet käsittävä infrastruktuuri. DigiPort-hanke keskittyy infran avoimeen dataan. Infran päällä kulkee liikenne, johon liittyen esillä oli miehittämättömien alusten tulevaisuusvisioita sekä uusi digitaalinen luotsitilaussovellus. Satamatoimintoihin liittyy olennaisesti viranomaisvalvonta, jonka tulevaisuudennäkymiä kuultiin Tullilta ja Rajavartiolaitokselta. Satamiin liittyy myös kuljetusketjun tietoja, jotka sisältävät sensitiivistä tietoa, esimerkiksi liikesalaisuuksia. Lohkoketjusovellukset ovat yksi mahdollisuus jakaa luottamuksellista tietoa siihen oikeutetuille.

Tapahtumasta lisätietoa löytyy Suomen Laivameklariliiton tiedotteesta.

Uusi tutkimushanke sisävesiliikenteen kehittämiseksi

Sisävesiliikenteen kehittämiseen tähtäävä INFUTURE (Future potential for inland waterways) hanke käynnistyy lokakuussa. Hanke on kolmevuotinen ja sen rahoitus on saatu South-East Finland – Russia CBC 2014-2020 ohjelmasta, joka pääsee alkamaan marraskuussa.

“Kartoitamme rahtiliikennettä koskevaa lainsäädäntöä sekä Venäjän ja Suomen tullikäytäntöjä.  Lisäksi luomme IT-järjestelmän, joka auttaa asiakasta löytämään nopeasti rahdilleen sopivimman palvelun.” toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Ville Henttu.

INFUTURE hankkeen tutkimustiimi etsii laaja-alaisesti ratkaisuja kestävän ja kustannustehokkaan sisävesiliikenteen kehittämiseksi. Yhteistyössä ovat mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Suomen Vesitieyhdistys, Meritaito Seahow Oy, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping  ja North-West Russia Logistic and Information Development Center.

Merikotka-tutkimuskeskuksessa hanketta koordinoi Tarja Javanainen.

Lapset piirsivät vieraslajeista

Itämerikylä haastoi kesällä Kotkan koululaiset taiteilemaan vieraslajeista. Vieraslajit ovat eläimiä tai kasveja, jotka ovat levinneet uuteen ympäristöön ihmisen toiminnan tuloksena. Vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Lasten taidekisassa vieraslaji sai olla oikea tai kuvitteellinen. Nuorten taiteilijoiden kesken arvottiin Maretariumin pääsylippupaketteja koko perheelle. Yksi palkituista oli 5-vuotias Joanna. Kuvassa Joannan näkemys vieraslajista.

Itämeri-kylä järjestetään vuosittain Kotkan Meripäivien yhteydessä. Tapahtuman järjestämiseen osallistuivat Kotkan kaupungin ympäristökeskus, Luontokoulu Haili, Kymen Vesi Oy, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Suomen merikalastajain liitto ry.

Avoin data satamassa – pakko vai mahdollisuus?

Tulevaisuuksien tutkijat Risto Linturi ja Osmo Kuusi arvioivat Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa “Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037”, että liikenne kehittyy kaikista elämänaloista nopeiten. Digitalisaatio tulee logistiikkaankin, mutta ovatko satamat valmiita?

Tästä on huolissaan myös Suomen hallitus. Keväisessä periaatepäätöksessään se muistutti, että liikenteen solmukohdilta, kuten satamilta ja lentokentiltä, vaaditaan jatkossa enemmän avointa tietoa eli dataa. Avoin data on välttämätöntä digitalisaatiolle eikä digitalisaatio voi sivuuttaa kuljetusalaa…

Lue koko blogikirjoituksemme Centrum Balticumin sivuilta.

30MILES esittelee uuden työkalun satamien suunnitteluun

Rannikkomatkailun kehittämishanke 30MILES esittelee toukokuun 23. päivä pienvenesatamien suunnitteluun kehitetyn työkalun. Helsingin yliopiston ympäristötieteilijöiden kehittämä työkalu tarjoaa apua investointien suunnitteluun.
– Tämä uusi malli auttaa satamien kehittäjiä etsimään niitä asioita, jotka lisäävät tehokkaimmin asiakastyytyväisyyttä, kertoo sovelluksen kehittäjä, tutkija Annukka Lehikoinen.
Lehikoisen työryhmä esitelee sovellusta 30MILESin loppuseminaarissa. Siellä osallistujilla on mahdollisuus testata työkalun eri versioita ja vaikuttaa sen loppukehitykseen. 30MILESin loppuseminaari on kaksipäiväinen. Jälkimmäinen seminaaripäivä käsittelee hankkeen muita saavutuksia.
Lisätietoja Tarja Javanainen, tarja.javainen@merikotka.fi
30MILES on EU:n rahoittama vesistömatkailun kehittämishanke.  Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on turvallisen ja palveluiltaan kiinnostavan piensatamaverkoston luominen Itäiselle Suomenlahdelle.