DigiPort

Satamien digitalisaatio ja avoimen datan toimintamalli satamanpitäjille

  • < Takaisin
  • hanke
  • Ajankohtaiset
  • Julkaisut

Suomen syrjäinen sijainti nostaa teollisuutemme logistiikkakustannuksia. Digitalisaatiolla haetaan uutta tehokkuutta myös satamiin. Täysautomaattinen lastinkäsittely ei kuitenkaan ole ohuilla lastivirroillamme vielä realismia. Onkin löydettävä suomalaisiin satamiin sopivia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat sujuvuutta, suorituskykyä, työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä.

DigiPort-hankkeessa tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa satamien digitalisaatiosta ja kehittää avoimen datan toimintamalli satamanpitäjille. Avoimella datalla satamat voivat lähteä mukaan digitalisaatioon konkreettisesti ja ilman jätti-investointeja. Digitalisaatio toteutuu pienin askelin avaamalla tietoja, jotka ovat jo julkisia, mutteivät vielä teknisesti avoimen datan muodossa.

Liikenne palveluna (MaaS) -toimintamalli tekee tuloaan myös tavaraliikenteen puolelle. Liikennepoliittisesti on linjattu, että liikenteen solmukohtien, kuten satamien, tulee jatkossa tarjota avoimemmin tietoa koko liikennejärjestelmän toimivuuden tarpeisiin. DigiPort-hanke auttaa osaltaan uuteen toimintatapaan sopeutumisessa.

Uutta tutkimustietoa ennakoinnin ja päätöksenteon tueksi

Ensiksi kartoitamme nykytilaselvityksellä, miten dataa ja digitaaliteknologioita hyödynnetään suomalaisissa satamissa sekä mitä ajatuksia digitalisaatio herättää. Aineistoa kerätään kirjallisuuskatsauksella, asiantuntijahaastatteluilla, satamanpitäjille suunnatulla kyselyllä, tutustumalla satamien käytössä oleviin järjestelmiin sekä Kotkassa ja Turussa järjestettävillä työpajoilla.

Sitten laadimme tulevaisuusmalleja, joiden avulla hahmotetaan, miten liikenteen, logistiikan ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin. Pohdimme myös, miten datan ja digitaaliteknologioiden hyödyntämistä satamissa voitaisiin lisätä.

Avoimen datan toimintamallin kehittäminen satamiin

Avoin data on digitaalista tietoa, joka on koneluettavassa muodossa, julkista ja ilmaista. DigiPortissa kehitetään satamille toimintamalli niiden infraa eli perusrakenteita koskevien valikoitujen tietojen julkaisemiseksi avoimena datana. Yhdistelemällä erilaisia avoimia ja yksityisiä tietoaineistoja voidaan luoda uusia innovaatioita, palveluja ja liiketoimintaa satamiin.

Yhteistyössä hankkeen pilottisatamien HaminaKotkan ja Turun satamien kanssa kartoitetaan, mitä infradatoja voitaisiin avata ja miten. Teknisiä tietoja satamien perusrakenteista eli tie-, raide- ja vesiväylistä, rakennelmista, alueista, verkostoista jne. on jo julkisesti verkosta saatavissa. Vasta julkaiseminen avoimena datana antaa satamanpitäjälle kontrollin tietojen oikeellisuuteen. Aineiston kuvailu- eli metatietojen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että dataa käytetään oikein.

Avoin data on uusi ilmiö satamissa. Järjestämme satamayhteisön jäsenille koulutusta Kotkassa ja Turussa sekä laadimme oppaan datan avaamisesta.

Avatut data-aineistot tallennetaan hankkeessa perustettavalla tietokantapalvelimella sijaitsevaan datakatalogiin, josta sovelluskehittäjät ja muut käyttäjät löytävät ne metatietoineen.

Innovaatioiden kiihdyttämiseksi järjestämme ”Hack The Port” -hackathonin kevättalvella 2019. Tapahtumassa opiskelijoista koostuvat tiimit kehittävät uusia avoimeen dataan perustuvia palveluja ja ratkaisuja satamayhteisön tunnistamiin ongelmiin.

Liikennevirasto tarjoaa kattavasti staattista väylätietoa sekä dynaamista liikennetietoa avoimena datana sovelluskehitykseen. Tietovirrat tyypillisesti katkeavat, kun saavutaan sataman alueelle. Tulevaisuuden liikenne tarvitsee katkeamattoman datavirran. Siksi pyrimme edistämään satamien ja liikenneviranomaisten välistä yhteistyötä dataan liittyen.

Rahoitus

Hankkeen kokonaisbudjetti on 366 347 euroa, ja sen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, HaminaKotka Satama Oy sekä Turun Satama Oy.

Hankepartnerit:

DigiPort-hankkeen loppuarviointi, osa 4.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä neljäs.

Teema 4: Avoimeen dataan perustuvat satamainnovaatiot

Digitaalisten innovaatioiden kiihdyttämiseksi hankkeessa järjestettiin hackathontapahtuma huhtikuussa 2019 Kotkassa Mussalon satamassa. Tapahtuman tavoitteena oli tuottaa monialaisten opiskelijatiimien toimesta avoimeen dataan pohjautuvia innovaatioita satamien tunnistettuihin haasteisiin. Ratkaistavat haasteet oli muotoiltu Kotkassa ja Turussa järjestettyjen työpajojen pohjalta. Tapahtuman markkinointi onnistui hyvin, ja osallistujiksi saatiin 20 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. He edustivat merenkulun ja logistiikan, palvelumuotoilun, data-analytiikan, pelisuunnittelun, tietotekniikan ja kyberturvallisuuden koulutusaloja. Haasteiden ratkaisuissa opiskelijoita ohjattiin käyttämään erilaisia avoimen datan lähteitä ja datan käsittelytyökaluja uusien palvelukonseptien luomiseksi. Hackathontapahtuma huipentui pitchauskilpailuun, jossa palkittiin kolme parasta innovaatiota. Kilpailun tuomareina toimivat yritysten edustajat, jotka toimivat myös opiskelijoiden mentoreina. Kaikille osallistujatiimeille annettiin mahdollisuus osallistua heinäkuussa 2019 järjestettävään *ship Startup Festivaliin kehittelemään ideaansa pidemmälle. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on uusien satamainnovaatioiden synnyttäminen jatkokehiteltäviksi.

DigiPort-hankkeen loppuarviointi, osa 3.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä kolmas.

Teema 3: Datan avaaminen ja julkaisu

Hankkeessa kehitettiin satamanpitäjille toimintamalli satamien infrastruktuuria koskevan datan avaamiseksi ja julkaisemiseksi. Aluksi selvitettiin, millaisia tietotarpeita satamien käyttäjien puolelta on esitetty. Sitten pyrittiin löytämään toimiva yhteistoimintatapa, jolla tuetaan pilottisatamien (HaminaKotka ja Turku) datan avaamista. Satamayhtiöiden johdolle laadittiin ohjeistus suosituksineen, miten edetä kartoitustyössä. Tarkoituksena oli edetä asteittain avaamalla tietoaineistoja, joissa on nähtävissä eniten hyödyntämispotentiaalia. Lisäksi kartoitettiin satamien yhteydessä jo julkisena olevia aineistoja. Teknisiä tietoja satamien perusrakenteista eli tie-, raide- ja vesiväylistä, rakennelmista, alueista, verkostoista jne. on jo julkisesti verkosta saatavissa. Vasta julkaiseminen avoimena datana antaa satamanpitäjälle kontrollin tietojen oikeellisuuteen. Aineiston kuvailu- eli metatietojen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että dataa käytetään oikein.

Satamissa tehtävää tietovarantojen kartoitusta ja tietoaineistolistausta varten laadittiin Excel-pohjaisen työkalu. Siinä lähdettiin liikkeelle satamissa havaituista toiminnallisista ongelmista, joissa datavarannot voisivat olla raaka-aineena ratkaisujen synnyttämisessä. Ongelmat oli muotoiltu Kotkassa ja Turussa järjestettyjen työpajojen tulosten pohjalta. Pilottisatamat laativat listaukset, joiden perusteella pohdittiin avauskelpoisia aineistoja. Aineistojen kartoitustyössä huomattiin, että sataman infratieto on hajautunut ja siiloutunut organisaatioissa erilaisiin tietojärjestelmiin. Tietoja löytyy sekä paperisena että digitaalisessa muodossa henkilökohtaisissa kansioissa ja työasemissa.

Avatuille aineistolle tarvitaan julkaisualusta, jotta data-aineistot metatietoineen saataisiin sovelluskehittäjien ja muiden hyödyntäjien käyttöön. Aineistot tallennettiin hankkeessa perustetulla tietokantapalvelimella sijaitsevaan datakatalogiin, josta ne ovat hyödynnettävissä. Kilpailutuksen jälkeen hankitut palvelin, ohjelmistot ja siihen liittyvät lisälaitteet asennettiin Xamk:ssa opinnäytetyönä. Varsinaisen käyttöönoton teki Xamk:n tietohallinto. Datakatalogipalvelulle avattiin verkkotunnus, www.datasatama.fi.  Näin syntyi maailman ensimmäinen satamainfraan keskittyvä datakatalogi. Hankkeen päättyessä datakatalogissa on HaminaKotkan ja Turun satamien avaamia infra-aineistoja sekä linkit Väyläviraston ja Ilmatieteenlaitoksen satamiin liittyviin aineistoihin. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on uuden toimintamallin syntyminen ja satamien infrastruktuuritiedon avaaminen sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. Näin voidaan kehittää uusia, sujuvuutta, suorituskykyä, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavia digitaalisia palveluita satamiin.

 

DigiPort-hankkeen loppuarviointi, osa 2.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä toinen.

Teema 2: Tutkimustiedolla eväitä satamien digikehittämiseen

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen satamissa vaatii tuekseen tutkimustietoa. Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa kahdesta eri teemasta. Hankkeen alkupuoliskolla laadittiin nykytilaselvitys satamien digitalisaatiosta Suomessa. Siinä kartoitettiin, miten dataa ja digitaaliteknologioita hyödynnetään suomalaisissa satamissa sekä mitä ajatuksia digitalisaatio satamanpitäjissä herättää. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksella, asiantuntijahaastatteluilla, satamanpitäjille suunnatulla kyselyllä, tutustumalla satamien käytössä oleviin järjestelmiin sekä Kotkassa ja Turussa järjestetyillä asiantuntijatyöpajoilla.

Toinen teema käsitteli satamien digitalisaation tulevaisuutta. Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla laadittiin tulevaisuusskenaarioita, joiden avulla hahmotettiin, miten liikenteen, logistiikan ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitys vaikuttaa satamiin seuraavan kymmenen vuoden aikajaksolla. Tutkimuksessa eriteltiin laajoja aineistoja koskien toimintaympäristön muutosvoimia, erilaisia ohjelmia ja tiekarttoja digitalisaatioon liittyen, jotka sivuavat satamia. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita täydentävän tiedon kerryttämiseksi. Aineiston pohjalta koostettiin tulevaisuustaulukoita ja skenaarioita. ”Satamien digitalisaation nykytila Suomessa” ja ”Satamien digitalisaation tulevaisuuden skenaariot” –raportit on julkaistu Turun Yliopiston MKK:n julkaisusarjassa. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on satamien kehittämistyön edellytysten parantuminen uuden tiedon avulla.

DigiPort-hankkeen loppuarviointi, osa 1.

DigiPort-hankkeen toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida neljän teeman kautta, joista esittelyssä tässä ensimmäinen.

Teema 1: Avoimen datan tietoisuus ja osaaminen

Avoin data on uusi ilmiö satamissa. Tämän vuoksi hanke järjesti koulutusta avoimesta datasta ja sen mahdollisuuksista satamayhteisön jäsenille. Maaliskuussa 2018 järjestettiin kaksi avoimen datan koulutustyöpajaa, yksi Kotkassa ja toinen Turussa. ”Mikä satamassa tökkii – auttaisiko digi ja data?” -nimiset tilaisuudet onnistuivat hyvin ja olivat loppuunvarattuja. Osallistujat edustivat monipuolisesti erilaisia satamasidonnaisia organisaatioita useista Suomen satamista. Koulutuksen lisäksi ohjelmassa oli työpajaosio, jossa kerättiin tietoa siitä, millaisiin toiminnallisiin ongelmiin osallistujat ovat satamatoiminnoissa törmänneet. Samalla pohdittiin, miten niitä voisi ratkaista digitalisaation ja avoimen datan keinoin.

Lisäksi hanke laati kaikille avoimen kirjallisen oppaan ”Datan avaamisen ABC satamanpitäjille” datan avaamisen ja avoimen datan käytön tueksi satamissa. Opasta on päivitetty hankkeen kuluessa ja uusin versio on julkaistu hankkeen verkkosivuilla, ja julkaisusta ja päivityksistä on tiedotettu mm. Twitter-tilillä sekä suorilla tiedonannoilla sidosryhmille. Teeman yhteiskunnallinen vaikutus on satamayhteisön lisääntynyt tietoisuus ja osaaminen avoimeen dataan liittyen.

Satamien digitalisaatio ja DigiPort-hanke TIEKE:n AamuAreenalla

Avaa aamusi Areenalla – tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden äärelle TIEKE:n AamuAreenalle:

SATAMIEN DIGITALISAATIO JA DIGIPORT-HANKE
pe 13.9.2019 klo 8.30 – 9.30
MOW Areena, Pieni Roobertinkatu 9, 2. krs, Helsinki

Digitalisaatio etenee satamissa vähitellen.
Edistyneimmät satamat tekevät kehitystyötä useissa projekteissa, mutta digitalisaatio ei ole vielä näkyvästi esillä useimpien satamien strategioissa.
Tulevaisuuden visiot ja datan käyttömahdollisuudet näyttävät lupaavilta. Tieto tulisikin ottaa laajasti hyötykäyttöön ja tunnistaa sen arvo palvelujen tarjonnassa.

8.30 Avaus ja alustukset:

Digitalisuus ja autonomisuus Turun Satamassa. Markku Alahäme, tekninen johtaja, Turun Satama Oy

  • NextGen Link –projekti: automooring sekä rekkojen tunnistus-, kuvaus- ja mittausjärjestelmä
  • SecurePax –projekti: turvallisuus, digitaalinen rekisteröinti ja tunnistaminen, 5G
  • Smarter Port –hankeidea: matkustajasataman liikenteen kehittäminen

Satamien digitalisaation tulevaisuuden näkymiä. Reima Helminen, erikoistutkija, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

  • Satamien käsitykset digiteknologioiden tulevasta merkityksestä
  • Toimintaympäristön muutosvoimat ja satamien digitalisaation skenaariot vuoteen 2030

Yleisökeskustelu – kommentit ja kysymykset

9.30 tilaisuus päättyy

Lisätietoa: https://tapahtumat.tieke.fi/event/x2oN5

Uusi tiedeartikkeli satamien digitalisaatiosta julkaistu

Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity -tiedelehdessä julkaistiin 16.5.2019 artikkeli satamien digitalisaatiosta ja avoimen datan roolista digitalisaatiokehityksessä. Pääkirjoittajana on toiminut professori Tommi Inkinen Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK). Tutkimusaineisto ja analyysi perustuvat DigiPort-hankkeen tutkijoiden, Merikotkan Janne Saarikosken ja MKK:n Reima Helmisen työhön satamien digitalisaation nykytilaa käsittelevässä selvityksessä.

Artikkeli on ladattavissa tästä linkistä:

Hack the Port loi uusia digitaalisia ratkaisuideoita satamaan

DigiPort-hanke järjesti Hack the Port -hackathonin Mussalon satamassa Kotkassa 9.-11.4. Hackathon on ongelmanratkaisutapahtuma, jossa opiskelijoista koostuvat tiimit pyrkivät kehittämään uusia, innovatiivisia ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Hack the Portissa teemana oli satamatoimintojen sujuvoittaminen digitalisoimalla ja avoimen datan avulla.

Osallistujia oli 20 ja he jakautuivat viiteen tiimiin. Opiskelijat edustivat eri koulutusohjelmia. Mukana oli niin tietoverkkojen, kyberturvallisuuden, rakennusalan ja palvelumuotoilun opiskelijoita kuin merikapteenikin. Monialaisuuden kautta on mahdollista yhdistää erilaista osaamista, jolloin voi syntyä “laatikon ulkopuolelta” -ratkaisuja

Tapahtuman avasi tiistaiaamuna 9.4. HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Eija Rossi Mussalon sataman Merituuli-toimistokeskuksessa.


Eija Rossi esitteli satamayhtiön toimintoja ja roolia sekä korosti uusien ideoiden ja ratkaisujen tarvetta usein konservatiiviseksi koetulla satama-alalla.

Avauksen jälkeen oli vuorossa havainnointikierros Mussalon satama-alueella. Kierroksella tiimit näkivät konkreettisesti, mitä satamassa tapahtuu ja kuulivat eri toimijoiden näkökulmia. Samalla heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Havainnointikierros alkoi HaminaKotka Satama Oy:n Ville Kuitusen yleisesittelyllä, jonka jälkeen VR Transpoint Oy:n Jani Liikanen kertoi raideliikenteen järjestelyistä ja haasteista satamassa. Seuraavaksi siirryttiin konttiterminaaliin, jossa Steveco Oy:n Mikko Raki esitteli konttioperointia ja sen taustalla olevia tietojärjestelmiä. Lopuksi vierailtiin nestesatamassa, jossa Suvi-Tuuli Lappalainen Oiltanking Finland Oy:stä esitteli kemikaalioperointia ja turvallisuusasioita.


HaminaKotka Satama Oy:n myyntipäällikkö Ville Kuitunen aloitti havainnointikierroksen Mussalon satama-alueen yleisesittelyllä Merituuli-toimistokeskuksen kattoterassilla

Lounaan jälkeen tiimeille esitettiin ennalta muodostetut haasteet, jotka olivat:
1. Sataman digitaalisen tilannekuvan kehittäminen
2. Sataman liikenteen sujuvoittaminen digitalisoimalla
3. Sataman turvallisuuden digitalisointi
4. Sataman avointen tietolähteiden riskianalyysi
5. Avoin haaste

Haasteiden ratkaisemiseksi opiskelijoille oli tuotettu erilaista taustamateriaalia kuten linkkejä avoimen datan oppaisiin ja tietokantoihin sekä tutkimusaineistoa DigiPort-hankkeessa keväällä 2018 Kotkassa ja Turussa järjestetyistä “Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data? -työpajatilaisuuksista.

Merituuli-toimistokeskuksesta työskentelyä siirryttiin jatkamaan läheisen Santalahti Resortin Villa Aava -tilaan. Tiimien työskenneltyä yön yli vuorokausi vaihtui ja keskiviikkona 10.4. puoliltapäivin tiimit hajautuivat viimeistelemään töitään itsenäisesti.

Torstaiaamuna 11.4. kokoonnuttiin Kotkan keskustaan XAMK:in Xlab-tilaan. Tiimeille tarjottiin pitchausvalmennusta ratkaisuideoiden sujuvaa ja kiinnostavaa esittelyä varten. Pitchausta oli mahdollisuus myös harjoitella testituomariston edessä. Heiltä saadun palautteen perusteella tiimit hioivat vielä lopullisia esityksiään.

Iltapäivällä oli vuorossa varsinaiset pitchaukset ja palkintojenjako. Hackathontuomaristossa oli tutkimusjohtaja Maria Hänninen Merikotkasta, logistiikan tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila XAMK:ista, myyntipäällikkö Ville Kuitunen HaminaKotka Satama Oy:stä sekä projektipäällikkö Antti Viitanen *ship Startup Festivalista.

Voittajatiimiksi valittiin Team PowerSquare. Heidän ideansa liittyi kumipyöräliikenteen sujuvoittamiseen digitalisoimalla kuljettajille annettavat ajo-ohjeet satamaan. Satama-alueella liikkuminen koetaan usein sekavaksi, eikä navigointi välttämättä onnistu tavallisilla navigaattorisovelluksilla. Tällä hetkellä kuljettajat saavat portilta tulostetun paperikartan, jonka avulla he etsivät tuomansa lastin toimituspaikan. Team PowerSquare:n sovelluksessa kuljettajille lähetetään sähköpostiin informaatiopaketti, jossa on ajo-ohjeiden lisäksi tietoa alueen turvajärjestelyistä ja tarjolla olevista palveluista.

Toiseksi tuli Team Jaa-a. Heidän ratkaisunsa liittyi niin ikään rekkaliikenteen hallintaan sataman porttijärjestelmistä ja tieliikenteen avoimen datan lähteistä saatavia tietoja jalostamalla. Tavoitteena on välttää ruuhkahuippuja ja varmistaa, ettei kumipyöräliikenteen käytössä olevaa kapasiteettia ylitetä.

Kolmas sija jaettiin kahden tiimin kesken. SH Double –tiimin idea “Connecting Port People” toi ihmiskeskeisen näkökulman sataman digitalisaatioon. Kyseessä oli uudenlaisen digitaalisen ekosysteemin rakentaminen satamayhteisöön. Hak5-tiimin tuotos oli konenäköön perustuva liikenteenohjaus ja –valvontaratkaisu.


Palkintojenjaon tunnelmaa Xlabilla.

Palkituilla tiimeillä on mahdollisuus jalostaa ideaansa ja esitellä se mentoreille ja rahoittajille *ship Startup Festivaliin.

DigiPortissa julkaistu satamien digitalisaation nykytilaselvitys

Satamien digitalisaatio vaatii paljon yhteistyötä, koska satamayhteisöt muodostuvat lukuisista toimijoista. Tiedon parempi jakaminen satamatoimijoiden kesken sujuvoittaisi liikennettä ja parantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa satamayhteisöjen täytyy löytää keinot ja vastuutaho digitalisaation edistämiseen. Muun muassa näitä teemoja nostaa esille DigiPort-hankkeessa julkaistu nykytilaselvitys Suomen satamien digitalisaatiosta. Tästä linkistä nykytilaselvityksen raporttiin.

Julkaisusta on uutisoinut mm. merenkulkualan erikoislehti Navigator. Tästä linkistä Navigatorin uutiseen.

 

Satamien digitalisaatio kiinnosti DigiPortin AamuAreenalla

DigiPort-hankkeen osatoteuttaja TIEKE järjesti AamuAreena-keskustelutilaisuuden perjantaina 9.11.2018 Helsingin MOW:issa. AamuAreena-tilaisuuksien tavoitteena on tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden ja kahvikupposen äärelle. Tällä kertaa aiheena oli satamien digitalisaatio ja avoin data.

Tilaisuuden aloitti Suomen Satamaliitto ry:n apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola, joka kuvasi sataman toimintaa Kylli-tädin hengessä mainiolla piirroksella. Satamaliiton jäsenyritykset ovat satamayhtiöitä, jotka tarjoavat satamassa toimiville yrityksille infran ja toimintaedellytykset. Digitalisaatio näkyy satamissa ensimmäisenä porttitoiminnoissa, jotka ovat pitkälti automatisoituja. Uusia lisäarvopalveluja kehitetäänkin satamanpitäjien toimesta mm. porttitoimintojen ympärille.

Kirstin jälkeen äänessä oli DigiPort-hankkeen projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta, joka kertoi jo puolivälin ylittäneen hankkeen kuulumisia. Janne pohjusti esityksessään avoimen datan merkitystä koko liikennejärjestelmän sujuvuuden kannalta. Myös satamayhteisön sisällä parantunut tiedon jakaminen johtaa jaettuun tilannekuvaan, jolloin kaikki satamassa toimivat tahot tietävät, mitä satamassa tapahtuu.

Tilaisuuden virallisen osion jälkeen keskustelu jatkui tiiviinä vielä pitkän aikaa, ja uusia kontakteja solmittiin. Yhteinen näkemys oli, että satamien digitalisaatio on juuri nyt polttava teema, johon ei löydy yhtä valmista ratkaisua. Tarvitaan paljon yhteistyötä ja myös joustavuutta datan jakamisessa.

DigiPort esillä Laivameklarien menestystapahtumassa

DigiPort-hanke oli mukana Suomen Laivameklariliiton järjestämässä Call the Agent -tapahtumassa. Suomen agentit, meklarit ja laivanselvittäjät kokoontuivat torstaina 4.10. 2018 yhteiseen syystapaamiseen Helsinkiin. Paikalla Ruoholahdessa oli yli 100 alan ammattilaista. Call The Agent October Summit järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuma on vuosittain toistuva alan ja yhteistyökumppanien kohtaaminen, jossa on mahdollista tavata samaa työtä tekeviä eri puolilta maata ja saada tietoa ajankohtaisista kehityshankkeista.

DigiPort-hankkeen projektitutkija Janne Saarikoski veti yhteen ajankohtaisten hankkeiden antia. Sataman perustana toimii maa- ja vesialueet käsittävä infrastruktuuri. DigiPort-hanke keskittyy infran avoimeen dataan. Infran päällä kulkee liikenne, johon liittyen esillä oli miehittämättömien alusten tulevaisuusvisioita sekä uusi digitaalinen luotsitilaussovellus. Satamatoimintoihin liittyy olennaisesti viranomaisvalvonta, jonka tulevaisuudennäkymiä kuultiin Tullilta ja Rajavartiolaitokselta. Satamiin liittyy myös kuljetusketjun tietoja, jotka sisältävät sensitiivistä tietoa, esimerkiksi liikesalaisuuksia. Lohkoketjusovellukset ovat yksi mahdollisuus jakaa luottamuksellista tietoa siihen oikeutetuille.

Tapahtumasta lisätietoa löytyy Suomen Laivameklariliiton tiedotteesta.

Avoin data satamassa – pakko vai mahdollisuus?

Tulevaisuuksien tutkijat Risto Linturi ja Osmo Kuusi arvioivat Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037”, että liikenne kehittyy kaikista elämänaloista nopeiten. Digitalisaatio tulee logistiikkaankin, mutta ovatko satamat valmiita?

Tästä on huolissaan myös Suomen hallitus. Keväisessä periaatepäätöksessään se muistutti, että liikenteen solmukohdilta, kuten satamilta ja lentokentiltä, vaaditaan jatkossa enemmän avointa tietoa eli dataa. Avoin data on välttämätöntä digitalisaatiolle eikä digitalisaatio voi sivuuttaa kuljetusalaa…

Lue koko blogikirjoituksemme Centrum Balticumin sivuilta.

Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

DigiPort-hanke järjesti kaksi seminaari- ja työpajatilaisuutta Kotkassa ja Turussa. Kotkan tilaisuus pidettiin 13.3.2018 Mussalon satamassa toimistokeskus Merituulessa Logistiikkaverstaalla. Turussa kokoonnuimme puolestaan 15.3. Auriga Business Centeriin Aboa Maren tiloihin.

– Tilaisuudet onnistuivat yli odotusten. Molemmat tapahtumat olivat tilojen puolesta loppuunbuukatut. Osallistujia oli kaikista satamaan liittyvistä organisaatioista, myös viranomaisia, kuten toivoimmekin, kertoo projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta.

Ohjelmassa oli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE:n asiantuntija Jari Salon esitys avoimen datan mahdollisuuksista satamissa. Toinen osio muodostui työpajasta, jossa pyrittiin kartoittamaan, millaisiin toiminnallisiin ongelmiin satamayhteisö on satamassa törmännyt. Pohdimme myös, voisiko niihin löytää ratkaisuja digitaalisuuden ja avoimen datan avulla.

Seuraavaksi työpajan tulokset analysoidaan, jotta niitä päästään käyttämään satamien nykytilaselvitystyön pohjalla. Kerättyjä ongelmia viedään myös hankkeessa kevättalvella 2019 järjestettävään Hack The Port -hackathontapahtumaan monialaisten opiskelijatiimien ratkaistaviksi.

Kuvia tapahtumasta löytyy Turun Yliopiston MKK:n uutissivulta.

Satamien digitalisaation tulevaisuuden skenaariot

Helminen, R. & Saarikoski, J. 2019. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, Turun Yliopiston Brahea-keskus, B211.

Siirry julkaisun sivulle >

Workshopeissa lyödään viisaat päät yhteen

Kunnaala-Hyrkki, Vappu & Brunila, Olli-Pekka. 2019. Read 02/2019

Siirry julkaisun sivulle >

Hackathonilla innovaatioita satamalogistiikkaan.

Brunila, Olli-Pekka & Kunnaala-Hyrkki, Vappu. 2019. Read 02/2019

Siirry julkaisun sivulle >

Port Digitalization with Open Data: Challenges, Opportunities, and Integrations

Inkinen T., Helminen R. & Saarikoski J. Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity 5(2), 30

Siirry julkaisun sivulle >

Satamien digitalisaation nykytila Suomessa.

Saarikoski, J. & Helminen, R. 2019. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja, Turun Yliopiston Brahea-keskus, B210.

Siirry julkaisun sivulle >

Datan avaamisen ABC satamanpitäjille

(hankkeen aikana päivittyvä dokumentti - v1.1)
Salo, Jari & Laaksamo, Heikki. 2019. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.

Lataa PDF

Digitalisaatio mullistaa merenkulun ja satamien logistiikkaa.

Kunnaala-Hyrkki, Vappu & Brunila, Olli-Pekka. 2018. Read 02/2018

Siirry julkaisun sivulle >

Avoin data satamassa – pakko vai mahdollisuus?

Leinonen, Anne. 2018. Centrum Balticum -blogi 19.6.2018.

Siirry julkaisun sivulle >

Digiport-tapahtumassa kartoitettiin sataman ongelmia, joihin avoin data voisi auttaa.

Havaste, Ellinoora. 2018. Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen uutisia 22.3.2018.

Siirry julkaisun sivulle >

Toteutusaika

1.10.2017 - 30.9.2019