- 🡠
- Hanke
- Ajankohtaiset
- Julkaisut
Suurin osa kansainvälisestä rahtiliikenteestä kulkee maanteitä pitkin. Myös Suomen ja Pietarin välinen reitti on vilkkaasti liikennöity. Maantiekuljetuksissa on omat haasteensa – autoliikenne saastuttaa, se aiheuttaa onnettomuuksia ja kuormittaa tieverkostoa. Sisävesiliikenne voisi olla kustannustehokas, ympäristöystävällinen ja kuljetusalan yrityksiä kiinnostava vaihtoehto.
Sisävesiliikenteen kehittämistä
Future potential of Inland Waterways, INFUTURE, etsii laaja-alaisesti ratkaisuja kestävän ja kustannustehokkaan sisävesiliikenteen kehittämiseksi.
- Kartoitamme rahtiliikennettä koskevaa lainsäädäntöä sekä Venäjän ja Suomen tullikäytäntöjä.
- Etsimme tehokkaimpia tapoja käsitellä rahtia. Lisäksi luomme IT-järjestelmän, joka auttaa asiakasta löytämään nopeasti rahdilleen sopivimman palvelun.
- Kehitämme sisävesiliikenteeseen parhaiten sopivan alustyyppin.
- Suunnittelemme sisävesiväylille sopivimpia liikennöintikäytäntöjä
Rahoitus
Hankkeen päärahoittaja on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelma.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 251 538 EUR.
Hankekumppanit
- Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry.
- Aalto-yliopisto
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
- Meritaito Oy
- Suomen Vesitieyhdistys ry
- Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
- North-West Russia Logistics and Information Development Centre
INFUTURE päätöskonferenssi 30.11.-1.12.2021
INFUTURE-projekti etsii laaja-alaisia ratkaisuja kestävään ja kustannustehokkaaseen sisävesiliikenteen tukemiseen. INFUTURE -projekti on toteutettu yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten alan asiantuntijoiden kanssa. Työtä on rahoittanut Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC 2014-2020 -ohjelma.
INFUTURE päätöskonferenssi
Vesiväylät – askel kohti vihreää siirtymää
Ti 30.11.–ke 1.12.2021
Konferenssi keskittyy hankkeen tutkimustulosten esittelyyn neljän eri teemakokonaisuuden kautta. Ensimmäinen teema ”Kohti vihreää siirtymää” keskittyy EU:n Green Deal ja Fit for 55 ohjelmiin sekäa kansallisiin päästövähennystavoitteisiin sisävesiliikenteen näkökulmasta. Toinen teema korostaa sisävesiliikenteen mahdollisuuksia ja potentiaalia tänä päivänä. Kolmannen teeman tavoitteena on esitellä parhaita käytäntöjä ja älykkäitä ratkaisuja sisävesiliikenteeseen liittyvän infrastruktuurin ja satamatoimintojen kehittämiseksi. Viimeinen, neljäs istunto luotaa tulevaisuuden visioita sisävesistä kestävänä tavarankuljetustapana.
Konferenssin puhujina INFUTURE projektin tutkijoiden lisäksi on korkean tason asiantuntijoita, kuten esimerkiksi:
- Marta Wolska, EU komissio, liikkuvuuden ja liikenteen pääosasto
- Benjamin Boyer ja Laure Roux, Reinin merenkulun keskuskomissio
- Eero Hokkanen, Liikenne- ja viestintäministeriö
- Tomi Solakivi, Turun yliopisto
- Claudia Beumer, VT Group
- Jarkko Toivola, Väylävirasto
- Ville Hinkka, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
- Olga Ansberg, satamalogistiikkajohtaja, Viipurin satama
- Kevin Desmond, Inland Waterway International, vaihtoehtoisten polttoaineiden komitea
INFUTURE päätöskonferenssi järjestetään Kotkassa, Merikeskus Vellamossa. Voit osallistua konferenssiin tai sen osiin sekä paikan päällä että verkkoyhteyden kautta.
Konferenssi on maksuton.
Mahdolliset rahtivirrat ja -reitit Saimaan ja Volgan-Itämeren alueen sisävesiväylillä
Saimaan kanava on ollut toiminnassa jo 164 vuotta. Suurimmat tavaravirrat Saimaan alueelle tulevat nykyään Venäjältä, joka onkin alueen suurin kauppakumppani. Seuraavaksi suurimmat ja tärkeimmät kauppakumppanit ovat Alankomaat, Viro, Saksa ja Latvia, joista kaikilla on aktiivista liikennöintiä ja kauppaa Saimaan alueella. Rahtia kuljetetaan Saimaalta jopa Ranskaan ja Iso-Britanniaan saakka. Saimaan kanavalla ei ole ympärivuorista liikennöintiä, joten sen rahtiluvut eivät ole vertailukelpoisia merisatamien lukujen kanssa.
Venäjän sisävesiliikenneverkko on merkittävä, ja erityisesti verkon kaakkoisosat ovat Suomelle tärkeitä. Venäjän sisävesiväyläjärjestelmän kautta kulkee vuosittain 120 miljoonaa tonnia rahtia, ja sen sisävesiliikenneverkossa on 131 sisävesisatamaa. Vertailun vuoksi Suomen kokonaisrahtimäärä on noin 100 miljoonaa tonnia.
Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping -korkeakoulu on toteuttanut INFUTURE-projektin puitteissa tutkimuksen sisävesiliikenteestä ja Venäjän ja Suomen välisistä rahtivirroista. Tehdyn analyysin perusteella havaittiin uusia mahdollisuuksia.
Sisävesikalusto
Sisävesillä parhaillaan liikennöivä kalusto on erittäin vanhaa, joten uusille aluksille on tarvetta. INFUTURE-projekti on paneutunut myös tähän ongelmaan, ja uuteen Saimaan kanavaan sopivat uudet alustyypit ovat suunnittelun alla. Volgo-DonMax-aluksille (maksimipituus 141,0 m, maksimileveys 16,98 m) on edelleen suuri tarve. Venäläinen Marine Engineering Bureau aikoo rakentaa meri-/jokialuksia kuivarahtaukseen. Tilauskanta on yhteensä 60 alusta, joista 27 on jo toimitettu, 22 on rakennusvaiheessa ja loput 11 ovat varalle. Suurin osa jo toimitetuista aluksista on moderneja meri-/jokialuksia. Lisäksi rakenteilla on kaksi proomuhinaajaa. Valitettavasti nämä alukset ovat liian suuria operoidakseen Saimaan kanavalla sen sulkujen pidentämisen jälkeenkin.
Sisävesiväyläjärjestelmän kehittäminen
Toinen merkittävä asia on Suomen hallituksen myöntämä 100 miljoonan euron investointi Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen. Pidentämisen ansiosta suuremmat alukset pystyvät kulkemaan Saimaan kanavan läpi suuremmilla rahtivolyymeilla. Venäjällä on myös tarpeen kehittää sisävesiväyläjärjestelmää. Euroopan puoleisen Venäjän sisävesiväylien taattu syvyys on 3,6 metriä, mutta järjestelmässä on silti on kohtia, joissa syvyys on tätä matalampi. Venäjän hallitus aikoo investoida sisävesijärjestelmään, jotta 3,6 metrin syvyys voidaan taata kaikkialla verkostossa. Rahtikuljetuksia on tarpeen siirtää maanteiltä ja rautateiltä sisävesiväylille.
Venäjän strategia sisämaan kehitykselle on uudenaikaistaa ja laajentaa maan vesiväyläinfrastruktuuria vuoteen 2024 mennessä. Suunnitelmaan kuuluu:
• Kasvattaa kotimaisten merisatamien kapasiteettia kolmanneksella
• Kasvattaa sisävesiväylien kapasiteettia
• Kehittää Koillisväylää
• Kehittää ammatillista opetusta ja koulutusta
Saimaan uusilla rahtivirroilla ja -reiteillä on erittäin suuri merkitys Venäjälle, mukaan lukien toiminnalla rahtikuljetusten siirtämisestä maanteiltä ja rautateiltä meri-/jokialuksille. Sisäsatamien kehittäminen molemmissa maissa ja niiden laajempi yhteys kaupankäyntiin tulee edistämään usein tavoin paikallista kehitystä, kuten esimerkiksi teollista ja sosiaalista kehitystä. Saimaan alueen infrastruktuurin kehitys edistää vanhan kaluston korvaamista uusilla aluksilla. Navigointikauden rajoitukset Saimaalla ja Volgan-Itämeren alueella estää myös osaltaan Suomen ja Venäjän välistä sujuvaa vesiliikennöintiä.
Sääntöjen ja menetelmien yhtenäistäminen
Suomen (EU) ja Venäjän sisävesiliikennettä ja tulli-/rajamenetelmiä koskevassa lainsäädännössä on eroavaisuuksia. Nämä tarvitsisivat yhdenmukaistamista, jotta Saimaan kanavan kulkutehokkuutta voitaisiin kehittää. Venäjän suunnitelmien mukaan vesiliikenteen tarkistuspiste tulisi sijaitsemaan aivan kanavan keskellä. Mikäli emme avaa keskustelua tulli- ja rajatarkastusten optimoinnista etukäteen, voi voimassa olevien säännösten myötä aiheutua ongelmia laivaukselle heti liikennöinnin alettua.
Volgan-Itämeren, Vienanmeren Onegan ja Saimaan alueen rahtimäärät
Saimaalle saapuvan ja Saimaalta lähtevän rahdin vuosittainen kokonaismäärä on noin miljoona tonnia, ja kotimainen rahti mukaanluettuna noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Vertailun vuoksi Volgan-Itämeren alueella kuljetetaan vuosittain lähes 17 miljoonaa tonnia rahtia. Nykyään suurin osa Venäjältä Saimaalle saapuvasta rahdista on puutavaraa: raakapuuta ja haketta. Myös lannoitteita ja kemikaaleja sekä rautaromua, harkkorautaa/-metallia ja soraa voitaisiin kuljettaa tällä sisämaareitillä. Tärkeimmät alueet puuntuotannolle ovat Karjalan, Vologdan ja Leningradin alueet. Neva-Khagen on venäläinen varustamo, joka on operoinut rahtia Saimaalla jo useita vuosia.
Pilottimatka Saimaalta Tšerepovetsiin
INFUTURE-projektin puitteissa suunnitellaan pilottimatkaa Saimaalta Tšerepovetsiin Meriaura-yrityksen kanssa. Suomalaisten kumppaneiden tavoitteena on arvioida, millaista on navigoida omalla kalustolla Venäjän sisävesiväylillä. Tällä hetkellä etsimme sopivaa alusta, ja Volgo-Balt Administration on luvannut auttaa määrittämään aluksen oikean koon pilottiohjelmaa varten.
UPM on halukas osallistumaan INFUTURE-pilottiprojektiin tarjoamalla kuljetettavan rahdin. Yrityksille olisi paljon lisähyötyä siitä, että myös Suomen lipun alla seilaavat alukset pystyisivät kulkemaan Venäjän sisävesiväylillä. Tällä hetkellä puuta tuodaan maahan venäläisellä vetoisuudella, ja vetoisuuden lisääminen on tarpeen.
Tarve rahdin yhtenäistäjälle
INFUTURE-projektin puitteissa Saimaan alueen sidosryhmille toteutettiin asiakaskysely. Keskusteluissa nousi esiin ympäristöasiat, ja myös pk-yritysten roolia rahtikuljetuksissa korostettiin. Sisävesiväyliä voitaisiin käyttää myös joissakin kuljetushankkeissa. Tarvitaan luotettavia rahdin yhtenäistäjiä eli integraattoreita, joilla on kokemusta useista eri rahtityypeistä ja -ryhmistä Saimaan alueelta. He voisivat kehittää uusia liiketoimintamalleja, joilla palveltaisiin esimerkiksi pk-yritysten tarpeita. Tällä hetkellä Saimaalla ei ole lainkaan konttiliikennettä, ja Venäjän jokiväylilläkin vain vähän. Eurooppalaiset satamat kilpailevat kuljetusketjujen tehokkuudesta ja siitä, kuinka taata logistiikan sujuvuus ja tehdä koko ketjusta kilpailukykyinen. Saimaan uudet mittasuhteet ja uudet alukset mahdollistaisivat myös konttikuljetukset. Tätä mahdollisuutta on tutkittava lisää, sillä tällä hetkellä on jo olemassa erityistä kiinnostusta erikoiskontteihin.
Kustannustehokas, turvallinen ja nopea kuljetusreitti kiinnostaa sidosryhmiä
XAMK valmistelee analyyttistä simulaatiomallia, jolla voidaan simuloida navigointia Saimaalla suuremmilla aluksilla eri olosuhteissa. Samalla voidaan simuloida myös älylaitteiden käyttöä navigoinnissa. Matkan kestosta voidaan tehdä laskelmia visualisoimalla erilaisia tilanteita ja toistamalla niitä. Tuloksia analysoimalla voidaan kehittää uutta liiketoimintaa. Projektin puitteissa on ollut myös keskustelua ns. kauttakulkupisteestä (transshipment hub), joka palvelisi Suomen ja Venäjän välistä vesiliikennettä. Digitaaliset palvelut ovat tässä avainasemassa, sillä niiden kautta on mahdollista koota kokonaisia rahteja, varata aluksia ja rahtitilaa, saada reaaliaikaista tietoa väylistä ja satamista, nähdä kuljetusketjujen ja vaihtoehtoisten reittien kuvauksia ja saada selkeitä tarjouksia vesiväylien kilpailukyvystä.
Uudet liiketoimintamallit
Uusia liiketoimintamalleja ja uutta asennetta sisävesiliikennettä kohtaan tarvitaan. Voisiko kenties olla mahdollista luoda kannusteita, joilla tuettaisiin yrityksiä siirtämään rahtinsa sisävesiliikenteeseen, ja joilla kehitettäisiin koko jakeluketjua ympäristöystävällisemmäksi? Lappeenrannan Mustolan satama on Saimaan alueen suurin satama, ja vuosien saatossa se on palvellut kauttakulkusatamana. Mustolan logistiikkakeskuksen lisäksi Lappeenrannassa on matkustajasatama, pienvenesatama ja lentokenttä. Mustolassa on seitsemän laituria ja sen sijainti on ideaalinen: 10 km keskustasta ja 15 km valtakunnan rajalta. Mustola on myös merkittävä varastointialue. Saimaan kanava on lähellä ja siellä on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet. Kuinka Lappeenrannan Mustolan Multimodal-logistiikkakeskusta voitaisiin kehittää lisää, ja erityisesti kuinka vesikuljetusmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää paremmin? Kuinka teollisuuden ja kaupan alat saataisiin osallistettua? Kuinka koko kuljetusketjun kehitystä ja uusia palvelukonsepteja sekä markkinointiyhteistyötä ja tietojärjestelmiä voidaan hallita? Voisiko ”Port of Saimaa” olla vastaus tähän kaikkeen? Ajatus ”Port of Saimaasta” on muodostaa Saimaan alueen aktiivisista rahtisatamista yhtenäinen verkosto: Lappeenranta, Joensuu, Kuopio, Savonlinna, Imatra ja Varkaus. ”Port of Saimaa” esiteltäisiin asiakkaille ja markkinoille yhtenä suurena rahtisatamana. Mikäli ajatukselle löytyisi kaupallista kiinnostusta, pystyisimme ratkaisemaan suurimmat organisatoriset ja lainsäädännölliset ongelmat (mukaan lukien uuden rahdin hankkimisen) sekä seikat liittyen rahdin siirtämiseen maanteiltä ja rautateiltä vesiväylille.
Sidosryhmien ja hallintoviranomaisten välistä keskustelua ja yhteistyötapaamisia, kuten paneelikeskusteluja, tarvitaan.
Toimittanut:
Heli Koukkula-Texeira, Vesitieyhdistys ry
Tapahtumien keskustelijat:
Pekka Koskinen, Partner, Brave Logistics Oy
Anatoly Burkov, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
Esa Korhonen, UPM Metsä
Toomas Lybeck, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hannu Lappalainen, Lappeenrannan Satama
Maksim A. Nevezhin, FGU Saimaa Canal
Andrei L. Yushchenko, Marine Freight Bureau
Anton A. Svechkarev, Neva-Hagen
Dmitry S. Neslukhov, Neva-Hagen
Tilaisuudet on pidetty Venäjällä 22.10.2020 ja Suomessa 26.10.2020.
Tekstin alkuperäinen julkaisu englanniksi: www.vesitiet.org/post/potential-cargo-flows-and-routing
Suomalaispoijujen asennus ja käytännön testauksen aloitus
Marraskuun 10. oli merkittävä päivä Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping (GUMRF) -korkeakoululle ja muille rajat ylittävän Future Potential of Inland Waterways (INFUTURE) -yhteishankkeen osallistujille.
Korkeakoulun ja FBU:n (Administratsiva Volgo-Balt) yhteistyön ansiosta ensimmäinen Meritaito Oy:n valmistama poiju asennettiin Nevan vesialueelle lähelle Pähkinälinnaa. Poijun asennus suoritettiin yksittäisenä käytännön kokeena osana projektin toista työkokonaisuutta ”Smooth inland navigation with advanced fairway technology”. Kokeen tavoitteena on varmistaa innovatiivisten poijujen toiminta ympärivuotisessa käytössä Luoteis-Venäjällä.
Jäätestaus toteutetaan Volga-Itämeren vesitiellä. Asennetussa poijussa on innovatiivinen rakenne, joka pitää sen pystysuorassa vesivirroista huolimatta. Lisäksi poijussa on kaksoisankkurikiinnitys. Tämän ansiosta poiju pysyy pystysuorassa joen virtauksesta ja jäätilanteesta huolimatta, sillä vaikka toinen kiinnitys rikkoutuisi, pitää toinen kiinnitys poijun paikallaan. Poijussa on myös säädeltävä valaisin, jonka näkyvyys on säädettävissä kahdesta viiteen mailiin. Yli 25 000 samanlaista poijua on käytössä Suomessa ympäri vuoden, eikä niitä poisteta vesistä talveksi. Tämä säästää merkittävästi navigointilaitteiden käytöstä vastaavien yritysten resursseja.
Poijun valmisteluun ja asennukseen osallistuivat Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping -korkeakoulun sisävesiliikenteen osaston johtaja Vladimir Karetnikov, GUMFR:n vesiliikenteen hallinnan dosentti Anatoli Burkov ja Meritaito Oy:n Venäjän edustaja Jevgeni Nabatov. Asennuksen suoritti Nevan ja Laatokan vesialueiden navigointiosasto ja FBU:n asennusryhmä pääinsinööri Sergei Rudykhin johdolla.
Poiju valmisteltiin ja asennettiin väylälle operatiiviseen sijaintiinsa asianmukaisesti ja ohjeiden osoittamalla tavalla.
Seuraavalla viikolla Laatokan alueelle asennetaan toinen poiju. Koe jatkuu, kunnes navigointikausi alkaa ensi vuonna.
Teksti
Vladimir Karetnikov
Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping
St. Petersburg, Russia
Kutsu keskustelemaan sisävesiliikenteen kehittämisestä
Tilaisuuksia on kolme ja jokainen sisältää lyhyitä alustuksia sekä mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun.
Voit ilmoittautua haluamaasi keskusteluun tästä.
============
Round Table 1:
POTENTIAL CARGO FLOWS AND ROUTING
Maanantai 26.10.2020 klo 14.00-15.30
Teams-verkkoyhteys
Keskustelu pääasiassa suomeksi.
Puhujat
Pekka Koskinen, Partner, Brave Logistics Oy, INFUTURE-hankkeen ohjausryhmän pj
Anatoly Burkov, apulaisprofessori, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
Esa Korhonen, logistiikkapäällikkö, UPM Metsä
Toomas Lybeck, projektiasiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hannu Lappalainen, satamajohtaja, Lappeenrannan Satama
============
Round Table 2:
SMOOTH INLAND NAVIGATION WIHT ADVANCED FAIRWAY TECHNOLOGY
Tiistai 3.11.2020 klo 14.00-15.30
Teams-verkkoyhteys
Keskustelu pääasiassa suomeksi.
Puhujat
Seppo Virtanen, myyntipäällikkö, SeaHow By Arctia (Meritaito) Ltd
Kari Pohjola, myyntipäällikkö, SeaHow By Arctia (Meritaito) Ltd
Vladimir Karetnikov, tutkija, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
kommenttipuheenvuorot suomesta ja venäjältä
============
Round Table 3:
FUTURE INLAND WATERWAY VESSELS
Torstai 26.11.2020 klo 14.00-15.30
Teams-verkkoyhteys
Keskustelu englanniksi
Puhujat
Pentti Kujala, professori, Aalto University
Fang Li, tutkija, Aalto University
Jukka Salminen, Aker Arctic
Marina Lebedeva, tutkija, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
Leonid Vishnevskii, tutkimuspäällikkö, Krylov State Research Centre
Jarkko Toivola, johtaja, Alfons Håkans
Tilaisuuksiin ilmoittautuminen tästä
Saimaan kanavalla on merkitystä myös Venäjälle
Professori Tatjana Pantina ja apulaisprofessori Anatoly Burkov Pietarin Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping yliopistosta esitelmöivät aiheesta Suomen Vesitieyhdistyksen Talvipäivillä tammikuussa 2020. He korostivat puheessaan kummankin osapuolen tahtoa ja yhteisiä tavoitteita sisävesiliikennöinnin kehittämiseksi.
– ”Venäläisestä näkökulmasta katsottuna Saimaan kanava on hyvin tärkeä liikenneväylä”, Pantina sanoi. ”Puukuljetusten lisäksi tavoitteemme on tulevaisuudessa tuoda myös muita venäläisiä rahtikuljetuksia ja venäläisiä aluksia Saimaalle.”
Pantina ja Burkov korostivat, että Saimaan kanavan sulkujen pidennyshanketta seurataan tarkasti myös naapurissa.
”Kaluston kunto ja ikä ovat huolena meilläkin. Suuri osa Saimaalla liikennöivistä venäläisistä aluksista on rakennettu ennen vuotta 1995.” Kun vanhimmat alukset on rakennettu viime vuosisadan puolivälissä, on aluskannan uusiminen edessä. ”Ajatus on, että saamme liikenteeseen uusia, monikäyttöisyyteen soveltuvia rahtialuksia.” Burkov sanoi.
Pantina ja Burkov totesivat, että Venäjällä on vapaan vesiliikennöinnin näkökulmasta vielä tekemistä. ”Kaupallisten laivayhteyksien rakentaminen ei ole ollut eikä vieläkään ole helppoa, mutta prosessi on työn alla.”
Teksti Heli Koukkula-Teixeira, Suomen Vesitieyhdistys ry
Sisävesiliikenteen potentiaali kiinnostaa
Suomen Vesitiet ry. järjesti Talvipäivät 2020 -seminaarin Lappeenrannassa 29.1.2020. Seminaarin teemana oli kestävä kehitys ja vesitiekuljetusten rooli siinä. INFUTURE hankkeen asiantuntijat olivat hyvin edustettuina ja hankkeen kansainvälisiä tuloksia esitettiin seminaarissa. Sisävesien potentiaali kiinnostaa selvästi! Seminaari keräsi lähes 90 osallistujaa.
Seminaarin lisäksi pidettiin INFUTURE -hankkeen tilaisuus, jonka tavoitteena oli avata keskustelua mahdollisuudesta kuljettaa suomalaisella aluksella rahtia Venäjän sisävesisatamista. Tilaisuuden tuloksena saatiin selvä kuva siitä minkälaisia lupakäytäntöjä suunniteltu pilottimatka vaatii.
Keskustelun ohessa esitetyt alustukset voit ladata tästä.
- Pekka Koskinen, INFUTURE ohjausryhmä pj.
- Toomas Lybeck, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
- Anatoly Burkov, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping (venäjäksi)
- Mikhail Pimonenko, North-West Russia Logistics and Information Development Centre (englanniksi)
- Anatoly Burkov & Tatiana Pantina, esitelmä Vesitiepäiviltä 29.1.2020 (englanniksi)
Vuosi takana, useita julkaisuja valmiina
INFUTURE hankkeen ohjausryhmä ja työryhmät kokoontuivat Pietarissa Admiral Makarovin meriakatemian isännöimässä tapaamisessa 15-16. lokakuuta.
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Pekka Koskinen totesi avatessaan kokousta, että ensimmäinen toimintavuosi on takana ja nyt on aika tarkastella tähän mennessä saavutettuja tuloksia.
Työn on edennyt suunnitelmien mukaan kaikissa työpaketeissa ja useita akateemisia julkaisuja ja laajoja selvityksiä on jo saatavilla.
1) Transshipment Hub selvitystyö – Sisävesiliikenteeseen liittyvä lastipotentiaali ja arvio tavaravirroista on selvitetty sekä Suomesta että Venäjältä.
2) Sisävesiliikenne ja väyläteknologia – pilotointiin liittyvät vesialueet on kartoitettu ja analysoitu. Tavoitteena on selvittää onko mahdollista toteuttaa yksi pilotointi myös Neva-joessa.
3) Sisävesiliikenteen laivakonseptit – lastiarvioihin perustuen (TP1) on suunniteltu uudenlaista laivakonseptia, jonka lastauskapasiteetti sopisi erilaisten lastien kuljettamiseen. Tavoitteena on tuottaa valmis suunnitelma laivakonseptista projektin loppuun mennessä.
4) Tiedotus ja yhteistyö – Sisältötyön hyvä eteneminen (TP1-3) antaa mahdollisuuden aloittaa tehokas tiedotus ja yhteistyö sisävesiliikenteeseen liittyvien tahojen kanssa. Seuraavan vuoden aikana tullaan järjestämään useita eri tapahtumia ja tapaamisia, jotta hankkeessa tuotettu tieto saadaan välitettyä eteenpäin.
Tapaamisen päätyttyä osallistujat pääsivät vierailemaan Admiral Makarovin meriakatemian museossa, jossa kerrotaan mm. merenkulun koulutuksen historiasta.
Teksti: Heli Koukkula-Teixeira
INFUTURE Seminaari: Sisävesiliikenne ja potentiaaliset lastivirrat
Pietarissa järjestettävän TRANS NEVA Maritime and Shipping Industry messujen yhteydessä pidetttiin INFUTURE hankeen seminaari, jossa käsiteltiin sisävesiliikennettä ja sen mahdollisuuksia Suomen ja Venäjän tavaraliikenteessä.
Seminaari koostui kolmesta osasta, jotka käsittelivät: 1) sisävesiliikenteen mahdollisuuksia Saimaan kanavan ja Volga-Baltin vesireiteillä; 2) teknologian ja väyläinfrastruktuurin avulla parannettavaa väyläturvallisuutta, sekä 3) uusia sisävesi- ja meriliikenteeseen sopivia laivakonsepteja.
Seminaarin avaasi rehtori Sergey Olegovich Baryshnikov Admiral Makarovin meriakatemiasta (Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping). Hän korosti avauspuheessaan tulevien merenkulkijoiden koulutuksen merkitystä niin merenkulussa kuin sisävesiliikenteessä.
Tutkimus- ja kehittämistyöstä vastaava vararehtori Tatyana Alekseevna Pantina esitteli puheessaan Venäjän sisävesiliikenteen strategian 2030, jossa tavoitteena on lisätä liikennemääriä ja siirtää maakuljetuksia vesiliikenteeseen, joka nähdään ympäristöystävällisempänä kuljetusmuotona. Tätä muutosta varten Venäjän valtio on osoittanut 12 kansallista kehittämisprojektia, joiden tarkoitus on modernisoida Venäjän sisävesiliikennesysteemi.
Teksti: Heli Koukkula-Teixeira, Suomen Vesitieyhdistys ry
Pekka Koskisen haastattelu on katsottavissa Suomen Vesitieyhdistyksen sivujen kautta.
INFUTURE vieraili Volgo-Balt hallintoviranomaisten luona Pietarissa
INFUTURE järjesti toisen työryhmän kokouksen 10.4.2019 Makarovin yliopistossa Pietarissa. Päivän aikana käytiin läpi projektin eteneminen ja päivitettiin loppuvuoden pääkohdat. Hankepartnereiden lisäksi kokoukseen osallistui sisävesiliikenteen asiantuntijoita Venäjän ja Suomen puolelta. INFUTUREn ensimmäinen raportti on julkaistu ja se on luettavissa Merikotkan nettisivuilla osoitteessa: https://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/
Toisen päivän aikana INFUTURE vieraili Volgo-Baltin hallinnossa, jossa varapääjohtaja Gennady Iosifovich Aizen toivotti henkilökohtaisesti ryhmän tervetulleeksi. Volgo-Baltin edustajat asiantuntijoineen kertoivat hallinnon eri rooleista ja merkityksistä toiminnassaan ja INFUTUREn edustajat loivat kuvan hankkeesta ja sisävesiväylien tulevaisuudesta ja kehityksestä Suomessa ja Ruotsissa. Vierailijat pääsivät tutustumaan myös viestintä- ja laivaliikenteen valvontakeskuksiin. Molemmat osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä päivään ja Volgo-Baltin varapääjohtajan mukaan he haluavat tehdä yhteistyötä hankkeen kanssa ja ovat erittäin kiinnostuneita hankkeen tuloksista.
Uusi tutkimushanke sisävesiliikenteen kehittämiseksi
Sisävesiliikenteen kehittämiseen tähtäävä INFUTURE (Future potential for inland waterways) hanke käynnistyy lokakuussa. Hanke on kolmevuotinen ja sen rahoitus on saatu South-East Finland – Russia CBC 2014-2020 ohjelmasta, joka pääsee alkamaan marraskuussa.
”Kartoitamme rahtiliikennettä koskevaa lainsäädäntöä sekä Venäjän ja Suomen tullikäytäntöjä. Lisäksi luomme IT-järjestelmän, joka auttaa asiakasta löytämään nopeasti rahdilleen sopivimman palvelun.” toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Ville Henttu.
INFUTURE hankkeen tutkimustiimi etsii laaja-alaisesti ratkaisuja kestävän ja kustannustehokkaan sisävesiliikenteen kehittämiseksi. Yhteistyössä ovat mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Suomen Vesitieyhdistys, Meritaito Seahow Oy, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping ja North-West Russia Logistic and Information Development Center.
Merikotka-tutkimuskeskuksessa hanketta koordinoi Tarja Javanainen.
INFUTURE Model Scale Ice Tests – Results From Model Scale Resistance Tests Performed at Aalto Ice Tank in Spring 2021.
Oksala, S., Li, F., & Kujala, P. (2021). INFUTURE Model Scale Ice Tests - Results From Model Scale Resistance Tests Performed at Aalto Ice Tank in Spring 2021. Project report, Aalto University.
Kaukohallittavat turvalaitteet Saimaan syväväylällä
Esitelmä, Kari Pohjola, Arctia Meritaito Oy 3.11.2020
Poijutestit Laatokalla ja Nevalla
Esitelmä, Seppo Virtanen, Arctia Meritaito Oy 29.10.2020
Simulations of fairways in Lake Saimaa
South-Eastern Finland University of Applied Sciences, 2021
Study of regulation organization for inland waterway transport
Anatoly V. Burkov, Vladimir G. Nikiforov, 2021
Feasibility study for the development of transportation on the Saimaa canal and possible switching of transboundary cargo turnover from road and railway transport to water transport
A.L. Yushchenko, A.V. Kukharenkov, M.A. Surovyatkin 2021
Transshipment Hub Concept: Report on the study
Anna Kiviniitty, XAMK, 2021
Development of concept design of multipurpose dry-cargo ship for operation between the Russian Federation and the Republic of Finland through the Saimaa canal Part 1. Analysis of navigation and ice conditions in future operation areas
Marine Engineering Bureau, Volume MEB.5474, St. Petersburg
Inland waterway vessel concepts
Andrey K. Afanasiev, Anastasia B. Vasilieva, Marina P. Lebedeva, Alexei O. Lebedev, Konstantin M. Ushakov & Jury V. Yatsuk. Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping, St. Petersburg 2020.
The concept design of cargo ships for inland water of Finland
Afanasiev, A., Vasilieva, A., Ushakov, K., Yatsuk, Y. Videotallenne keskustelusta 23.12.2020 (venäjäksi)
Inland waterway transportation and its prospects in Russia and Finland
S. Lobodinskiy. 2020
Feasibility study about prolonging the navigation period in inland waterways and canal routes
Vladimir Karetnikov, Vyacheslav Bekryashev, Gleb Chistyakov & Zhanna Kapustyak 2020.
Legislation and Customs Policies in Inland Waterway Transport between Finland and Russia
P. Koskela & O.Pohjonen 2020.
Inland waterways fairway technologies
Vladimir Karetnikov, Sergey Rudykh, Andrey Prokhorenkov, Gleb Chistyakov, Vyacheslav Bekryashev, Zhanna Kapustyak 2020
Determination of Technical and Operational Characteristics of Ships – IW between Finland – Russia
Yury Yatsuk, Anastasiya Vasilieva & Konstantin Ushakov 2020
Management of Inland Waterway System of Russia – Admission for Foreign Flag Vessels
Vladimir Nikiforov & Anatoly Burkov 2020
Future Potential of Russian and Finnish Inland Waterways – New Business Alternatives
Anatoly Burkov, Tatiana Pantina & Pekka Koskinen 2020
Vesitieliikenne on kuljetusmuotojen ykkönen- älyratkaisut vahvistavat keulapaikkaa
Vesitiepäivät 2020, (toim.) Heli Koukkula-Teixeira
Saimaan kanava on tärkeä liikenneväylä myös venäläisestä näkökulmasta katsottuna
Vesitiepäivät 2020. (Toim) Heli Koukkula-Teixeira
Development of Inland Waterway Connections and Potential between Finland and Russia
Tiivistelmä keskustelutilaisuudesta 7.2.2020. (toim.) Heli Koukkula-Teixeira
Numerical simulation of ship performance in level ice: A framework and a model
Li, F., Goerlandt, F. & Kujala, P. 2020. Applied Ocean Research, Volume 102, 102288
Finite element based meta-modeling of ship-ice interaction at shoulder and midship areas for ship performance simulation
Li, F.., Kõrgesaar, M., Kujala, P., and Goerlandt, F. Marine Structures Vol. 71, May 2020.
Inland waterway vessel concepts – Part 1
Lebedeva, M., Yatsuk, Y., Khomyakov, A., Lebedev, A., Afanasiev, A., Vasilieva, A., Ushakov, K., & Vetoshkin, A.
Project report concerning work package 3. Admiral Makarov SUMIS, St. Petersburg 2019.
A ship in compressive ice: an overview and preliminary analysis.
Li, F., Kujala, P., Montewka, J. In Proceedings of the International Conference on Port and Ocean Engineering Under Arctic Conditions. Delft, Netherland.
Kasvava paine hillitä ympäristötuhoja siirtää kuljetuksia maanteiltä sisävesille
Lybeck, T. Kouvolan Sanomat mielipidekirjoitus 17.2.2019
Paine ilmastotekoihin kasvaa
Lybeck, T. Xamk internet publication READ (Research, Education and Regional Development) 16.12.2018
Efficiency of modern geoinformation technologies application at survey works designing on inland waterways of Russia
Karetnikov, V., Rudykh, S. & Ivanova, A. MATEC Web Conf. Volume 265, 2019 International Geotechnical Symposium “Geotechnical Construction of Civil Engineering & Transport Structures of the Asian-Pacific Region” (GCCETS 2018), Article Number 02016
The conceptual apparatus associated with multimodal transportation
Lebedev V.N. & Koroleva, E. julkaisussa Proceedings of the 18th International Conference "Logistics: Modern Trends of Development" 4-5.4.2019 Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping, Pietari (sivut 299-309 )(vain venäjäksi)
Russian and Finland inland waterways future
Javanainen, T. & Pimonenko, M. julkaisussa Proceedings of the 18th International Conference "Logistics: Modern Trends of Development" 4-5.4.2019 Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping, Pietari (sivut 275-277)
Logistics and inland waterway transport background in the INFUTURE project studies between Russian and Finland partners
Burkov, A. julkaisussa julkaisussa Proceedings of the 18th International Conference "Logistics: Modern Trends of Development" 4-5.4.2019 Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping, Pietari (sivut 261-267)
Inland waterway transportation and its prospects in Russia and Finland
Pantina,T., Volkova,T. & Lybeck,T. 2019. Admiral Makarov SUMIS & South-Eastern Finland University of Applied Sciences XAMK
Study of commercial visibility and future cargo flows on the route Saimaa Lakes-Volgo Balt
Pantina, T. & Volkova, T. 2019, Admiral Makarov SUMIS
Prosperous Future of Inland Waterways
Lybeck, T. 2019. South-Eastern Finland University of Applied Sciences