Vähähiiliset satamatoiminnot

  • < Takaisin
  • hanke
  • Ajankohtaiset
  • Julkaisut

Hankkeessa pyrittiin löytämään keinoja vähentää hiilenkäyttöä satamissa ja niiden yhteydessä toimivissa yrityksissä. Toisena tavoitteena oli laatia energiaseurantamalli, jota voidaan käyttää suomalaisissa satamissa energiatehokkuuden parantamiseksi.

Hanke tuotti uutta tietoa suorista maakaasupäästöistä satamien kuljetusketjuissa ja kehitti päästöjen mittaustekniikkaa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lisäksi tutkimme muita vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden käyttömahdollisuuksia.

Kehitimme mittariston, jonka avulla satamat voivat arvioida, miten ympäristöystävällisiä ne ovat. Lisäksi kokosimme parhaimmat käytännöt, loimme satamien käyttöön soveltuvan energiaseurantamallin sekä selvitimme vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja niihin liittyviä päästöriskejä logistiikan alalla.

Rahoitus

Tutkimushankkeen budjetti oli 489 604 €. Hanketta rahoittivat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, Kymenlaakson liitto, Haminakotkan Satama Oy, Loviisan Satama Oy, Kotkan kaupunki, Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

Hankekumppanit

  • Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry (koordinaattori)
  • Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
  • Turun ammattikorkeakoulu
  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

 

Vähähiilisyys etenee satamissa

Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat yleistyneet merenkulussa kiristyvä ympäristölainsäädännön, erityisesti
rikkidirektiivin, vuoksi. Tällä hetkellä varustamot vähentävät rikkipäästöjään pääasiassa käyttämällä vähärikkisiä
polttoaineita, mutta uusissa aluksissa ratkaisuna on useimmiten LNG eli nesteytetty maakaasu. Tämän vuoksi
erityisesti SECA -alueen satamissa on ryhdytty tarjoamaan vähärikkisten polttoaineiden sekä LNG:n bunkrausta, joka
voidaan toteuttaa rekoilla, bunkrausaluksilla tai terminaaleista. Suomeen on rakenteilla useampikin LNG-terminaali.
Suomen ensimmäinen LNG-terminaali on ollut toiminnassa Porissa syyskuusta 2016 lähtien. On todennäköistä, että
LNG on yleisin vaihtoehtoinen polttoaine tulevaisuudessa, mutta varustamot aikovat kuitenkin ottaa käyttöön eri
aluksilla erilaisia tekniikoita päästöjen vähentämiseksi. Näin ollen myös esimerkiksi metanoli, jolla on hyvin
samanlaiset ympäristövaikutukset kuin LNG:llä ja jota voidaan tuottaa myös uusiutuvista energianlähteistä, saattaisi
nostaa suosiotaan laivapolttoaineena. Esimerkiksi risteilyalus Stena Germanica, joka liikennöi reitillä Göteborg-Kiel,
käyttää pääpolttoaineenaan metanolia.

Tulokset selviävät Merikotka-tutkimuskeskuksen hankkeessa, jossa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa satamien
energiatehokkuutta edistämällä satamien ja niiden yhteydessä toimivien yritysten vähähiilisyyttä. Työ oli osa
Vähähiiliset satamatoiminnot -hanketta, jossa olivat mukana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys,
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston Brahea-keskuksen
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kotkan yksikkö. Hankkeen päätuloksina syntyi selvitys vaihtoehtoisista
polttoaineista, selvitys LNG:n päästöistä koko toimitusketjun aikana sekä energianseurantamalli.
Hankkeessa toteutetussa LNG:n käytön selvityksestä ilmeni, että maakaasun kasvihuonekaasupäästöt koostuvat
pääosin polton aiheuttamasta hiilidioksidipäästöstä, mutta myös metaanin joutumisesta ilmakehään.

Onnettomuusskenaarioiden avulla saatiin arvioitua suurien vuotojen todennäköisiä päästöjä. Satamien ja LNG:llä
operoivien varustamoiden kannalta maakaasun käytön turvallisuudesta huolehtiminen minimoi hyvin myös kaasun
tahattomat päästöt ympäristöön. Suuren yksittäisen onnettomuuspäästön merkitys ympäristölle lienee suhteellisen
pieni normaalin käytön hiilidioksidipäästöihin verrattuna, koska suuret päästöt ovat harvinaisia. Koko kuljetusketjun
kannalta päästöjen minimoinnissa on tärkeä keskittyä kaasun tuotannon, kuljetusten ja käytön aikaisiin päästöihin,
joihin parhaat vaikutusmahdollisuudet ovat energian toimittajilla ja moottorinvalmistajilla. Polttoaineiden vertailuissa
tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasujen lisäksi myös typpi- rikki- ja partikkelipäästöt.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin energiaseurantamalli, jonka avulla voidaan tarkastella satamien energiankulutusta eri
kohteissa lähes reaaliaikaisesti. Malli on tällä hetkellä teoreettinen, mutta tarkoitus on kehittää siitä satamille
käyttökelpoinen työkalu, joka kuvaa satamatoimintoja merkittävien energiankulutuskohteiden näkökulmasta.
Energiaseurantamallin kehitystyössä tarkasteltiin mm. Loviisan Satama Oy:ssa sulanapitojärjestelmää eli ”pulputusta”,
satamarakennuksen lämmitystapamuutosta sekä selvitettiin lämpövesipumpun soveltuvuutta. Lisäksi tarkasteltiin
Oiltanking Sonmarin Oy:n nestesäiliöiden lämmityksen energiatehokkuutta lämmöntuotannon, -siirron ja -kulutuksen
osalta.

TIEDOTE 27.4.2017

Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeen loppuseminaari

Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeen loppuseminaari pidettiin torstaina 27.4. klo 12.00-15.30 Xamkin Kotkan kampuksella. Seminaarissa Minna Lindroos Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta kertoi energianseurantamallista ja Tiina Vepsäläinen Loviisan satamasta esitteli hankkeen tuloksina syntyneitä energian käytön säästöjä satamassa. Pekka Räisänen Turun ammattikorkeakoululta esitteli LNG-päästöjä kuljetusketjussa. Hankkeen lisäksi seminaarissa esiteltiin ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyötä energia- ja logistiikka-aloilla sekä kuultiin yrityspuheenvuoroina esimerkkejä yhteistyön toteutuksista.

Tuloksia esillä DEVPORT Symposiumissa Le Havressa

Turun yliopiston tutkija Olli-Pekka Brunila esitteli hankkeen tuloksia Le Havren yliopiston järjestämässä DEVPORT symposiumissa 19.5.2016. Kuulijoina olivat Itämeren, Pohjan meren sekä Espanjan yliopistojen professoreita ja jatko-opiskelijoita. Esitys perustui hankkeen tuloksista tehtyyn tutkimusjulkaiusuun ”Ecological maritime  transportation. How can ports in the Baltic Sea adjust to the changing operational environment?” Kuulijoina olivat Itämeren, Pohjan meren sekä Espanjan yliopistojen professoreita ja jatko-opiskelijoita. Aihe herätti mielenkiintoa ja esitys sai aikaan hienoa keskustelua.Aihe herätti mielenkiintoa ja esitys sai aikaan hienoa keskustelua.

Nesteytettyä maakaasua käyttävän meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Räisänen, P., Piispa, M. & Nykänen, M. 2016. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 234. ISBN 978-952-216-642-5. ISSN 1459-7764 (elektroninen).

Siirry julkaisun sivulle >

Nestemäisen maakaasun päästöjen skenaariot ja mittaus merikuljetusketjussa – loppuraportti.

Räisänen, P., Piispa, M & Nykänen, M.2017. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 234. ISBN 978-952-216-650-0. ISSN 1459-7764 (elektroninen).

Siirry julkaisun sivulle >

Low-Carbon Port Operations: Final Report

Kunnaala-Hyrkki, V., Brunila, O-P., Nygren, P., Yliskylä-Peuralahti, J., Ala-Rämi, K., Inkinen, T. & Hämäläinen, E. 2016. University of Turku, Brahea Centre, Centre for Maritime Studies

Lataa PDF

Ecological maritime transportation. How can ports in the Baltic Sea adjust on the changing operational environment?

Brunila, O-P., Kunnaala-Hyrkki, V., Hämäläinen, E. & Nygren, P. 2016

Lataa PDF

Toteutusaika

1.4.2015 - 31.3.2017