Vähähiilisyys etenee satamissa

Vähähiilisyys etenee satamissa

Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat yleistyneet merenkulussa kiristyvä ympäristölainsäädännön, erityisesti
rikkidirektiivin, vuoksi. Tällä hetkellä varustamot vähentävät rikkipäästöjään pääasiassa käyttämällä vähärikkisiä
polttoaineita, mutta uusissa aluksissa ratkaisuna on useimmiten LNG eli nesteytetty maakaasu. Tämän vuoksi
erityisesti SECA -alueen satamissa on ryhdytty tarjoamaan vähärikkisten polttoaineiden sekä LNG:n bunkrausta, joka
voidaan toteuttaa rekoilla, bunkrausaluksilla tai terminaaleista. Suomeen on rakenteilla useampikin LNG-terminaali.
Suomen ensimmäinen LNG-terminaali on ollut toiminnassa Porissa syyskuusta 2016 lähtien. On todennäköistä, että
LNG on yleisin vaihtoehtoinen polttoaine tulevaisuudessa, mutta varustamot aikovat kuitenkin ottaa käyttöön eri
aluksilla erilaisia tekniikoita päästöjen vähentämiseksi. Näin ollen myös esimerkiksi metanoli, jolla on hyvin
samanlaiset ympäristövaikutukset kuin LNG:llä ja jota voidaan tuottaa myös uusiutuvista energianlähteistä, saattaisi
nostaa suosiotaan laivapolttoaineena. Esimerkiksi risteilyalus Stena Germanica, joka liikennöi reitillä Göteborg-Kiel,
käyttää pääpolttoaineenaan metanolia.

Tulokset selviävät Merikotka-tutkimuskeskuksen hankkeessa, jossa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa satamien
energiatehokkuutta edistämällä satamien ja niiden yhteydessä toimivien yritysten vähähiilisyyttä. Työ oli osa
Vähähiiliset satamatoiminnot -hanketta, jossa olivat mukana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys,
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston Brahea-keskuksen
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kotkan yksikkö. Hankkeen päätuloksina syntyi selvitys vaihtoehtoisista
polttoaineista, selvitys LNG:n päästöistä koko toimitusketjun aikana sekä energianseurantamalli.
Hankkeessa toteutetussa LNG:n käytön selvityksestä ilmeni, että maakaasun kasvihuonekaasupäästöt koostuvat
pääosin polton aiheuttamasta hiilidioksidipäästöstä, mutta myös metaanin joutumisesta ilmakehään.

Onnettomuusskenaarioiden avulla saatiin arvioitua suurien vuotojen todennäköisiä päästöjä. Satamien ja LNG:llä
operoivien varustamoiden kannalta maakaasun käytön turvallisuudesta huolehtiminen minimoi hyvin myös kaasun
tahattomat päästöt ympäristöön. Suuren yksittäisen onnettomuuspäästön merkitys ympäristölle lienee suhteellisen
pieni normaalin käytön hiilidioksidipäästöihin verrattuna, koska suuret päästöt ovat harvinaisia. Koko kuljetusketjun
kannalta päästöjen minimoinnissa on tärkeä keskittyä kaasun tuotannon, kuljetusten ja käytön aikaisiin päästöihin,
joihin parhaat vaikutusmahdollisuudet ovat energian toimittajilla ja moottorinvalmistajilla. Polttoaineiden vertailuissa
tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasujen lisäksi myös typpi- rikki- ja partikkelipäästöt.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin energiaseurantamalli, jonka avulla voidaan tarkastella satamien energiankulutusta eri
kohteissa lähes reaaliaikaisesti. Malli on tällä hetkellä teoreettinen, mutta tarkoitus on kehittää siitä satamille
käyttökelpoinen työkalu, joka kuvaa satamatoimintoja merkittävien energiankulutuskohteiden näkökulmasta.
Energiaseurantamallin kehitystyössä tarkasteltiin mm. Loviisan Satama Oy:ssa sulanapitojärjestelmää eli ”pulputusta”,
satamarakennuksen lämmitystapamuutosta sekä selvitettiin lämpövesipumpun soveltuvuutta. Lisäksi tarkasteltiin
Oiltanking Sonmarin Oy:n nestesäiliöiden lämmityksen energiatehokkuutta lämmöntuotannon, -siirron ja -kulutuksen
osalta.

TIEDOTE 27.4.2017