30MILES

Small port every 30 miles apart
  • < Takaisin
  • hanke
  • Ajankohtaiset
  • Julkaisut

30MILES (Small port every 30 miles apart) -hankkeen tavoitteena oli kehittää Itäisen Suomenlahden vesistömatkailua parantamalla alueen pienvenesatamaverkostoa sekä veneilyturvallisuutta. Satamien kehittämisessä ympäristön hyvinvointi on keskeistä, näin alueella matkustaminen on entistä viihtyisämpää ja nautittavampaa. Kestävää kehitystä tarkasteltiin satamien turvallisuuden sekä satamatoimijoiden ympäristöystävällisyyden ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmista.  Hankkeen aikana toteutettiin kyselyt, joiden tarkoituksena oli selvittää pienvenesatamien käyttäjien mieltymyksiä, jotta kehitystyö etenisi toivotulla tavalla.

Paremmat palvelut, turvallisemmat satamat

30MILES-hankkeeseen kuului 12 pienvenesatamaa Itäisen Suomenlahden alueelta, kuusi  Suomessa ja kuusi Virossa. Hankkeen aikana satamiin tehtiin konkreettisia parannustöitä, kehitettiin liiketoimintamahdollisuuksia, tuotettiin viestintämateriaalia ja vierasvenesatamia markkinoitiin matkailu- ja veneilytapahtumissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen aikana satamissa järjestettäviä turvallisuuskoulutuksia, joista tehtiin Turvallinen satama-videosarja. Itäisen Suomenlahden huviveneilyn riskianalyysin tuloksena saatiin kattava kuvas keskeisistä veneilyn riskitekijöistä 30MILES-satamien alueella. Pienvenesatamiin luotiin Satamien turvallisuuspäivä -konsepti, jonka tavoitteena on tutustuttaa veneilijöitä tärkeimpiin veneilyturvallisuuteen liittyviin asioihin. Turvallisuuspäivään kuuluu mm. pelastusharjoitus veneestä ja alkusammutusharjoituksia. Osana turvallisuustyötä kuvattiin lähestymisreitit kaikkiin 30MILES-satamiin. Lähestymisvideoiden tavoitteena on tukea ja helpottaa navigointia.

Kestävämpää piensatamien kehittämistä

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti miten pienvenesatamien ja veneilyturismia voidaan kehittää kestävällä tavalla. Kestävyys ymmärretään kokonaisvaltaisena kolmitahoisena konseptina, jossa ympäristön hyvä tila, turvallisuus ja toiminnan taloudellinen kannattavuus muodostavat synergioita. Taustamateriaalina tutkimukselle käytettiin kirjallisuutta, pienvenesatamien asiakkaille suunnattuja web-kyselyitä vuosilta 2016 ja 2017, sekä veneilijöille ja satamatoimijoille tehtyjä syväluotaavia haastatteluita.

Uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan 

Neljälle satamalle ideoitiin kestäviä liiketoimintakonsepteja. Kehittämisessä kohteina olivat Porvoon uusi vierassatama, Loviisan Laivasilta, Haminan Tervasaari ja Virolahden Klamila. Alueen kunnat ja vierassatamien toimijat osallistuivat tiiviisti suunnitteluprossessiin. Huomiota kiinnittetiin erityisesti liiketaloudelliseen kannattavuuteen, toimintojen ympärivuotisuuteen, satamien kokonaispalveluihin, sijainnin antamiin mahdollisuuksiin sekä turvallisuuteen ja ympäristöasioihin. Myös sosiaaalinen kestävyys huomioitiin.

Tavoitteenna oli löytää vierassatamiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisesti uusia asiakasryhmiä sekä myös löytää toiminnallisia seikkoja, jotka vahvistavat vierassataman toimintojen resurssitehokkuuutta. Tarkasteltavana ei ole ollut pelkästään veneily, vaan myös matkailu ja ympäröivän alueen vetovoimaisuus ja se, miten kukin satama voi olla osa oman alueensa palveluntarjontaa ja matkailureittejä. Laaja‐alaisempi näkökulma venesatamien kehittämiseen avaa ovia kokonaan uusillekin liikeideoille ja asiakasryhmille.

Liiketoimintakonseptien toteuttamisesta vastasivat Cursor Oy ja Postintra Oy.

Hankkeen satamat

  • Virolahti, Klamilan satama
  • Hamina, Tervasaaren satama
  • Kotka, Kantasatama
  • Pyhtää, Keihässalmen satama
  • Loviisa, Laivasilta
  • Porvoo, Uusi vierassatama
  • Tallinnan Lentosatama
  • Viimsi, Leppneemen ja Kelnasen satamat
  • Eisman satama
  • Narva-Joensuun satama
  • Narvan satama

Hankerahoitus

Hankkeen päärahoittajia olivat Interreg Central Baltic 2014-2020 ja Varsinais-Suomen liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 3,1 M€.

Hankepartnerit

Artikkeli: Toimiva jätevesihuolto edistää veneilyn ja venesatamien kestävyyttä kokonaisvaltaisesti

Merikotka-tutkimusverkoston tutkijoiden uusin artikkeli julkaistiin äskettäin kansainvälisessä Marine Pollution Bulletin -tiedelehdessä. Artikkeli perustuu 30MILES-projektin aikana kerättyihin aineistoihin. Projekti keskittyi itäisen Suomenlahden pienvenesatamaverkoston kestävään kehittämiseen.

Venesatamien kestävään kehittämiseen liittyvissä kysely- ja haastatteluaineistoissa veneilijöiden huomioi kiinnittyi eniten jätehuoltoasioihin – erityisesti veneissä syntyviin käymäläjätevesiin.  Veneilijät näyttivät usein kohtaavan imutyhjennysasemien käyttöön liittyviä ongelmia, joista satamatoimijat eivät vaikuttaneet olevan tietoisia. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että veneilijöillä on samanlaisia ​​ongelmia myös muualla maailmassa.

Vuodesta 2005 lähtien veneissä syntyvän käymäläjätteen purkaminen Suomen rannikkoalueilla on ollut kiellettyä. Kaikissa veneissä, joissa on vesi-wc, tulee olla myös septisäiliö, joka tyhjennetään imutyhjennysasemalla. Suomessa tyhjennysasemat sijaitsevat yleensä joko luonnonsatamissa tai rakennetuissa venesatamissa. Saariston luonnonsatamissa kelluvia asemia ylläpitää useimmiten ympäristöyhdistys Pidä Saaristo Siistinä ry, kun taas satamissa sijaitsevia asemia ylläpitävät satamaoperaattorit. Veneissä syntyvää, vesiä paikallisesti rehevöittävää käymäläjätettä kaadetaan edelleen usein Itämereen. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen taannoisen 30MILES -projektin tuloksiin pohjaava tutkimusartikkeli selittää syitä ja ehdottaa parannuksia. (Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry, kuvaaja HL-Metal Oy / Erik Saanila)
Vuodesta 2005 lähtien veneissä syntyvän käymäläjätteen purkaminen Suomen rannikkoalueilla on ollut kiellettyä. Kaikissa veneissä, joissa on vesi-wc, tulee olla myös septisäiliö, joka tyhjennetään imutyhjennysasemalla. Suomessa tyhjennysasemat sijaitsevat yleensä joko luonnonsatamissa tai rakennetuissa venesatamissa. Saariston luonnonsatamissa kelluvia asemia ylläpitää useimmiten ympäristöyhdistys Pidä Saaristo Siistinä ry, kun taas satamissa sijaitsevia asemia ylläpitävät satamaoperaattorit. Veneissä syntyvää, vesiä paikallisesti rehevöittävää käymäläjätettä kaadetaan edelleen usein Itämereen. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen taannoisen 30MILES -projektin tuloksiin pohjaava tutkimusartikkeli selittää syitä ja ehdottaa parannuksia. (Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry, kuvaaja HL-Metal Oy / Erik Saanila)

Kirjoittajat tekivät toimijaverkkoteoriaan pohjautuvan analyysin ymmärtääkseen ja kuvatakseen mekanismeja, joiden kautta veneiden jätevesihuolto vaikuttaa venesatamien kestävään kehittämiseen. Artikkelissa esitetään kattava kuvaus yhdestä sosio-eko-teknisestä järjestelmästä, jossa erilaiset tunnistetut toimijat ja tekijät voivat vuorovaikutuksessa keskenään joko edistää tai estää kestävän pienvenesatamatoiminnan ja huviveneilyn toteutumista. Satamiin asennetut imutyhjennysasemat ovat veneilijöiden arvostamia venesataman ydinpalveluita. Samalla ne toimivat niin sanottuina hallinta-artefakteina, jotka ohjaavat veneilijöiden toimintaa venesatamissa, mutta myös merellä. Näin imutyhjennysasemat vaikuttavat samanaikaisesti sekä venesatamatoiminnan, että veneilyn kestävyyteen.

Artikkelin tulokset osoittavat, että huomion kiinnittäminen nimenomaa venesatamien jätehuoltopalveluihin on omiaan edistämään ns. kestävän kehityksen kierteen syntymistä. Tällainen kierre tuottaa synergiaetuja ympäristön tilaan, paikallisasukkaiden hyvinvointiin ja alueelliseen talouskehitykseen liittyvien tavoitteiden kesken. Asianmukaisilla ympäristöä suojelevilla toimilla säilytetään ja suojataan ekosysteemipalveluita, joiden varaan luontoturismi rakentuu ja joiden heikkeneminen todennäköisesti saisi vierailijat pitkällä aikavälillä hylkäämään kohteen. Venesataman jätehuolto palvelee sekä vierailevien veneilijöiden että paikallisten asukkaiden tarpeita. Se antaa veneilijöille mahdollisuuden toimia ympäristötietoisesti ja samalla ylläpitää ympäristön hyvää tilaa asukkaiden kotiseudulla.

Artikkeli tarjoaa lukuisia tutkimustietoon perustuvia ideoita ja suosituksia pienveneiden jätevesihuollon sekä venesatamien kestävän kehityksen parantamiseksi.

 

Alkuperäinen artikkeli:

Renne Vantola, Emilia Luoma, Tuuli Parviainen and Annukka Lehikoinen (2021). Sustainability manifesting as a multi-material and -sited network effect: How boat-sourced sewage management facilities serve as governance artefacts advancing sustainability in nautical tourism. Marine Pollution Bulletin 173, Part B. (Ilmaislinkki artikkeliin)

30MILES Naantalin Saaristo Areena tapahtumassa

Naantalin venemessujen yhteydessä järjestettiin 26.-27.5.2018 ensimmäistä kertaa Saaristo Areena tapahtuma, jossa teemoina olivat saaristo- ja rannikkomatkailu sekä veneilyturvallisuus. 30MILES osallistui tapahtumaan omalla ständillä ja paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli ” Miten turvaamme puhtaan saariston?”.

30MILES esittelee uuden työkalun satamien suunnitteluun

Rannikkomatkailun kehittämishanke 30MILES esittelee toukokuun 23. päivä pienvenesatamien suunnitteluun kehitetyn työkalun. Helsingin yliopiston ympäristötieteilijöiden kehittämä työkalu tarjoaa apua investointien suunnitteluun.
– Tämä uusi malli auttaa satamien kehittäjiä etsimään niitä asioita, jotka lisäävät tehokkaimmin asiakastyytyväisyyttä, kertoo sovelluksen kehittäjä, tutkija Annukka Lehikoinen.
Lehikoisen työryhmä esitelee sovellusta 30MILESin loppuseminaarissa. Siellä osallistujilla on mahdollisuus testata työkalun eri versioita ja vaikuttaa sen loppukehitykseen. 30MILESin loppuseminaari on kaksipäiväinen. Jälkimmäinen seminaaripäivä käsittelee hankkeen muita saavutuksia.
Lisätietoja Tarja Javanainen, tarja.javainen@merikotka.fi
30MILES on EU:n rahoittama vesistömatkailun kehittämishanke.  Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on turvallisen ja palveluiltaan kiinnostavan piensatamaverkoston luominen Itäiselle Suomenlahdelle.

Rajat ylittävää yhteistyötä veneilyn kehittämisessä – 30Miles hanke.

Oravasaari, Tomi. 2017. Turvallisesti, tehokkaasti, asiantuntevasti : Katsaus logistiikan ja merenkulun kehityshankkeisiin. Xamk Kehittää 23, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Halonen J., Potinkara P. (Eds.). ISBN: 978-952-344-045-6. Sivut 40-43.

30MILES investment planning tool for sustainable small ports

Lehikoinen, A. University of Helsinki. 2018

Lataa PDF

30MILES – Reittien riskianalyysi

T. Oravasaari, V. Tuomala, H. Sane, T. Pilhjerta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Logistiikan ja merenkulun yksikkö. 2018

Siirry julkaisun sivulle >

30MILES – Piensataman turvallisuuskartoitus

T. Oravasaari, V. Tuomala, H. Sane, T. Pilhjerta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Logistiikan ja merenkulun yksikkö. 2018

Siirry julkaisun sivulle >

30MILES – Satamien lähestymisvideot

T. Oravasaari, V. Tuomala, H. Sane, T. Pilhjerta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Logistiikan ja merenkulun yksikkö. 2018

Siirry julkaisun sivulle >

30MILES – Sataman turvallisuuspäivä-konsepti

T. Oravasaari, V. Tuomala, H. Sane, T. Pilhjerta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Logistiikan ja merenkulun yksikkö. 2018

Siirry julkaisun sivulle >

30MILES Koulutusvideot – Turvallinen satama

T. Oravasaari, V. Tuomala, H. Sane, T. Pilhjerta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Logistiikan ja merenkulun yksikkö. 2018

Siirry julkaisun sivulle >

Mahongin kiiltoa ja kädentaitoja

Kaupunkilenti Ankkuri 17.2.2018

Vierassatamien liiketoimintakonseptit

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Posintra Oy, Cursor Oy. 2016.

Lataa PDF

Business concepts for small marinas

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Posintra Oy, Cursor Oy. 2016

Lataa PDF

Development of services for lively water tourism in the Gulf of Finland-summary of the questionnaire for small port visitors

University of Helsinki. 2016.

Lataa PDF

Sustainable Ports – Literature review

Parviainen,T. University of Helsinki. 2016

Lataa PDF

Small ports aiming at sustainable operation: holistic thinking as a stepping stone

Vantola, R., Luoma, E., Lehikoinen, A. Public report from the project 30MILES. University of Helsinki. ISBN 978-951-51-4090-6

Lataa PDF

Results of the 30MILES web-query 2017: Small port development needs and client preferences

Vantola, R., Luoma, E., Lehikoinen, A. University of Helsinki.

Lataa PDF

Kaupunkilaisia hallitaan myös artefakteilla

Vantola, R. Näkökulma-kirjoitus. Kymen Sanomat. 27.4.2018.

Towards a sustainable small port – perspectives of boaters and port actors

Luoma, E., Vantola, R., Lehikoinen, A. Public report from the project 30MILES. University of Helsinki. ISBN 978-951- 51-4302-0

Lataa PDF

Toteutusaika

1.9.2015 - 30.11.2018