Vieraslajit ovat suuri uhka ekosysteemien monimuotoisuudelle. Uusilla esiintymisalueilla vieraslajit voivat aiheuttaa sekä ekologisia haittoja että taloudellisia menetyksiä. Merialueiden välillä vieraslajit matkaavat pääasiassa laivaliikenteen mukana maailmanlaajuisesti. Tavarakuljetusten ja matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle on entisestään kasvanut. Meriliikenteeltä vaaditaankin yhä enemmän myös vieraslajien leviämisen estämiseksi.
Painolastivesisopimuksen toteuttaminen Itämerellä vaatii tarkempaa tietoa
Vuonna 2017 voimaan astunut Kansainvälisen merenkulkujärjestön laivojen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on mittava askel kohti parempaa vieraslajien hallintaa myös Itämerellä. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä myös sopimukseen sisältyvien vapautusten suhteen. Riskilajien valinta, lajien kartoitukset satamissa ja niiden tunnistus vaativat kuitenkin asiantuntemusta: virhearvioinnin perusteella tapahtunut lajin leviäminen uudelle alueelle on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Painolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset ja poikkeusluvat vaativat riskilajien tarkempaa määrittelyä ja riskiarviointien päivittämistä.
Laivarungon salamatkustajat
Painolastivesien ohella vieraslajeja salamatkustaa myös laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Näitä fouling-lajeja torjutaan laivojen pohjia puhdistamalla tai käyttämällä alusten pohjissa kiinnittymisenestoaineita.
Kiinnittyvien lajien torjunta perustuu toistaiseksi vapaaehtoisuuteen. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa, mikä on omiaan lisäämään vapaaehtoista toimintaa. Vedessä tapahtuva puhdistus voi kuitenkin irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia, tai vieraslajeja. Lisäksi vedessä tapahtuvaan pohjien puhdistamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt vaihtelevat Itämeren eri osissa. Tämä lisää vieraslajien riskiä levitä puhdistussatamaan.
Kiinnittyvien lajien osalta riskiarvioinneissa ollaan vielä alkumetreillä: tietoa tarvitaan mm. lajien määristä, Itämerelle soveltuvista kovien pintojen puhdistusmenetelmistä ja kiinnittymisenestoaineista (sekä erityisesti näiden yhdistelmistä), eri menetelmien kustannustehokkuudesta, syntyvän jätteen määristä ja niiden käsittelystä, sekä pienveneiden ja trailereiden merkityksestä mahdollisina vieraslajien siirtäjinä.
Laajaa vieraslajiyhteistyötä Itämeren maissa
Vieraslajien määrä kuvaa myös meren tilaa. Jotta tilan arvioiminen ja vieraslajien seuranta saataisiin toteutettua, tarvitaan myös menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta.
COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) pyrkii parantamaan vieraslajien hallintaa Itämeren alueella vastaamalla edellä kuvattuihin haasteisiin. Hanketoteuttajat ja yhteistyökumppanit edustavat kaikkia Itämeren ympärysvaltioita, joten kansainväliselle yhteistyölle on hankkeessa loistavat edellytykset. Vieraslajien saapumisen estämiseen ja parempaan hallintaan päästään vain yhteistyöllä ja harmonisoimalla toimintatapoja koko Itämeren alueella.
Hankerahoitus
Hankkeen rahoittaa Interreg Baltic Sea Region -ohjelma ja sen kokonaisbudjetti on 3,23 miljoonaa euroa.
Lue lisää: Complete-hankkeen viralliset kotisivut sekä twitter-tili.
Jatkohanke COMPLETE PLUS
COMPLETE-projektin seuraaja, jatkohanke COMPLETE PLUS “Practical implementation of the COMPLETE project outputs and tools”, alkoi 1.4.2021 ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka.
Myös jatkohanke on Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittama ja sen kokonaisbudjetti on 750 909 euroa.
COMPLETE PLUS varmistaa COMPLETE-hankkeen aikana tuotettujen työkalujen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen pysyvyyttä loppukäyttäjien keskuudessa.
Hankekumppanit
- Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys (koordinaattori)
- Klaipėda University
- Baltic Marine Environment Protection Commission – Helsinki Commission
- Finnish Environment Institute, Marine Research Centre
- University of Gdansk
- University of Helsinki, Department of Environmental Sciences
- Chalmers University of Technology
- Federal Maritime and Hydrographic Agency
- South-Eastern Finland University of Applied Sciences
- University of Tartu
- Keep the Archipelago Tidy Association
- Latvian Institute of Aquatic Ecology
Valokuva: Sergej Olenin, Klaipeda University
