COMPLETE

Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping
  • < Takaisin
  • hanke
  • Ajankohtaiset
  • Julkaisut

 

Vieraslajit ovat suuri uhka ekosysteemien monimuotoisuudelle. Uusilla esiintymisalueilla vieraslajit voivat aiheuttaa sekä ekologisia haittoja että taloudellisia menetyksiä. Merialueiden välillä vieraslajit matkaavat pääasiassa laivaliikenteen mukana maailmanlaajuisesti. Tavarakuljetusten ja matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle on entisestään kasvanut. Meriliikenteeltä vaaditaankin yhä enemmän myös vieraslajien leviämisen estämiseksi.

Painolastivesisopimuksen toteuttaminen Itämerellä vaatii tarkempaa tietoa

Vuonna 2017 voimaan astunut Kansainvälisen merenkulkujärjestön laivojen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on mittava askel kohti parempaa vieraslajien hallintaa myös Itämerellä. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä myös sopimukseen sisältyvien vapautusten suhteen. Riskilajien valinta, lajien kartoitukset satamissa ja niiden tunnistus vaativat kuitenkin asiantuntemusta: virhearvioinnin perusteella tapahtunut lajin leviäminen uudelle alueelle on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Painolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset ja poikkeusluvat vaativat riskilajien tarkempaa määrittelyä ja riskiarviointien päivittämistä.

Laivarungon salamatkustajat

Painolastivesien ohella vieraslajeja salamatkustaa myös laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Näitä fouling-lajeja torjutaan laivojen pohjia puhdistamalla tai käyttämällä alusten pohjissa kiinnittymisenestoaineita.

Kiinnittyvien lajien torjunta perustuu toistaiseksi vapaaehtoisuuteen. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa, mikä on omiaan lisäämään vapaaehtoista toimintaa. Vedessä tapahtuva puhdistus voi kuitenkin irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia, tai vieraslajeja. Lisäksi vedessä tapahtuvaan pohjien puhdistamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt vaihtelevat Itämeren eri osissa. Tämä lisää vieraslajien riskiä levitä puhdistussatamaan.

Kiinnittyvien lajien osalta riskiarvioinneissa ollaan vielä alkumetreillä: tietoa tarvitaan mm. lajien määristä, Itämerelle soveltuvista kovien pintojen puhdistusmenetelmistä ja kiinnittymisenestoaineista (sekä erityisesti näiden yhdistelmistä), eri menetelmien kustannustehokkuudesta, syntyvän jätteen määristä ja niiden käsittelystä, sekä pienveneiden ja trailereiden merkityksestä mahdollisina vieraslajien siirtäjinä.

Laajaa vieraslajiyhteistyötä Itämeren maissa

Vieraslajien määrä kuvaa myös meren tilaa. Jotta tilan arvioiminen ja vieraslajien seuranta saataisiin toteutettua, tarvitaan myös menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta.

COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) pyrkii parantamaan vieraslajien hallintaa Itämeren alueella vastaamalla edellä kuvattuihin haasteisiin. Hanketoteuttajat ja yhteistyökumppanit edustavat kaikkia Itämeren ympärysvaltioita, joten kansainväliselle yhteistyölle on hankkeessa loistavat edellytykset. Vieraslajien saapumisen estämiseen ja parempaan hallintaan päästään vain yhteistyöllä ja harmonisoimalla toimintatapoja koko Itämeren alueella.

Hankerahoitus

Hankkeen rahoittaa Interreg Baltic Sea Region -ohjelma ja sen kokonaisbudjetti on 3,23 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Complete-hankkeen viralliset kotisivut sekä twitter-tili.

Hankekumppanit

 

 

Valokuva: Sergej Olenin, Klaipeda University

Vedenalaiset vapaamatkustajat: alusten pohjien puhdistus ratkaisuna vieraslajien torjuntaan

Itämerellä liikennöi vuosittain lähes 8 000 laivaa, ja lisäksi Itämerellä on käytössä noin 3,5 miljoonaa huvivenettä. Nämä alukset muodostavat eräänlaisen liikkuvan saariston vesieliöille, jotka voivat joko kiinnittyä alusten pohjiin (ns. biofouling) tai päätyä painolastivesisäiliöihin meriveden mukana. Osa näistä ”vapaamatkustajista” on vieraslajeja, jotka eivät ilman ihmisen tarjoamaa apua päätyisi luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle. Uudessa ympäristössä vieraslajin vaikutukset voivat kuitenkin olla arvaamattomia. Vieraslajien katsotaan olevan toiseksi suurin uhka biologiselle monimuotoisuudelle elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen ja yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Merten vieraslajien leviäminen uusille alueille on usein peruuttamaton tapahtuma, koska vesieliöiden kitkeminen uudesta ympäristöstä on käytännössä mahdotonta. Siksi ainoa tapa pysäyttää uuden vieraslajin pysyvän kannan muodostuminen on estää niiden leviäminen uusille alueille.

Painolastivesien mukana kulkeutuvien vieraslajien uhka onkin tunnistettu. Kansainvälinen painolastivesiyleissopimus velvoittaa laivoja käsittelemään painolastivetensä siten, ettei veden mukana kulkeudu eläviä organismeja. Pohjiin kiinnittyvien eliöiden sääntely perustuu kuitenkin pääosin vapaaehtoisiin toimiin, eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ohjeiden noudattamiseen. Sekä laivan- että veneenomistajat huolehtivat pohjien puhtaudesta polttoaineen säästämiseksi ja aluksen ohjattavuuden parantamiseksi, mutta vieraslajien leviämisen estämistä ei usein osata ottaa huomioon. Alusten vedenalaisissa rakenteissa voi olla piilopaikkoja vieraslajeille, joita ei välttämättä osata huomioida pohjaa puhdistettaessa.

Tällä hetkellä vallitseva menetelmä biofoulingin torjumiseksi on käyttää myrkyllisiä kiinnittymisenestoaineita alusten pohjissa. Torjuntakeinot eivät kuitenkaan saisi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Ratkaisuille, jotka minimoivat sekä myrkyllisten aineiden käytön että vieraslajien leviämisen, on huutava tarve. Saatavilla on jo useita vaihtoehtoja, mukaan lukien innovatiiviset myrkyttömät suoja-aineet ja erilaiset rungon puhdistusmenetelmät. Niiden laajamittainen käyttöönotto voisi johtaa merkittäviin rahallisiin säästöihin vähentämällä alusten polttoaineenkulutusta ja siten meriliikenteen ilmastopäästöjä, ja samalla vähentää vieraslajien leviämisen riskiä.

Myös vaihtoehtoisten menetelmien tulee olla ympäristöystävällisiä. Vedessä tapahtuva pohjan puhdistus voi irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia ympäröivään veteen, tai pohjaan kiinnittyneitä vieraslajeja, jotka voivat jatkaa elämäänsä uudessa ympäristössä. Mikäli aluksen pohja puhdistetaan vedessä, tulisikin irtoava materiaali suodattaa ja ottaa talteen sekä hävittää asianmukaisesti maissa. Jotta itse maalipinta ei kuluisi tarpeettomasti eikä siitä irtoaisi kappaleita, esimerkiksi mikromuovia, ympäröivään veteen, olisi erittäin tärkeää välttää naarmuttavia puhdistustekniikoita. Mikäli pohja on käsitelty myrkkyjä sisältävällä maalilla, ei puhdistusta tulisi lainkaan suorittaa vedessä.

Myrkyttömän pohjamaalin käyttäminen yhdistettynä pohjan säännölliseen ja ennakoivaan puhdistukseen on suositeltavaa, koska kertynyt eliöstö on helppo poistaa, kun se on vielä helposti irtoavaa. Sopiva puhdistusväli riippuu laivan tai veneen tyypistä ja käytöstä. Puhdistuksen kustannukset säästyvät kuitenkin nopeasti pienentyneiden polttoainekustannusten muodossa. Lisäksi sekä vene että traileri tulisi puhdistaa aina kun vene siirretään alueelta toiselle maitse.

Biofoulingin hallinnasta puuttuu kuitenkin johdonmukainen sääntelykehys. EU:n vieraslajeja koskeva asetus ja meristrategiadirektiivi antavat suuntaviivat Itämeren alueen jäsenvaltioille, mutta niiden tulkinta koskien vedessä tapahtuvan alusten puhdistuksen sääntelyä vaihtelee suuresti maittain, mikä on vaikeaa kansainväliselle meriliikenteelle. Millään Itämeren maalla ei ole voimassa vedessä tapahtuvaa puhdistusta koskevia erityisiä kansallisen tason määräyksiä. Asianomaisten viranomaisten tulisikin toimia koordinoidusti sääntelyn yhdenmukaistamiseksi kansallisella ja myöhemmin alueellisella ja jopa kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan varmistaa puhdistuksen yhdenmukaiset lupaehdot, luvitusta koskevan päätöksenteon läpinäkyvyys ja puhdistuksen ympäristöystävällinen toteutus.

Puhdistuksen sääntelyssä tulisi ottaa huomioon niin vieraslajien kulkeutuminen, myrkylliset aineet, kasvihuonekaasupäästöt, tarvittava jätehuolto sekä eri vaihtoehtojen kokonaiskustannukset. Monista näistä on edelleen puutteellisesti tietoa saatavilla perusteellista riskinarviointia varten, joten tarvitaan myös lisää aihepiirin tutkimusta. COMPLETE-projekti (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) on tuottanut ja koonnut huomattavan määrän tietoa biofoulingista Itämeren alueella. Keväällä 2021 käynnistyvä COMPLETE PLUS -jatkoprojekti aikoo erityisesti keskittyä kehittämään mallia vedessä tapahtuvan puhdistuksen sääntelylle ja vaadituille lupamuodollisuuksille Itämeren alueella.

Miina Karjalainen, Projektitutkija, FT
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka

Eveliina Klemola, Vanhempi asiantuntija, FT
Wega Group Oy

Alkuperäinen teksti julkaistu Centrum Balticum/Pullopostia sarjassa 12.11.2020

Purjeveneestä vieraslajien tutkimusalusta

Itämeren puolestapuhujanakin tunnetuksi tullut seikkailijapurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmi jatkaa tutkimusyhteistyötään Suomen ympäristökeskuksen kanssa jo kolmatta vuotta. Ensi kesäksi hänen veneensä pohjaan maalataan viittä eri eliönestomaalia, joista kolme on myrkyttömiä ekomaaleja ja kaksi perinteisiä kovia myrkkymaaleja. Tänä vuonna yhteistyön aiheena ovat vieraslajit.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Itämerellä, ja se toteutetaan osana vieraslajien leviämisen ehkäisemiseen tähtäävää COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) -hanketta, jota Merikotka-tutkimuskeskus koordinoi.

 

Kutsumattomat vieraat ovat uhka meriluonnolle

Meriliikenteen mukana kulkeutuvat vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkista meriluonnon monimuotoisuudelle.

”Huviveneisiin liittyen COMPLETE-hankkeessa selvitetään erilaisten eliönestomaalien toimivuutta ja pyritään löytämään keinoja riittävän tehokkaaseen vieraslajien torjuntaan vaarantamatta ympäristöä liiallisella myrkyllisten aineiden kuormituksella,” sanoo COMPLETE-hankkeen vetäjä ja projektitutkija Miina Karjalainen Merikotka-tutkimuskeskuksesta.

 

Eri maalityyppien erot esiin

”Tutkimus antaa olennaista tietoa eri maalien ja maalityyppien vaikutuksista rungon päällyskasvuston muodostumiseen ja vieraslajien siirtymiseen,” sanoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi SYKEstä.

”Tulee olemaan mielenkiintoista verrata perinteisten ja uusien myrkyttömien maalien toimivuutta. Kysymyshän on nyt hyvinkin ajankohtainen, kun uusia maaleja tulee markkinoille ja moni veneilijä pohtii, mikä olisi kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto,” Ruffe miettii.

 

Hanke on esittelyssä Venemessuilla 7.2.2020 klo 12.00–12.30 sekä 14.2.2020 klo 14.00–14.30.

Lisätietoa: https://www.balticcomplete.com/ ja http://www.ruffe.fi

 

Kysely veneiden päällyskasvustoista käynnistynyt

COMPLETE on koko Itämeren alueen kattava projekti, joka tutkii miten veneily ja laivaliikenne vaikuttavat vieraslajien leviämiseen. Projektissa on käynnistetty kysely veneiden päällyskasvustoista.

Vastaamalla kyselyyn voi auttaa selvittämään pienveneilyyn liittyviä taustatietoja, joiden kerääminen on tutkimuksen kannalta tärkeää. Vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.

Kysely on saatavilla mm. suomeksi ja ruotsiksi, ja siihen vastataan nimettömästi. Jos kaipaat lisätietoa kyselystä, ota yhteyttä englanniksi: Annika Krutwa (biofouling@bsh.de).

Kiitos yhteistyöstä!

COMPLETE-projektin ensimmäinen uutiskirje on julkaistu

Tervetuloa seuraamaan COMPLETE-projektin etenemistä ja viimeisimpiä uutisia uutiskirjeen ensimmäisen numeron parissa.

Ensimmäinen uutiskirje löytyy tästä linkistä.

Mikäli haluat saada uutiskirjeen omaan sähköpostiisi, sen tilaaminen onnistuu uutiskirjeen yläreunan tilauspainikkeesta, tai projektin kotisivujen kautta: tilauslomake löytyy etusivun alareunasta.

Tervetuloa seuraamaan työtämme!

COMPLETE IMO:n GloFouling-projektin avauskokouksessa

COMPLETE-projektin asiantuntija Annika Krutwa (Federal Maritime and Hydrographic Agency, Saksa) esitteli IMO:n GloFouling Partnerships Project -avauskokoukselle COMPLETEn toimintaa ja tavoitteita 18.-20. maaliskuuta Lontoossa.

Painolastivesien ohella vieraslajeja salamatkustaa myös laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Näitä ns. fouling-lajeja voidaan torjua mm. laivojen pohjia puhdistamalla tai käyttämällä alusten pohjissa kiinnittymisenestoaineita. Pohjien puhdistamisella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa. Vedessä tapahtuva puhdistus voi kuitenkin irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia tai vieraslajeja ympäröivään veteen. Koska vedessä tapahtuvaan pohjien puhdistamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt vaihtelevat Itämeren eri osissa, harmonisoinnille ja yhteisille käytännöille on tarvetta.

GloFouling-avauskokouksen yhteenvetoon voit tutustua IMO:n kotisivuilla.

COMPLETE-projekti mukana ICES-työryhmäkokouksissa

COMPLETE-projektin asiantuntijat Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Saksasta osallistuivat 4.-8. maaliskuuta 2019 järjestettyihin Kansanvälisen Merentutkimusjärjestö ICES:in työryhmien kokouksiin Weymouthissa, Englannissa. Kaikki hankkeen partnerimaat ovat mukana näiden työryhmien, ICES Working Group on Ballast and Other Ship Vectors (WGBOSV) sekä ICES/IOC/IMO Working Group on Introduction and Transfer of Marine Organisms (WGITMO)  toiminnassa.

Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa lippulaivahankkeella

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen koordinoima projekti COMPLETE on nostettu yhdeksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeeksi. Lippulaivahankkeen statuksen myöntäminen on osoitus siitä, että Itämeren alueella vieraslajien torjunta nähdään tärkeänä yhteisenä tavoitteena.

Lippulaivastatuksen merkitys

EU:n Itämeri-strategia on alueen EU-jäsenvaltioiden ja EU-komission välinen sopimus. Strategian tavoitteena on syventää Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Yhtenä strategian teemoista on puhtaan merenkulun edistäminen. Lippulaivastatus voidaan myöntää projekteille, jotka tukevat Itämeri-strategiaa ja toimivat esimerkkeinä rajat ylittävien ongelmien ratkaisemisesta.

Viime syksynä käynnistynyt EU:n Itämeren alueen ohjelman projekti COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) parantaa vieraslajien hallintaa Itämeren alueella. Koska vieraslajit eivät tunne kansallisten vesialueiden rajoja, ratkaisut vieraslajien leviämisen estämiseksi tulee löytää kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämän työn edistämisessä COMPLETE-projektilla on keskeinen asema, joka on nyt tunnustettu myös Itämeri-strategian tasolla. Päätös on tehty 26.9.2018 EU:n Itämeri-strategian kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa.

Tavoitteena tehokkaampi vieraslajien hallinta Itämerellä

Vieraslajeja salamatkustaa laivojen mukana painolastivesitankeissa sekä laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Vieraslajit voivat myös siirtyä paikasta toiseen sekä huviveneiden ja mahdollisesti myös venetrailereiden mukana. Vieraslajien leviäminen uusille merialueille on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Tästä syystä lajien leviäminen ja asettuminen uusille alueille tulisi estää.

Tavarakuljetusten sekä matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle Itämereen on kasvanut. Kansainvälinen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on astunut voimaan 2017, mutta runkoon kiinnittyvien lajien osalta sitovaa kansainvälistä sopimusta ei vielä ole olemassa. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan lajien leviämistä vähentää ja samalla saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa.

Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä askeleita kohti vieraslajien leviämisen estämistä. Vieraslajien hallinnan tulee kuitenkin perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, jota COMPLETE-projektissa parhaillaan tuotetaan. Tutkimustietoon perustuvat niin riskiarviot, seurantamenetelmät, varhaisvaroitusjärjestelmät (early warning systems) kuin viranomaispäätöksetkin.

Mukana kaikki Itämeren maat

COMPLETE-projektissa on mukana yhteistyökumppaneita kaikista Itämeren maista. Suomalaiset hanketoteuttajat ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. COMPLETE-projektin vahvuus on yhteistyö merenkulun ja veneilyn toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Näin tutkimustieto yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla käytännön osaamiseen. Tuloksena syntyy Itämerelle räätälöity toimintatapa vieraslajien hallitsemiseksi.

Jotta vieraslajien hallintaa saataisiin kehitettyä, tarvitaan menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä koko Itämeren alueella. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisen leviämisen varoitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta. Työssä vaaditaan kuitenkin kaikkien Itämeren valtioiden yhteistyötä, jota juuri hankkeelle myönnetty lippulaivahankkeen status tukee.

Hankkeen viralliset verkkosivut (englanniksi), ja pääpartnerin verkkosivut suomeksi.

Hanketta voi seurata myös twitterissä.

COMPLETE oli esillä HELCOM/OSPAR TG Ballast-työryhmän kokouksessa 16.-17. marraskuuta 2017

COMPLETE-projektin aktiviteetteja esiteltiin HELCOM/OSPAR TG Ballast-työryhmän kokouksessa 16.-17.11.2017 Helsingissä. Työryhmässä on parhaillaan on käynnissä Itämeren maiden  ja Koillis-Atlantin OSPAR-maiden kanssa yhteisen riskiperusteisien työkalun päivittäminen vapautusten myöntämiseksi IMO:n painolastivesiyleissopimuksen (Ballast Water Management Convention, BWMC) mukaisesti. (https://bit.ly/2Mnq1Xn; https://bit.ly/2l7Pdos).

Target species selection criteria for risk assessment based exemptions of ballast water management requirements

Gollasch S, David M, Broeg K, Heitmüller S, Karjalainen M, Lehtiniemi M, Normant-Saremba M, Ojaveer H, Olenin S, Ruiz M, Helavuori M, Sala-Pérez M, Strake S. 2019.
Ocean & Coastal Management 183: 1-7.

Siirry julkaisun sivulle >

Meriliikenteen päästövähennystavoitteet

Halonen, Justiina ja Piispa, Marko 2018. In: Halonen & Potinkara (toim.), Liikkeellä: Toimintaa ja tuloksia logistiikan ja merenkulun tutkimus-ja kehitystoiminnasta. Xamk Kehittää 60, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2018. s. 61-72.

Siirry julkaisun sivulle >

Mittauksia ja data-analyysiä aluskohtaisten kulkuvastusten selvittämiseksi – COMPLETE-hankkeen tavoitteena on ehkäistä vieraslajien leviämistä ja parantaa laivojen polttoainetaloutta

Altarriba, Elias 2018. Teoksessa: Halonen & Potinkara (toim.), Liikkeellä: Toimintaa ja tuloksia logistiikan ja merenkulun tutkimus-ja kehitystoiminnasta. Xamk Kehittää 60, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2018. s. 37-46.

Siirry julkaisun sivulle >

Pohjanpesun vaikutus aluksen kulkuun ja polttoainetalouteen

Lönnqvist, Max 2018. Teoksessa: Halonen & Potinkara (toim.), Liikkeellä: Toimintaa ja tuloksia logistiikan ja merenkulun tutkimus-ja kehitystoiminnasta. Xamk Kehittää 60, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 2018. s. 9-36.

Siirry julkaisun sivulle >

Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa Itämerelle

Miina Karjalainen & Maiju Lehtiniemi 2018. Centrum Balticum blogi 29.5.2018.

Siirry julkaisun sivulle >

COMPLETE-hanke pyrkii rajoittamaan Itämeren vieraslajiongelmaa

Elias Altarriba 2018. Toolilainen 3/2018, s. 14

Siirry julkaisun sivulle >

Laivan pohjan puhtauden vaikutus kulkuvastukseen – Complete etsii ratkaisuja vieraslajiongelmaan

Altarriba, Elias & Karjalainen, Miina. 2017. Turvallisesti, tehokkaasti, asiantuntevasti : Katsaus logistiikan ja merenkulun kehityshankkeisiin. Xamk Kehittää 23, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Halonen J., Potinkara P. (Eds.). ISBN:978-952-344-045-6. Sivut 119-124.

Siirry julkaisun sivulle >
Miina Karjalainen Projektitutkija

Toteutusaika

1.10.2017 - 31.3.2021