Pentti Kujalalle kunnianosoitus työstä jäisillä vesillä liikkuvien alusten turvallisuuden parantamiseksi

Euroopan liikennetutkimuksen johtokunta on myöntänyt professori Pentti Kujalalle TRAVISIONS -palkinnon (Transportation Research Award 2020) hänen tekemästään työstä Itämerellä sekä pohjoisilla ja eteläisillä napavesillä liikkuvien alusten turvallisuuden parantamiseksi. Kujalan johtamilla hankkeilla ja työllä onkin ollut merkittävä vaikutus jäisten merien laivaliikenteen turvallisuuteen.

Hän on ollut mukana lukuisissa tutkimushankkeissa, joita ovat rahoittaneet muun muassa Euroopan komissio, Lloyd’s Register Foundation ja eri valtiot. Kujalan tieteellistä vaikuttavuutta kuvaavat hänen noin 200 julkaisuaan ja 2 500 viittauskertaa. Kujalan tutkimustyön ansiosta napavesille suuntautuvien laivamatkojen suunnittelussa on otettu käyttöön uusi POLARIS-riskinhallintajärjestelmä. POLARIS-järjestelmässä jääkuormituksen ja runkolujuuden tarkastelumetodit yhdistetään tietokantaan, joka sisältää arktisilta ja antarktisilta alueilta kerättyjä mittaustietoja seitsemän vuoden ajalta.

TRA-palkinnon tarkoituksena on kunnioittaa liikenteen alan tutkijoita, jotka ovat ansioituneet Euroopan Unionin rahoittamissa hankkeissa ja osoittaneet huipputason osaamista sekä vaikuttaneet oman alansa kehitykseen.

Kujalan koordinoimista hankkeista ensimmäinen oli SAFEICE (Increasing the safety of icebound shipping, 2004–2007), jonka tavoitteena oli luoda tieteellinen perusta jääluokitusten säännöille (alusten runkolujuus) ja vaatimuksille. Hankkeeseen osallistui kumppaneita Euroopasta, Kanadasta, Venäjältä ja Japanista.

Työ jatkui SAFEWIN-hankkeessa (Safety of winter navigation in dynamic ice, 2009–2013), jossa tarkasteltiin dynaamisen ja liikkuvan jään vaikutusta laivoihin ja kehitettiin ennakointijärjestelmää jään puristumiselle. Nykyisin aiheen tutkimus jatkuu Horisontti 2020 -hankkeessa SEDNA (Safe maritime operations under extreme conditions: the Arctic case).

Lloyd’s Register Foundation (LRF) on myös rahoittanut tärkeitä hankkeita meriturvallisuuden tiimoilta. Kujala oli keskeisessä roolissa käynnistämässä CEARCTIC-huippuyksikön (Scenario-based risk management for arctic shipping and operations, 2013–2018) toimintaa. Hän toimi myös sen puheenjohtajana. Kansainvälisen huippuyksikön tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltaisia riskianalyysimetodeja arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen alusten suunnittelun tueksi.

CEARCTIC-huippuyksikön seuraajana toimii LRF:n rahoittama CEPOLAR (Recommended practice of scenario-based risk management for Polar waters), joka valmistelee suosituksia turvallisuuden ja taloudellisuuden edistämiseksi napavesillä toimivien alusten suunnittelussa.

Kansallisesti rahoitettuihin hankkeisiin lukeutuu Suomessa rakennetun Agulhas II -laivan varustelu täyden mittakaavan jääkuormitusmittauksia varten TEKESin ja Suomen Akatemian tuella (2012–2018) sekä parhaillaan Itämereen keskittyvässä BONUS-tutkimusohjelmassa toimivat hankkeet STORMWINDS ja BALTIMARI, joissa tutkitaan talvisen laivaliikenteen turvallisuutta Itämerellä.

Aiheesta uutisoi Aalto yliopisto 9.9.2020

Uusia työkaluja ympäristöpoliittisten tavoitteiden arviointiin ja mittaamiseen

Ympäristöaiheisessa keskustelussa viljellään taajaan heikosti määriteltyjä tavoitetermejä. Silloinkin kun tavoitteista on olemassa tarkka yhteisymmärrys, liittyy niiden toteutumisen arvioimiseen monenlaista epävarmuutta. Kotkalaislähtöinen Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkija Mirka Laurila-Pant on kehittänyt väitöskirjassaan analyysityökaluja tavoitteiden tarkemman määrittelyn ja mittaamisen tueksi.

Ympäristöpoliittisessa keskustelussa käytetään usein laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita kuvaavia termejä, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö tai ympäristön hyvä tila. Nämä termit ovat luonteeltaan moniulotteisia ja kattavat käytännössä useita, osin keskenään ristiriitaisiakin alatavoitteita. Näin ollen keskustelu hyväksyttävästä luonnonvarojen käytöstä saattaakin kulminoitua omituiseksi väännöksi, jossa osapuolet esittelevät vastakkaisia toimintastrategioita kestävän kehityksen mukaisina ratkaisuina.

”Jotta jonkinlaiseen rakentavaan lopputulokseen voitaisiin päästä, meidän tulisi avoimemmin ja selvemmin määrittää, mikä on mielestämme kestävää ja miltä ympäristön hyvä tila näyttää”, toteaa Mirka Laurila-Pant.

Laurila-Pantin väitöskirja keskittyy siihen, miten ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitataan. Väitöskirja esittelee osin Merikotka –tutkimuskeskuksen TOPCONS- ja MIMIC-hankkeissa syntyneitä työkaluja, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön liittyvää päätöksentekoa.

Mirka Laurila-Pant väitteli Helsingin yliopistolla 4.9.2020.

Väitöskirja ‘When do we attain our objectives? On the role of indicators, values and uncertainty in environmental management’ on ladattavissa Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta.

 

Väitöstilaisuus livestreamina!

M.Sc. Mirka Laurila-Pant väittelee 4.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”When do we attain our objectives? On the role of indicators, values and uncertainty in environmental management”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biocenter 2, auditorium 1041, Viikinkaari 5.

Väitöstä voi seurata myös livestreamina: https://helsinki.zoom.us/j/61561004472?pwd=WHpoZVByMGd6eUg0eUVwUDVFc21FQT09
SALASANA: 929929