Kuukausi: maaliskuu 2024

KymVaken tavoitteena on vahvistaa toimialat ylittävää varautumista Kymenlaaksossa

Liikenneonnettumuusharjoitus, jota KymVake -tiimi oli havainnoimassa.

Tammikuussa 2024 Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksessa lähti käyntiin uusi tutkimushanke nimeltään Kymenlaakson alueellisen varautumisen yhteistyön kehittäminen, tuttavallisemmin KymVake. Hanke toteutetaan yhteistyönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Xamk aloitti osuutensa hankkeen toteutuksesta jo 2023 vuoden marraskuussa.  KymVake -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa alueellista ja paikallista toimialarajat ylittävää varautumisyhteistyötä ja -osaamista erityisesti tietoliikenteen ja tietojärjestelmien, logistiikan sekä voimahuollon häiriöiden osalta. Merikotkan osuus keskittyy tuottamaan skenaarioita ja oppimismateriaalia digitaaliselle oppimisalustalle, yhdessä sidosryhmien kanssa. Oppimisalustana toimii Xamkin Open Learn. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja mukana on myös Kymenlaakson liitto.

Ensimmäiset kolme kuukautta ovat lähteneet hyvin käyntiin. Tammikuussa KymVake -tiimi oli havainnoimassa Kaakkois-Suomen turvapuistossa Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Xamkin toteuttamaa liikenneonnettomuusharjoitusta. Harjoitus taltioitiin digitaalisesti ja materiaalista sekä havainnoinnista tehtiin skenaario. Tuotettua materiaalia on tarkoitus käyttää hankkeen digitaalisen oppimisalustan promootiomateriaalina. Oli erittäin mielenkiintoista seurata pelastajien harjoittelua ja havainnointi oli antoisaa niin skenaariotyöskentelyn kuin harjoitusten digitaalisen taltioimisen osalta. Tallennustekniikka ja äänenlaatu tuli hyvin testattua.

Yhteisen turvallisuuden harjoitusympäristöt -yhdistysilta.

Hankkeessa on ollut käynnissä muitakin tapahtumia. Kevään aikana on luotu sekä testattu muuan muassa kybersähköpostihuijausskenaariota, edistetty hanketta voimahuollon osalta sekä osallistuttu Yhteisen turvallisuuden harjoitusympäristöt -yhdistysiltaan. Yhdistysillassa esiteltiin hanketta ja saatiin uusia ideoita niin skenaariotyöskentelyyn kuin digitaalisen oppimismateriaalin sisältöön. Keskustelu oli tilaisuudessa hedelmällistä. Yhdistykset ovat yksi hankkeen kohderyhmistä yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Toteutuksen alla on suurempi, kaikki osa-alueet yhteen sitova skenaario sekä muihin varautumisaiheisiin liittyviä skenaarioita, työpajoja, hankintoja ja mahdollisia muita tapahtumia. Kolmen kuukauden aikana projekti on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiat alkavat hahmottua.

Lisätietoja hankkeesta löytyy myös hankkeen päätoteuttajan nettisivuilta: Xamk – KymVake

Teksti: Emilia Pussinen, projektityöntekijä KymVake -hanke.

Asiantuntijatyöpajoilla yhteistä ymmärrystä vihreän siirtymän tilannekuvaan

Suomen Akatemian rahoittamassa Gyroscope-projektissa käytetään sidosryhmiä osallistavia prosesseja, kuten työpajoja, joihin kutsutaan eri alan asiantuntijoita luomaan yhteistä pitkän tähtäimen tilannekuvaa merenkulun vihreälle siirtymälle. Yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luominen on tärkeää, jotta voidaan paikantaa niitä tekijöitä, joista vihreän siirtymän kestävyys riippuu ja joihin on tarpeellista puuttua tai panostaa.

Tämän vuoden alussa järjestimme kaksi työpajaa Helsingissä. Työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita muun muassa korkeakouluista, yksityiseltä sektorilta, viranomaispuolelta, tutkimuslaitoksista ja järjestöistä. Tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä työpajassa aiheena olivat vaihtoehtoiset polttoaineet. Työpajassa keskusteltiin siitä, mitä tulisi tapahtua, jotta vaihtoehtoiset polttoaineet voisivat toimia kestävänä osaratkaisuna vihreässä merilogistiikassa erityisesti Suomessa. Asiantuntijat keskustelivat sekä riskeistä että mahdollisuuksista, joita liittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön, kun huomioidaan kestävyyden kaikki kolme eri ulottuvuutta: talous, ympäristö ja yhteiskunta. Vaihtoehtoisista polttoaineista oli valittu keskusteluun biopolttoaineet, vihreä metanoli ja vihreä ammoniakki. Toisessa maaliskuussa järjestetyssä työpajassa aiheena oli vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäksi talvimerenkulku. Tähän työpajaan oli kutsuttu ympäristöalan osaajia, ja työapajassa keskityttiin erityisesti ympäristönäkökulmaan, vaikka muistakin kestävyyden ulottuvuuksista oli lupa keskustella. Työpajojen keskustelujen pohjalta on tarkoituksena muodostaa kausaalisia systeemikuvia, jotka kuvaavat tärkeimpiä muuttujia ja niiden välisiä yhteyksiä. Tällainen kausaalimallinnus tukee sekä systeemisen ymmärryksen lisäämistä että riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.

Työapajaan osallistuneet asiantuntijat kokivat yhteisen ymmärryksen luomisen keskustelujen kautta eri alan asiantuntijoiden kesken tärkeäksi. He oppivat toisiltaan uutta, mutta toisaalta keskustelujen avulla havaittiin myös, miten monista asioista on vielä liian vähän tietoa. Kysymyksiä on monen asian osalta vielä enemmän kuin vastauksia. Erityisesti koko elinkaaren aikaisten kokonaisvaikutusten huomioiminen on työpajojen keskustelujen perusteella usein puutteellista. Vielä on siis työtä edessä tavoitellessamme merilogistiikan kestävää vihreää siirtymää, mutta Gyroscope-projektin osalta tähän haasteeseen on nyt tartuttu.

 

Teksti: Emilia Luoma