Save the Date! SIMREC hankkeen loppuseminaari 22-23.11.2022

Save the Date!

Simulators for improving Cross-Border Oil Spill Response in Extreme Conditions (SIMREC) -hankkeen loppuseminaari järjestetään Kotkassa 22-23.11.2022.

SIMREC hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uusiin onnettomuusskenaarioihin perustuvia harjoituksia, joita toteutetaan simulaattoriympäristössä. Simulaattoriympäristö on harjoituspaikkana kustannustehokas ja mahdollistaa turvallisen yhteisharjoittelun myös ääriolosuhteissa. Hankkeen järjestämien harjoitusten aikana on tarkasteltu harjoiteltavaan tilanteeseen liittyviä päätöksentekomalleja ja toimijoiden välistä viestintää. Tehtyjen havaintojen ja analyysin pohjalta on pyritty kiinnittämään huomiota päätöksentekoprosessiin ja siinä havaittuihin kehityskohtesiin.

Hankkeen tuloksia esitellään loppuseminaarissa, joka järjestetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa 22-23.11.2022.

Seminaarin tarkempi ohjelma päivitetään myöhemmin.

TLT-hanke mukana Sataman työturvallisuuspäivässä 4.10.

TLT eli Turvallinen logistiikan tulevaisuus –hanke luo tilannekuvaa satamasidonnaisten logistiikkayritysten systeemisen turvallisuuden nykytilasta. Systeemisyydellä viitataan satamatoimijoiden yhteisölliseen turvallisuuteen, jossa useat toimijat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa yhdessä synnyttävät ja toisaalta myös pystyvät hallitsemaan turvallisuusriskejä.

HaminaKotka Sataman alueilla turvallisuus muodostuu monesta osatekijästä ja on usean hallinnoijan käsissä. Saumaton yhteistyö toimijoiden välillä on välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi niin normaali-, kuin poikkeusoloissakin. TLT-hankkeessa tarkasteluun on otettu muun muassa sään ääri-ilmiöiden ja koronapandemian vaikutukset satamalogistiikan toimivuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi hankkeessa testataan jo olemassa olevien simulaattoreiden ja oppimisympäristöjen soveltuvuutta erityisesti turvallisuusasioiden harjoitteluun.

Satama-alueella operoivat yritykset ja niissä työskentelevät ihmiset muodostavat monimutkaisen toimijaverkon, jolla on monenlaisia toimintoja ja tehtäviä samanaikaisesti suoritettavanaan. Tilannekuva muiden toimijoiden tehtävien ja aikeiden suhteen ei aina ole kristallinkirkas. Joukossa mukana on niin uusia työntekijöitä, kuin vanhoja konkareitakin. TLT-hankkeessa halutaan edistää muutosjoustavuutta, antaa yrityksille ja organisaatioille näkemys turvallisuuden tilasta sekä osoittaa mahdollisuuksia yhteiselle kehittämiselle. Osallistamalla laajasti yhteistyökumppaneita eri toimialoilta, hankkeessa tunnistetaan koulutustarpeita sekä ideoidaan uusia toimintatapoja ja työkaluja yhteisöllisten haasteiden ratkomiseksi ja tarpeiden täyttämiseksi.

Tähän mennessä hankkeessa on kartoitettu turvallisuuden nykytilaa haastattelujen ja kyselyjen avulla, kohderyhmänä satamasidonnaisten logistiikkayritysten ja viranomaisten edustajat johtotasolta työntekijöihin. Esiin nousseita turvallisuuden kehittämiskohtia ratkotaan ensimmäisen kerran 4.10.2022 työturvallisuuspäivän yhteydessä järjestettävissä sataman toimijoiden yhteistyöpajoissa, joiden tavoitteena on liikkumisen turvallisuuden kehittäminen satamassa. Työpajojen tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa turvallisuuskoulutuksien ja simulaattoriharjoitteiden kehittämisessä. Lisäksi tulokset esitellään Satamaoperointialan työturvallisuusseminaarissa 10.11.2022.

Lisätietoa hankkeen sivuilta.

Päätösanalyysimalli laivojen päällyskasvuston hallintamenetelmien vertailuun

Merikotkan koordinoimien COMPLETE ja COMPLETE PLUS -projektien tutkijat ovat julkaisseet tieteellisen artikkelin mallista, jonka avulla voidaan vertailla vaihtoehtoisia strategioita laivojen vedenalaisiin osiin kiinnittyvän päällyskasvuston hallintaan Itämeren olosuhteissa. Artikkeli on tulosta yhteistyöstä Merikotka-tutkimusverkoston Helsingin yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Merikotka-tutkimusyhdistyksen tutkimusryhmien kesken. Lisäksi monitieteisessä tiimissä oli mukana aihepiirin johtavia asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Chalmersin teknillisestä yliopistosta, sekä Klaipedan yliopistosta.

Laivojen päällyskasvuston hallinta auttaa vähentämään potentiaalisesti haitallisten vieraslajien leviämistä, mutta se on tärkeää myös polttoainekustannusten ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Tärkeimmät käytössä olevat päällyskasvuston hallintamenetelmät ovat alusten vedenalaisten osien säännöllinen puhdistus ja erilaiset myrkylliset tai myrkyttömät pohjamaalit. Eri menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin myös ekologisia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon päällyskasvuston hallintamenetelmiä valittaessa. Lisäksi Itämeren erityispiirteet, kuten osittainen jääpeite talvikaudella, vaikuttavat joidenkin ratkaisujen soveltuvuuteen alueella.

Kehitetty malli mahdollistaa alus- ja reittikohtaisen päällyskasvustojen kontrollointistrategioiden vertailun huomioiden vieraslajien leviämisriskin, ekotoksikologisen riskin liittyen myrkyllisiin pohjamaaleihin, sekä laivojen hiilidioksidipäästöt, jotka kasvavat päällyskasvustojen aiheuttaman kulkuvastuksen lisääntymisen myötä. Lisäksi malli tuottaa kullekin analysoidulle skenaariolle arviot laivayhtiölle koituvista rahallisista kustannuksista liittyen polttoaineen kulutukseen, aluksen pohjan puhdistukseen ja pohjan maalikäsittelyyn.

Artikkelissaan tutkijat demonstroivat esimerkkitapausten kautta, että huolellisesti harkitulla ja toteutetulla aluksen päällyskasvuston hallintastrategialla voidaan säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Myrkytön pohjamaali on useimmiten kestävin vaihtoehto, kun se yhdistetään säännölliseen vedessä tapahtuvaan pohjan puhdistukseen ja irtoavan materiaalin talteenottojärjestelmän käyttöön. Paras myrkytön pohjamaalityyppi ja riittävä puhdistusväli tulee kuitenkin miettiä aina tapauskohtaisesti. Joissain tapauksissa myrkyllinen pohjamaali yhdessä pidemmän puhdistusvälin kanssa näyttää olevan yhä perusteltavissa oleva ratkaisu, mutta silloinkin maalin myrkyllisen aineen pitoisuus ja liukenemisnopeus tulisi mukauttaa Itämeren suolapitoisuusolosuhteisiin.

Artikkeli on julkaistu korkeatasoisessa Science of the Total Environment -lehdessä ja on vapaasti saatavilla. Se on myös osa Merikotkan tutkimusverkoston tutkija Emilia Luoman väitöstutkimusta Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa kausaalisia verkkomallinnusmenetelmiä Itämeren meriliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymysten tarkastelussa.