Satamien ympäristövaikutusten hallintatyökalujen digitalisaatio

Selvityksessä esitellään satamien ympäristövaikutusten hallintatyökaluja, jotka auttavat satamia kasvamaan kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Nämä työkalut koostuvat usein käytänteistä, joita noudattamalla sataman henkilökunta edistää kestävää kehitystä. Digitaaliset työkalut taasen luovat tarkkoja raportteja ja ennusteita sataman toiminnasta käyttäen hyödykseen informaatiota, jota automatisoidut mittalaitteet tuottavat reaaliajassa.

Koska yksityiskohtaista tietoa sataman ympäristöstä on saatavilla yhä enemmän digitaalisessa muodossa, sen avulla voidaan tuottaa hyödyllisiä ja helposti luettavia ennusteita, raportteja ja analyysejä sataman toiminnasta. Näiden analyysien avulla satamat voivat muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja parantaa samalla kustannustehokkuuttaan. Digitalisointiprosessi vaatii asiantuntemusta ja paljon yhteistyötä satamien monien sidosryhmien välillä, mikä saattaa hidastaa kestävää kehitystä. Tästä huolimatta, Itämeren alueella on jo monia esimerkkejä satamista, jotka käyttävät digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja hyödykseen.

Kahden asiantuntijahaastattelun ja verkkokyselyn avulla selvityksessä kerrotaan myös kuinka näitä työkaluja käytetään joissain Suomen ja Venäjän satamissa. Vaikka yleisimmät sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät ISO14001, PERS ja EMAS ovat yleisesti käytössä Itämeren satamissa, on ympäristönsuojelua parannettava jatkuvasti ylittämällä nykyisten säädösten ja lakien vaatimukset. Selvästi suurimmat sataman päästöjen tuottajat ovat laiturissa olevat laivat sekä satamaan pääsyä odottavat laivat. Satamia suositellaankin ottamaan käyttöön ns. Just-In-Time menetelmä, joka antaa saapuville aluksille mahdollisuuden optimoida nopeutensa ajoissa päästöjä vähentääkseen. Tämä edellyttää alusten ja satamien tiedonhallintajärjestelmien yhdistämistä, jotta viestintä olisi mahdollisimman mutkatonta. Kyseinen kehitys korostaa hyvän viestinnän ja sujuvan tiedonvaihdon merkitystä, minkä vuoksi digitaaliset tiedonhallintajärjestelmät tulevat olemaan yhä hyödyllisempiä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja torjumisessa.

Kun satamissa otetaan käyttöön yhä enemmän erilaisia digitaalisia työkaluja, saattaa niiden yhteenliitettävyys olla haasteellista. Siksi huolellinen IT-infrastruktuurin suunnittelu on hyvä tehdä yhteistyössä muiden satamien ja satamien sidosryhmien kanssa. Tällöin myös hyödyllisen tiedon jakaminen satamalta toiselle on helpompaa. Suurin este digitalisaatiolle on sosiaalisen hyväksynnän puute, mutta digitaalisten työkalujen käyttöönottoon liittyvät taloudelliset edut saavat todennäköisesti yhä useamman sataman ottamaan käyttöönsä digitaalisia ympäristövaikutusten hallintatyökaluja.

Selvitys on kokonaisuudessa luettavissa tästä:
Saari, J., Digitalization of Ports´ Environmental Management Tools

GET READY

GET READY -hankkeen tavoitteena on parantaa ympäristökoulutuksen valmiuksia liittyen Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen kestävään käytöön.

Rannikkoalueen kestävän käytön edistämistä

GET READY pyrkii edistämään herkän Itäisen Suomenlahden rannikkoalueiden kestävää käyttöä. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat muun muassa:

  • Venäläis-suomalaisen koulutuskeskuksen (CERINCO) perustaminen rannikkovyöhykkeiden hoitoon
  • pilottiopetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien kehittäminen
  • huippuluokan asiantuntijoiden kansainvälisen ryhmän muodostaminen
  • ilmastonmuutoksen huomioivien menetelmien ja koulutusmateriaalien luonti ammattiyhteisölle

Rahoitus

Hankkeen päärahoittaja on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelma.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 812 713 EUR.

Hankekumppanit

  • Eco-Express-Service LLC (RUS, koordinaattori)
  • Valtiollinen hydrologian instituutti (RUS)
  • Pietarin valtiollinen yliopisto (RUS)
  • Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MKK
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
  • Suomen ympäristökeskus SYKE
  • Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka ry