Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa lippulaivahankkeella

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistyksen koordinoima projekti COMPLETE on nostettu yhdeksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeeksi. Lippulaivahankkeen statuksen myöntäminen on osoitus siitä, että Itämeren alueella vieraslajien torjunta nähdään tärkeänä yhteisenä tavoitteena.

Lippulaivastatuksen merkitys

EU:n Itämeri-strategia on alueen EU-jäsenvaltioiden ja EU-komission välinen sopimus. Strategian tavoitteena on syventää Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Yhtenä strategian teemoista on puhtaan merenkulun edistäminen. Lippulaivastatus voidaan myöntää projekteille, jotka tukevat Itämeri-strategiaa ja toimivat esimerkkeinä rajat ylittävien ongelmien ratkaisemisesta.

Viime syksynä käynnistynyt EU:n Itämeren alueen ohjelman projekti COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) parantaa vieraslajien hallintaa Itämeren alueella. Koska vieraslajit eivät tunne kansallisten vesialueiden rajoja, ratkaisut vieraslajien leviämisen estämiseksi tulee löytää kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämän työn edistämisessä COMPLETE-projektilla on keskeinen asema, joka on nyt tunnustettu myös Itämeri-strategian tasolla. Päätös on tehty 26.9.2018 EU:n Itämeri-strategian kansallisten koordinaattoreiden kokouksessa.

Tavoitteena tehokkaampi vieraslajien hallinta Itämerellä

Vieraslajeja salamatkustaa laivojen mukana painolastivesitankeissa sekä laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Vieraslajit voivat myös siirtyä paikasta toiseen sekä huviveneiden ja mahdollisesti myös venetrailereiden mukana. Vieraslajien leviäminen uusille merialueille on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Tästä syystä lajien leviäminen ja asettuminen uusille alueille tulisi estää.

Tavarakuljetusten sekä matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle Itämereen on kasvanut. Kansainvälinen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on astunut voimaan 2017, mutta runkoon kiinnittyvien lajien osalta sitovaa kansainvälistä sopimusta ei vielä ole olemassa. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan lajien leviämistä vähentää ja samalla saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa.

Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä askeleita kohti vieraslajien leviämisen estämistä. Vieraslajien hallinnan tulee kuitenkin perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon, jota COMPLETE-projektissa parhaillaan tuotetaan. Tutkimustietoon perustuvat niin riskiarviot, seurantamenetelmät, varhaisvaroitusjärjestelmät (early warning systems) kuin viranomaispäätöksetkin.

Mukana kaikki Itämeren maat

COMPLETE-projektissa on mukana yhteistyökumppaneita kaikista Itämeren maista. Suomalaiset hanketoteuttajat ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. COMPLETE-projektin vahvuus on yhteistyö merenkulun ja veneilyn toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Näin tutkimustieto yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla käytännön osaamiseen. Tuloksena syntyy Itämerelle räätälöity toimintatapa vieraslajien hallitsemiseksi.

Jotta vieraslajien hallintaa saataisiin kehitettyä, tarvitaan menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä koko Itämeren alueella. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisen leviämisen varoitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta. Työssä vaaditaan kuitenkin kaikkien Itämeren valtioiden yhteistyötä, jota juuri hankkeelle myönnetty lippulaivahankkeen status tukee.

Hankkeen viralliset verkkosivut (englanniksi), ja pääpartnerin verkkosivut suomeksi.

Hanketta voi seurata myös twitterissä.

COMPLETE & COMPLETE PLUS

 

Vieraslajit ovat suuri uhka ekosysteemien monimuotoisuudelle. Uusilla esiintymisalueilla vieraslajit voivat aiheuttaa sekä ekologisia haittoja että taloudellisia menetyksiä. Merialueiden välillä vieraslajit matkaavat pääasiassa laivaliikenteen mukana maailmanlaajuisesti. Tavarakuljetusten ja matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle on entisestään kasvanut. Meriliikenteeltä vaaditaankin yhä enemmän myös vieraslajien leviämisen estämiseksi.

Painolastivesisopimuksen toteuttaminen Itämerellä vaatii tarkempaa tietoa

Vuonna 2017 voimaan astunut Kansainvälisen merenkulkujärjestön laivojen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on mittava askel kohti parempaa vieraslajien hallintaa myös Itämerellä. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä myös sopimukseen sisältyvien vapautusten suhteen. Riskilajien valinta, lajien kartoitukset satamissa ja niiden tunnistus vaativat kuitenkin asiantuntemusta: virhearvioinnin perusteella tapahtunut lajin leviäminen uudelle alueelle on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Painolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset ja poikkeusluvat vaativat riskilajien tarkempaa määrittelyä ja riskiarviointien päivittämistä.

Laivarungon salamatkustajat

Painolastivesien ohella vieraslajeja salamatkustaa myös laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Näitä fouling-lajeja torjutaan laivojen pohjia puhdistamalla tai käyttämällä alusten pohjissa kiinnittymisenestoaineita.

Kiinnittyvien lajien torjunta perustuu toistaiseksi vapaaehtoisuuteen. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa, mikä on omiaan lisäämään vapaaehtoista toimintaa. Vedessä tapahtuva puhdistus voi kuitenkin irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia, tai vieraslajeja. Lisäksi vedessä tapahtuvaan pohjien puhdistamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt vaihtelevat Itämeren eri osissa. Tämä lisää vieraslajien riskiä levitä puhdistussatamaan.

Kiinnittyvien lajien osalta riskiarvioinneissa ollaan vielä alkumetreillä: tietoa tarvitaan mm. lajien määristä, Itämerelle soveltuvista kovien pintojen puhdistusmenetelmistä ja kiinnittymisenestoaineista (sekä erityisesti näiden yhdistelmistä), eri menetelmien kustannustehokkuudesta, syntyvän jätteen määristä ja niiden käsittelystä, sekä pienveneiden ja trailereiden merkityksestä mahdollisina vieraslajien siirtäjinä.

Laajaa vieraslajiyhteistyötä Itämeren maissa

Vieraslajien määrä kuvaa myös meren tilaa. Jotta tilan arvioiminen ja vieraslajien seuranta saataisiin toteutettua, tarvitaan myös menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta.

COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) pyrkii parantamaan vieraslajien hallintaa Itämeren alueella vastaamalla edellä kuvattuihin haasteisiin. Hanketoteuttajat ja yhteistyökumppanit edustavat kaikkia Itämeren ympärysvaltioita, joten kansainväliselle yhteistyölle on hankkeessa loistavat edellytykset. Vieraslajien saapumisen estämiseen ja parempaan hallintaan päästään vain yhteistyöllä ja harmonisoimalla toimintatapoja koko Itämeren alueella.

Hankerahoitus

Hankkeen rahoittaa Interreg Baltic Sea Region -ohjelma ja sen kokonaisbudjetti on 3,23 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Complete-hankkeen viralliset kotisivut sekä twitter-tili.

Jatkohanke COMPLETE PLUS

COMPLETE-projektin seuraaja, jatkohanke COMPLETE PLUS “Practical implementation of the COMPLETE project outputs and tools”, alkoi 1.4.2021 ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka.

Myös jatkohanke on Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittama ja sen kokonaisbudjetti on 750 909 euroa.

COMPLETE PLUS varmistaa COMPLETE-hankkeen aikana tuotettujen työkalujen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen pysyvyyttä loppukäyttäjien keskuudessa.

Hankekumppanit

 

 

Valokuva: Sergej Olenin, Klaipeda University

COMPLETE oli esillä HELCOM/OSPAR TG Ballast-työryhmän kokouksessa 16.-17. marraskuuta 2017

COMPLETE-projektin aktiviteetteja esiteltiin HELCOM/OSPAR TG Ballast-työryhmän kokouksessa 16.-17.11.2017 Helsingissä. Työryhmässä on parhaillaan on käynnissä Itämeren maiden  ja Koillis-Atlantin OSPAR-maiden kanssa yhteisen riskiperusteisien työkalun päivittäminen vapautusten myöntämiseksi IMO:n painolastivesiyleissopimuksen (Ballast Water Management Convention, BWMC) mukaisesti. (https://bit.ly/2Mnq1Xn; https://bit.ly/2l7Pdos).