Päätösanalyysimalli laivojen päällyskasvuston hallintamenetelmien vertailuun

Merikotkan koordinoimien COMPLETE ja COMPLETE PLUS -projektien tutkijat ovat julkaisseet tieteellisen artikkelin mallista, jonka avulla voidaan vertailla vaihtoehtoisia strategioita laivojen vedenalaisiin osiin kiinnittyvän päällyskasvuston hallintaan Itämeren olosuhteissa. Artikkeli on tulosta yhteistyöstä Merikotka-tutkimusverkoston Helsingin yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Merikotka-tutkimusyhdistyksen tutkimusryhmien kesken. Lisäksi monitieteisessä tiimissä oli mukana aihepiirin johtavia asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Chalmersin teknillisestä yliopistosta, sekä Klaipedan yliopistosta.

Laivojen päällyskasvuston hallinta auttaa vähentämään potentiaalisesti haitallisten vieraslajien leviämistä, mutta se on tärkeää myös polttoainekustannusten ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Tärkeimmät käytössä olevat päällyskasvuston hallintamenetelmät ovat alusten vedenalaisten osien säännöllinen puhdistus ja erilaiset myrkylliset tai myrkyttömät pohjamaalit. Eri menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin myös ekologisia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon päällyskasvuston hallintamenetelmiä valittaessa. Lisäksi Itämeren erityispiirteet, kuten osittainen jääpeite talvikaudella, vaikuttavat joidenkin ratkaisujen soveltuvuuteen alueella.

Kehitetty malli mahdollistaa alus- ja reittikohtaisen päällyskasvustojen kontrollointistrategioiden vertailun huomioiden vieraslajien leviämisriskin, ekotoksikologisen riskin liittyen myrkyllisiin pohjamaaleihin, sekä laivojen hiilidioksidipäästöt, jotka kasvavat päällyskasvustojen aiheuttaman kulkuvastuksen lisääntymisen myötä. Lisäksi malli tuottaa kullekin analysoidulle skenaariolle arviot laivayhtiölle koituvista rahallisista kustannuksista liittyen polttoaineen kulutukseen, aluksen pohjan puhdistukseen ja pohjan maalikäsittelyyn.

Artikkelissaan tutkijat demonstroivat esimerkkitapausten kautta, että huolellisesti harkitulla ja toteutetulla aluksen päällyskasvuston hallintastrategialla voidaan säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Myrkytön pohjamaali on useimmiten kestävin vaihtoehto, kun se yhdistetään säännölliseen vedessä tapahtuvaan pohjan puhdistukseen ja irtoavan materiaalin talteenottojärjestelmän käyttöön. Paras myrkytön pohjamaalityyppi ja riittävä puhdistusväli tulee kuitenkin miettiä aina tapauskohtaisesti. Joissain tapauksissa myrkyllinen pohjamaali yhdessä pidemmän puhdistusvälin kanssa näyttää olevan yhä perusteltavissa oleva ratkaisu, mutta silloinkin maalin myrkyllisen aineen pitoisuus ja liukenemisnopeus tulisi mukauttaa Itämeren suolapitoisuusolosuhteisiin.

Artikkeli on julkaistu korkeatasoisessa Science of the Total Environment -lehdessä ja on vapaasti saatavilla. Se on myös osa Merikotkan tutkimusverkoston tutkija Emilia Luoman väitöstutkimusta Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa kausaalisia verkkomallinnusmenetelmiä Itämeren meriliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymysten tarkastelussa.

Uusi tieteellinen artikkeli alusten päällyskasvustojen hallinnasta

COMPLETE -hankkeen tutkijat ovat julkaisseet Marine Pollution Bulletin -sarjassa artikkelin, joka perkaa alusten runkoihin kiinnittyvien eliöiden muodostamien kasvustojen hallintakysymystä Itämerellä laadullisen päätösanalyysin keinoin.
Päällyskasvustojen hallinta on tärkeää niin vieraslajien leviämisen kuin alusten polttoainetalouden ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Kasvustojen kehittymistä voidaan ehkäistä alusten vedenalaisten osien säännöllisellä puhdistamisella ja erilaisilla kiinnittymistä estävillä pinnoitteilla. Menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin riskejä, jotka on syytä huomioida valintoja tehdessä.

Tuoreessa artikkelissaan tutkijat selventävät päällyskasvustojen hallintapäätösten monisyistä ja poikkitieteistä luonnetta, tarjoten ajattelun tueksi systeemisen visuaalisen esityksen ongelman synnystä ja keinoistamme vaikuttaa siihen. Artikkeli avaa alus- ja reittikohtaisten tekijöiden, kuten myös Itämeren fysikaalis-kemiallisten olosuhteiden merkitystä optimaalisten valintojen taustalla. Päätösongelmaa tarkastellaan monitavoitteisesti, niin laivayhtiön kustannusten, hiilidioksidipäästöjen, kuin Itämeren ekosysteemiin kohdistuvien riskien valossa.

Artikkeli on osa Merikotka-tutkija Emilia Luoman väitöskirjatyötä Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa osallistavia systeemimallinnusmenetelmiä Itämeren vesiliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymyksien tarkasteluun.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin

Lapset piirsivät vieraslajeista

Itämerikylä haastoi kesällä Kotkan koululaiset taiteilemaan vieraslajeista. Vieraslajit ovat eläimiä tai kasveja, jotka ovat levinneet uuteen ympäristöön ihmisen toiminnan tuloksena. Vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Lasten taidekisassa vieraslaji sai olla oikea tai kuvitteellinen. Nuorten taiteilijoiden kesken arvottiin Maretariumin pääsylippupaketteja koko perheelle. Yksi palkituista oli 5-vuotias Joanna. Kuvassa Joannan näkemys vieraslajista.

Itämeri-kylä järjestetään vuosittain Kotkan Meripäivien yhteydessä. Tapahtuman järjestämiseen osallistuivat Kotkan kaupungin ympäristökeskus, Luontokoulu Haili, Kymen Vesi Oy, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Suomen merikalastajain liitto ry.