Tutkimusartikkeli: Uusi työkalu auttaa kehittämään katastrofivalmiutta

Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Merikotka-tutkimusyhdistyksen tutkijat ovat julkaisseet tieteellisen artikkelin, joka esittelee uuden työkalupakin erilaisten ympäristökatastrofien hallintaan keskittyvien koulutusten järjestäjille. Artikkeli on julkaistu International Journal of Disaster Risk Reduction -lehdessä ja se on yksi Euroopan unionin rahoittaman Merikotka-vetoisen SIMREC-hankkeen tuotoksista.

Suurten ympäristökatastrofien, kuten pyörremyrskyjen, tulvien ja metsäpalojen, monimuotoisuus ja esiintymistiheys kasvavat maailmanlaajuisesti. Suuret öljy- ja kemikaalionnettomuudet ovat myös eräs ympäristökatastrofien muoto. Katastrofinhallintatoiminnalle on tyypillistä, että se vaatii tehokasta yhteistyötä yli organisaatio-, sektori- ja monissa tapauksissa myös kansallisten rajojen. Osallistuvien organisaatioiden erilaiset toimintajärjestelmät, kulttuurit ja normit voivat kuitenkin vaikeuttaa yhteistyötä. Useiden toimijoiden yhteiset valmiusharjoitukset auttavat luomaan ymmärrystä siitä, miten yhteistyöhön liittyvät toimet tulisi toteuttaa ja parantavat näin yhteisöjen katastrofivalmiutta ja -resilienssiä.

Artikkelissa tutkijat kiinnittävät erityistä huomiota pelastustoimijoiden yhteiseen tilannetietoisuuteen onnistuneen katastrofinhallinnan avaintekijänä ja esittelevät kehittämänsä protokollan tilannetietoisuuden muodostumisen analysoimiseksi harjoitusten aikana.

Kehitetty protokolla koostuu temaattisista sarjoista analyyttisiä kysymyksiä ja käytännön indikaattoreita, joita seurataan valmiusharjoitusten aikana. Se tarjoaa koulutuksen järjestäjille valmiiksi jäsennellyn kehikon sellaisten asioiden tunnistamiseksi, joita on erityisesti harjoiteltava tietyn tiimin kanssa tai kehitettävä tietyn harjoituksen järjestämisen osalta. Tämä tukee tulevien katastrofinhallintaharjoitteiden ja -harjoitusohjelmien optimaalista suunnittelua.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen
Artikkelikuva: Matt Hardy on Unsplash

SIMREC-seminaari toi yhteen öljyntorjunnan ja merenkulkusimulaattoreiden asiantuntijat

Kaksipäiväinen konferenssi kokosi yhteen öljyntorjunnan sekä merenkulun simulaattorikoulutuksen asiantuntijoita ja tutkijoita Itämeren maista. Konferenssissa perehdyttiin merellisen öljyntorjunnan simulaatioharjoitteluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin varautumisen kehittämisessä.

 

Kotkassa 22.–23.11. järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa tarkasteltiin päättyvän SIMREC-hankkeen (Simulators for Improving Cross-Border Oil Spill Response in Extreme Conditions) tuloksia ja luotiin katsaus tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksiin. Konferenssin avasi tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista. Henttu toi esille hankkeen ajankohtaisuuden Itämeren nykyisessä turvallisuustilanteessa ja näki hyviä mahdollisuuksia yhteistyön tiivistymiselle. Hän myös arvioi, että vaikka olemme yhä enenevässä määrin siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista, ei öljystä ja siten sen kuljetuksistakaan olla aivan lähitulevaisuudessa pääsemässä eroon, joten hankkeen tulokset ja kehittämistyö ovat relevantteja vielä pitkään.

 

Ville Henttu avasi Merikeskus Vellamossa pidetyn SIMREC-seminaarin. Kuva: Justiina Halonen.

 

Harjoittelulla, tutkimustiedolla ja kansainvälisellä yhteistyöllä kohti parempaa varautumista

Ylitarkastaja, ympäristöasiantuntija Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksiköstä toimi konferenssin alkupuheenvuoron esittäjänä ja kommentaattorina. Alkupuheenvuorossaan Haapasaari kuvasi Suomen öljyntorjuntavalmiuden nykytilaa ja tulevaisuusnäkymiä. Kehitettävinä osa-alueina hän toi esille muun muassa tietotarpeet uusiin vihreämpiin polttoaineisiin liittyen: niiden käyttäytymiseen meressä, kerättävyyteen ja tarvittavaan keräyskalustoon. Myös öljyntorjuntavalmiuteen haastavissa ympäristöoloissa tulisi Haapasaaren mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Kansainvälisen yhteistyön merkitystä Itämeren öljyntorjunnassa Haapasaari korosti muistuttaen, ettei ole realistista odottaa minkään valtion yksin ylläpitävän valmiustasoa, jota pahimman skenaarion mukaisen öljyvuodon torjunta edellyttäisi. Toisaalta yhteistä varautumista suunniteltaessa on syytä huomioida kansallisten vesiemme erityisolot: valtaosa Itämeren alueen öljyntorjunta-aluksista on sellaisia, etteivät ne kykene operoimaan jäissä, joten niiden varaan ei voida pohjoisimpien merialueiden talvisissa olosuhteissa laskea.

Haapasaari nosti puheenvuorossaan esiin öljyntorjuntaharjoitusten tärkeyden: harjoittelu on öljyntorjuntavalmiuden kannalta ainoa keino osaamisen vahvistamiseen, sillä vahinkoja sattuu niin harvoin, ettei niiden kautta – onneksi – kokemusta juurikaan kartu. Harjoituksia järjestetään useamman sateenvarjon alla, muun muassa Helcomin ja Kööpenhaminan sopimusten alaisuudessa sekä valtioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuen. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja Haapasaari näkikin lisäharjoitusten ja erilaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tarpeen merkittävänä.

 

Merenkulkusimulaattoreista lisäresursseja öljyntorjunnan harjoitteluun

SIMREC-tutkijat ja -asiantuntijat esittelivät omissa puheenvuoroissaan hankkeessa saatuja tuloksia ja kehitettyjä ratkaisuja simulaattoreiden hyödyntämiseksi öljyntorjunnan harjoittelussa. Xamkin ja Ekamin yhteiset komentosiltasimulaattorit öljyntorjunta- ja jääominaisuuksineen ovat tarjonneet hankkeelle keskeisen kehitys- ja testausympäristön. Seminaarissa myös julkistettiin SIMREC-toimijoiden yhteisraportti, joka kokoaa hankkeen päätulokset kahdeksan suosituksen tiekartaksi tukemaan tehokkaiden öljyntorjunnan simulaattoriharjoitusten järjestämistä.

Tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkasta korosti omassa puheenvuorossaan sitä, miten  varsin pienelläkin öljyvahingolla voi olla peruuttamattomia vaikutuksia Suomenlahden herkkään ekosysteemiin. Niin kauan kuin öljyä kuljetetaan ja alukset käyttävät sitä polttoaineenaan, niin kauan myös öljyvahingon riski on olemassa. Sillä, saadaanko öljy kerättyä avomerellä vai kulkeutuuko se rannoille, on valtava merkitys onnettomuudesta koituville haitoille ja kustannuksille. Tämän vuoksi öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää.

Itämeren valtioiden öljyntorjuntavalmiutta kirjallisuuskatsauksen kautta selvittänyt tutkija Ossi Tonteri Suomen ympäristökeskuksesta esitteli Itämeren valtioiden RETOS™-kyselytuloksia, joiden perusteella näyttää siltä, että nimenomaan harjoitustoiminnassa nähdään parantamisen varaa kaikissa rantavaltioissa. Tonteri esitti, että öljyntorjuntaominaisuuksilla varustetut merenkulkusimulaattorit voisivat tarjota kustannustehokkaan vaihtoehdon harjoitustoiminnan lisäämiseksi.

Simulaattoriharjoittelu onkin tehokas väline öljyntorjuntaosaamisen lisäämiseen, mutta se edellyttää järjestäjiltään niin huolellista kohderyhmäkohtaisten oppimistavoitteiden määrittelyä, kuin myös näiden tavoitteiden kannalta relevanttien ja toisaalta uskottavien vahinkoskenaarioiden laatimista. SIMREC-hankkeessa hyödynnettyä toimintamallia tehokkaiden simulaattoripohjaisten harjoitusten suunnitteluun esitteli merenkulun lehtori Antti Lanki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk). Toimintamallia on kehitetty Xamkissa vuodesta 2016 lähtien. Malli pohjautuu koulutustarvekyselyyn ja sen toimivuutta on testattu kansallisissa harjoituksissa. Nyt SIMREC-hankkeessa se kansainvälistettiin.

Todenmukaisten harjoitusskenaarioiden kehittämiseksi SIMREC-hankkeessa hyödynnettiin edistynyttä riskimallinnustekniikkaa. Alusliikennetietoon perustuvan todennäköisyyslaskennan perusteella sellaisen yhteentörmäyksen, jossa olisi osallisena öljysäiliöalus, voisi odottaa tapahtuvan Suomenlahdella noin 13 vuoden välein, kertoi tuloksistaan tutkijatohtori Liangliang Lu Aalto-yliopistosta. Riskianalyysin avulla Lu pystyi myös osoittamaan Suomenlahden merialueen korkeimman öljyvahinkoriskin alueet sekä arvioimaan todennäköisimpiä vuotomääriä. Tätä tietoa hyödynnettiin myös SIMREC-hankkeessa järjestettyjen simulaattoriharjoitusten skenaariosuunnittelussa.

Harjoituksia kannattaa myös systemaattisesti havainnoida, jotta voidaan arvioida niiden toimivuutta ja toisaalta myös analysoida harjoittelevien ryhmien suoriutumista. Tätä tietoa aktiivisesti hyödyntämällä voidaan kehittää entistä parempia harjoituksia ja tunnistaa harjoitustarpeita, mikä mahdollistaa räätälöityjen pidemmän aikavälin harjoitusohjelmien kehittämisen erilaisille toimijaryhmille. Tutkijatohtori Mirka Laurila-Pant Helsingin yliopistosta kertoi seminaariyleisölle jaetun tilannetietoisuuden merkityksestä onnistuneissa kriisinhallintaoperaatioissa ja esitteli sen havainnointiin SIMREC-hankkeessa kehitetyn protokollan.

Englanninkielinen lyhytfilmi (kesto 13 minuuttia) hankkeen tuloksista ja keväällä järjestetystä simulaattoriharjoituksesta:

GDPR-asetuksen piilottamaa sisältöä
Hyväksyttyäsi evästeet sivuston ulkopuolinen sisältö (esim. Youtube-videot ja Google Maps -kartat) ladataan sivulle

 

Tulevaisuuden näkymiä kansainväliseen yhteistyöhön

Tiimipäällikkö Robert Grundmann Fraunhofer-instituutin merilogistiikan yksiköstä (Fraunhofer CML) aloitti puheenvuoronsa kertomalla, miten eurooppalainen merenkulun simulaattoriverkosto (European Maritime Simulator Network, EMSN) sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten ja miten toiminta on siitä kehittynyt ja laajentunut. EMSN-yhteyden avulla eri maissa, nykyisin jopa eri mantereilla, toimivat merenkulun simulaattorikeskukset voivat toteuttaa yhteisharjoituksia jaetussa virtuaaliympäristössä. EMSN-yhteys toimi myös SIMREC-harjoitusten kanavana. Grundmann kertoi myös virtuaalitodellisuuden eri tasojen tarjoamista uusista yhteisharjoittelumahdollisuuksista.

Itämeren alueen simulaattorikeskusten yhteistyömahdollisuuksien pohdintaa öljyntorjuntaharjoitusten kontekstissa jatkettiin asiantuntijapaneelissa, johon osallistuivat Grundmannin ja Langin lisäksi Tallinnan teknillisen yliopiston alaisen Viron merenkulkuakatemian (Estonian Maritime Academy) simulaattorikeskuksen johtaja Jarmo Kõster sekä Novia ammattikorkeakoulun ja Aboa Mare -simulaattorikeskuksen edustajana projektipäällikkö Johanna Salokannel. Myös yleisö ja Heli Haapasaari kommentoivat keskustelua.

Keskustelun lopputulemana voidaan kiteyttää, että osallistuneiden simulaattorikeskusten yhteisten öljyntorjuntaharjoitusten järjestäminen vaatisi vielä monia teknisiä investointeja, sillä Xamk on keskuksista pisimmällä nimenomaan tämän mahdollistavien laitteiden ja simulaatioiden hankinnoissa ja kehitystyössä. Toisaalta keskustelussa todettiin, että öljyntorjuntaan liittyy lukuisia muitakin elementtejä, joita voitaisiin harjoitella hyödyntäen kunkin simulaattorikeskuksen ja oppilaitoksen vahvuuksia. Tällaisia olisivat esimerkiksi monikulttuuriseen kommunikaatioon tai öljyntorjuntaoperaatioiden koordinointiin liittyvät simulaatiot. Simulaatiot voisivat myös auttaa optimaalisten kansainvälisten kenttäharjoitusten, kuten vuosittaisen Balex Delta- harjoituksen suunnittelussa.

 

Asiantuntijapaneelissa merenkulun simulaatioasiantuntijat, oikealta lähtien Johanna Salokannel (Novia), Jarmo Kõster (Estonian Maritime Academy), Antti Lanki (Xamk) ja Robert Grundmann (Fraunhofer CML). Paneelia moderoi tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen (Merikotka). Kuva: Justiina Halonen.

 

Konkretian äärellä

Toisena seminaaripäivänä Antti Lanki esitteli seminaariväelle Xamkin simulaattorikeskuksen sekä demonstroi öljyn puomitusharjoitusta simulaattoriympäristössä. Keskuksen komentosiltasimulaattorit jäljittelevät suhteellisen todenmukaisesti kokemusta öljyntorjunta-alusten operoinnista merellä vaihtelevissa olosuhteissa. Simulaatiomallissa alukset voivat toimia yhdessä ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Myös öljyn ja öljypuomien käyttäytyminen vedessä erilaisissa tuulioloissa ja aallonkorkeuksissa on onnistuttu mallintamaan loogisesti. Yhdessä todellisissa operaatioissa käytettävän tietoliikennetekniikan ja muiden tilannekuvatyökalujen kanssa komentosiltasimulaattorit näyttävät tarjoavan tehokkaan ympäristön erilaisten öljyntorjuntaskenaarioiden ja -tehtävien testaamiseen ja harjoitteluun.

Yhteisen lounaan jälkeen seminaarivieraat kuljetettiin niin ikään Xamkin operoimalle Suomen ainoalle öljyntorjunnan testausaltaalle. Allas on Kymen Vesi Oy:n Xamkin TKI-käyttöön tarjoama entinen jäteveden ilmastusallas, johon on rakennettu fasiliteetit sen tutkimiselle, miten erilaiset öljylaadut käyttäytyvät vedessä ja ovat kerättävissä erilaisin keruulaittein ja -välinein. Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen esitteli yhdessä projektipäällikkö Antero Myrénin ja TKI-asiantuntija Manu Kettusen kanssa veteen vuotaneen kevyemmän meriliikenteen dieselöljyn kerättävyyttä. Vieraat saivat myös demonstraation uusien polttoainetyyppien vuotokäyttäytymisestä vedessä.

 

Öljyjen vuotokäyttäytymisen demonstraatiota. Kuvat: Annukka Lehikoinen.

 

Yhdessä jatketaan

Kaksipäiväisen seminaarin tuloksena todettiin, että muodostuneesta asiantuntijaverkostosta on tarkoituksenmukaista pitää kiinni ja jatkaa toiminnan yhteiskehittämistä. SIMREC-hankkeessa tuotetuissa tuloksissa nähtiin olevan ainesta Helcom-tasolle vietäväksi asti. Seminaari loi erinomaisen pohjan uusien yhteishankkeiden suunnittelulle, sillä yhteistyö- ja yhteiskehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia tunnistettiin tapaamisen aikana runsain mitoin.

 

Kirjoittajat: Justiina Halonen ja Annukka Lehikoinen

Halonen toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Lehikoinen tutkimusjohtajana Merikotkassa.

Teksti on julkaistu myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun blogissa.

Tiekartta simulaattoreilla toteutettavien öljyntorjuntaharjoitusten suunnitteluun julkaistu

Merikotka -tutkimuskeskuksen julkaisusarjan neljäs raportti on ilmestynyt! SIMREC-projektin tutkijat ja asiantuntijat ovat tänään julkaisseet englanninkielisen yhteisraportin Designing effective simulator-based oil spill response trainings for improved performance, preparedness, and societal resilience. Kolmivuotisen projektin aikana tehdyn työn pohjalta raportti tarjoaa tietoa, työkaluja ja suosituksia tehokkaiden simulaattoripohjaisten öljyntorjuntakoulutusten suunnittelun ja rakentamisen tueksi.

Mikäli Itämerellä tapahtuu suuri öljyvuoto, on äärimmäisen tärkeää, että eri toimijat sekä kansallisesti että kansainvälisesti voivat yhdistää voimansa ja reagoida nopeasti ja tehokkaasti minimoidakseen onnettomuuden haitalliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Tällaisten monimutkaisten, useiden organisaatioiden sujuvaa yhteistoimintaa edellyttävien prosessien onnistunut toteuttaminen kovan paineen alla perustuu ammattitaitoiseen ja kokeneeseen operatiiviseen tiimiin. Kuvatun kaltaisten tiimien kehittäminen edellyttää säännöllistä yhteisharjoittelua.

Julkaistussa raportissa todetaan, että nykyiset komentosiltasimulaattorit voivat tarjota tehokkaan, kustannustehokkaan ja turvallisen ympäristön erilaisten öljyvuotojen hallintaan liittyvien yhteistoimintatehtävien testaamiseen ja harjoittelemiseen. Raportin mukaan simulaattoripohjaisten koulutusohjelmien avulla voitaisiin mahdollisesti parantaa Itämeren maiden yhteistä öljyntorjuntavalmiutta ja siten myös yhteiskunnallista resilienssiä öljyonnettomuuksia kohtaan.

Raportti on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteisjulkaisu. Sen on toimittanut Merikotkan tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen. SIMREC-projektia johtaa Merikotka-tutkimusyhdistys ja hanketta rahoittaa Euroopan Unioni yhdessä yllä mainittujen hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa.

Pääset raporttiin klikkaamalla tätä LINKKIÄ.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

SEMINAARI: Simulator exercises for oil spill response and preparedness

Tervetuloa SIMREC -hankkeen loppuseminaariin

Simulator exercises for oil spill response and preparedness

Kotka, Merikeskus Vellamo 22-23.11.2022.

SIMREC -hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uusiin onnettomuusskenaarioihin perustuvia harjoituksia, joita toteutetaan simulaattoriympäristössä. Simulaattoriympäristö on harjoituspaikkana kustannustehokas ja mahdollistaa turvallisen yhteisharjoittelun myös ääriolosuhteissa. Hankkeen järjestämien harjoitusten aikana on tarkasteltu harjoiteltavaan tilanteeseen liittyviä päätöksentekomalleja ja toimijoiden välistä viestintää. Tehtyjen havaintojen ja analyysin pohjalta on pyritty kiinnittämään huomiota päätöksentekoprosessiin ja siinä havaittuihin kehityskohtesiin.

Hankkeen loppuseminaari järjestetään englanninkielellä. 

TIISTAI 22.11.2022 klo 13-17

Avaus 
Ville Henttu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pääpuhujat
Heli Haapasaari, Rajavartiolaitos
Robert Grundmann, Fraunhofer Center for Maritime Logistics and Services

SIMREC hankkeen asiantuntijat
Annukka Lehikoinen, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus 
Liangliang Lu, Aalto yliopisto
Antti Lanki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Mirka Laurila-Pant, Helsingin yliopisto
Ossi Tonteri, Suomen ympäristökeskus 

Panelistit
Robert Grundmann, Fraunhofer Center for Maritime Logistics and Services
Antti Lanki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Johanna Salokannel, Yrkeshögskolan Novia
Kadi Kasepõld, Tallinn University of Technology 

Päätössanat
Anna Kiiski, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus

KESKIVIIKKO 23.11.2022 klo 10-14

Vierailu simulaattorikeskukseen ja öljyntorjunnan harjoitusaltaille.

Lataa seminaarin ohjelma (pdf)

Digitaaliset oppimateriaalit ja simulaatiot öljyntorjuntaharjoitusten tukena

Digitaalinen Merikarhu 2.0 ja SIMREC -hankkeissa tutkitaan ja kehitetään digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia kriisivalmiusharjoitteiden tukena. Erityisesti pandemia-aikana toimijoilla on ollut vaikeuksia toteuttaa lakisääteisiäkään harjoituksia jatkuvasti eläneiden rajoitteiden vuoksi. Toukokuussa 2022 päästiin hankkeissa vihdoin järjestämään ja havainnoimaan harjoitteita. Hyvin suunnitellun havainnoinnin ja analyysin avulla on mahdollista suunnitella toimivia digimateriaaleja ja virtuaaliharjoitteita sekä nostaa esiin nykyisen harjoitusmallin kehittämiskohteita.

 

Digitaalinen Merikarhu 2.0: Sataman turvallisuusharjoitukset pohjana digitaalisille harjoituksille

HaminaKotkan satama järjestää säännöllisesti nestesatamassa toimiville yrityksille nestelaiturien sammutusharjoituksia ja öljypuomiharjoituksia. Harjoitusten tarkoituksena on kerrata hätätilanteita varten niitä toimintatapoja, jotka tukevat pelastuslaitoksen toimia mahdollisimman hyvin heti onnettomuuden havaitsemisen jälkeen.

Digitaalinen Merikarhu 2.0 -hankkeen yhtenä tavoitteena on täydentää näitä harjoituksia luomalla digitaalisia oppimisympäristöjä öljyntorjunta- ja palontorjuntaharjoituksia varten yhteistyössä sataman kanssa. Harjoituksia varten luodaan pedagogisesti järkeviä digitaalisia harjoituksia, joilla voidaan varmistaa harjoitustoiminta myös poikkeusoloissa. Digitaalinen ympäristö ei korvaa käytännön harjoittelua, mutta sen avulla on mahdollista täydentää liveharjoitusten tavoitteiden hahmottamista ja oppimista tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia operatiivisen harjoituksen aikana. Etäyhteydet mahdollistavat myös harjoitusten suorittamisen laajemmalla kokoonpanolla.

Ensimmäisessä vaiheessa digitaalisten harjoitusten suunnittelua varten hanke osallistui Mussalon satamassa toukokuussa 2022 järjestettyyn käytännön öljypuomiharjoitukseen. Harjoituksen kulkua tarkkailtiin harjoitukseen osallistuvien näkökulmasta ja pyydettiin heiltä palautetta harjoituksen onnistumisesta. Erityisesti haluttiin saada palautetta siitä, mitkä osa-alueet käytännön harjoituksessa toimivat hyvin, ja oliko harjoituksessa joitakin osia joihin kaivattiin parannuksia. Harjoitusten aikana kuvattiin myös havainnollistavaa video- ja valokuvamateriaalia, joita hyödynnetään digitaalisissa harjoitteissa. Tavoitteena on päästä pilotoimaan digitaalisia harjoituksia vuoden 2023 alkuun mennessä.

SIMREC: Tilannekuvan muodostuminen ja merkitys öljyntorjuntasimulaatioissa

SIMREC-hankkeessa järjestettiin harjoituspäivä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja ammattioppilaitos Ekamin yhteisillä öljyntorjuntasimulaattoreilla. Hankkeen Aalto-yliopiston tutkijat olivat mallintaneet itäiselle Suomenlahdelle todennäköisen öljyonnettomuusskenaarion, jonka toteuttamista varten simulaattoreille oli luotu uusi mallinnus onnettomuusalueesta. Xamkin harjoitusmallia noudattaen Rajavartiolaitoksen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen edustajat toteuttivat öljyvuodon etsintä- ja puominvetoharjoitukset.

Helsingin yliopiston ja Merikotka-yhdistyksen edustajat havainnoivat harjoituksen etenemistä hankkeessa kehittämäänsä kriisisimulaatioille tarkoitettua tilannekuva-analyysiprotokollaa soveltaen. Harjoituksen havainnoinnin tavoitteena oli toisaalta testata kehitettyä protokollaa ja toisaalta tutkia sitä, miten toimijat muodostivat yhteisen tilannekuvan ja toimivat sen mukaisesti. Harjoituksen osallistujista osa oli sijoitettuna komentokeskusta edustaneeseen luokkahuoneeseen, osa jakaantuneena kahteen erilliseen öljyntorjunta-aluksen komentosiltaa simuloivaan huoneeseen. Kukin yksikkö teki havaintoja tilanteesta omista sijainneistaan komentokeskuksen ohjeistuksen mukaan. Kommunikaatio tapahtui radioyhteyden välityksellä, kuten oikeassakin öljyntorjuntatilanteessa.

Harjoituksen aikana syntyi oivalluksia ja tapahtui oppimista, ja harjoituksen osallistujat kokivat simulaattoriharjoitteet hyödyllisenä harjoittelumuotona. Havaintoaineisto tullaan analysoimaan kesän 2022 aikana, mikä tulee tuottamaan yksityiskohtaisemman kuvan siitä, mitä kaikkea harjoitteissa tapahtui ja mihin tulevien harjoitusten suunnittelussa voisi kiinnittää huomiota erityisesti usean toimijan yhteisen tilannekuvan muodostamisen näkökulmasta.

 

Kirjoittanut: Miina Karjalainen ja Annukka Lehikoinen