Hackathonissa innovoitiin yhteistyöalustaa logistiikkasektorille

Yksipäiväisessä mini-Hackathonissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat kokoontuivat suunnittelemaan yhteistyö- ja innovaatioalustaa, joka yhdistäisi sekä logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yrityksiä ja tukisi logistiikka-alaa vihreässä siirtymässä.

Kouvolassa järjestettiin maaliskuussa 2023 Visiiri-projektiin liittyvä Hackathon innovointitapahtuma, johon merikotkalaisista osallistui Visiiri-projektissa työskentelevät projektitutkija Emilia Luoma ja projektityöntekijä Patrik Kauppi. Tapahtuma toteutettiin vahvassa yhteistyössä Xamkin kahden projektin LOGWELL – Muutoksesta mahdollisuuksia logistiikka-alalle ja Logistiikkakeskus TKI ja oppimisympäristönä kanssa. Hackathonin osallistujat olivat opiskelijoita Xamkin eri koulutusohjelmista ja kampuksilta. Epäonnisen sattuman takia junalakko toteutui tapahtuman kanssa samaan aikaan, mutta onneksi siitä huolimatta paikalle saatiin 15 innokasta opiskelijaa, joista kauimmat tulivat Mikkelistä ja jopa Turusta asti ”hackaamaan”.

Päivä alkoi aamupalalla ja kaikkien osallistujien rennolla sekä lyhyellä esittelykierroksella. Virallisen osuuden aloitti Limowan toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen puhumalla vihreästä siirtymästä ja digitaalisuuden erilaisista mahdollisuuksista logistiikkasektorilla. Visiiri-hankkeen projektitutkija Luoma jatkoi kertomalla yleisesti alustavista tuloksista ja toiveista liittyen innovointi- ja yhteistyöalustaan, joka opiskelijoiden olisi tarkoitus Hackathonissa suunnitella. Seuraavaksi TKI-asiantuntija Jani Kiviranta Xamkilta ja Finnhub ry:n toimitusjohtaja ja Visiiri-projektissa mukana oleva Elina Multanen esittelivät kaksi toisistaan poikkeavaa alustakonseptia. Kiviranta esitteli vielä tällä hetkellä kehitysvaiheessa olevan kierrätysalan toimijoille suunnatun digitaalisen alustan, jonka kohderyhmässä ovat Kymenlaakson pk-yritykset. Lisäksi Kiviranta esitteli tarkemmin Hyötyvirran yritysaluetta alustakonseptina. Multanen esitteli jo olemassa olevan Logistiikka-alan verkostoitumistapahtuman Logistiikkatreffit, jossa digitaalisuus on toissijaisessa roolissa. Tämä oli hyvä vastapaino Lahtisen digitaalisuuteen keskittyvälle esitykselle ja antoi myös erilaista perspektiiviä opiskelijoille siitä, millainen alusta voi olla.

Projektitutkija Emilia Luoma kertoo Hackathonin osallistujille Visiiri-projektin alustavista tuloksista sekä tavoitteista. KUVA: Patrik Kauppi / Merikotka.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen päästiin yhteistyö- ja innovaatioalustan suunnittelun ohjeistukseen. Logwell-projektin projektipäällikkö Heidi Järvi (Xamk) ja Logistiikkakeskus TKI ja oppimisympäristönä-projektin TKI-asiantuntija Anni Lippo (Xamk) ohjeistivat opiskelijoita siitä, miten innovointiprosessi aloitetaan, kuinka ideoita kannattaisi lähteä jalostamaan ja miten valmiit työt tulisi esitellä Hackathonin lopussa. Opiskelijat muodostivat ohjeistuksen jälkeen ryhmät pitkälti omatoimisesti. Ryhmiä muodostui lopulta kolme kappaletta ja jokaiselle ryhmälle löydettiin omat tilat, joissa he aloittivat innovointiprosessinsa. Lisäksi opiskelijat saivat halutessaan pyytää apua järjestäjiltä tai mentoreilta, ja tätä mahdollisuutta osa hyödynsikin. Innovointi eteni kaikilla ryhmillä hienosti ja ideat alkoivat jalostua kohti yhteistyö- ja innovaatioalustaa.

Limowan toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen (oik.) jakaa ajatuksiaan joukkueelle ideointiprosessin tueksi. Joukkueen jäsen opiskelija Roope Kallio kuuntelee (vas.). KUVA: Anna Kiviniitty / Xamk.

Tapahtuman lopussa jokainen ryhmä esitteli työnsä, jonka jälkeen Hackathonin tuomaristo vetäytyi pohtimaan pisteytystä. Tuomaristossa edustivat toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen (Limowa), Kouvola Innovation Oy:n kehittämispäällikkö Mika Penttilä, tutkimuspäällikkö Tiina Poikolainen (Xamk) ja Kymenlaakson Jäte Oy:n vastuullisuuspäällikkö Virpi Leppälä. Tuomariston tehtävänä oli arvostella opiskelijoiden innovoimia alustasuunnitelmia neljän eri kategorian perusteella (idea, saavutettavuus, käytettävyys, innovatiivisuus) asteikolla 1–5. Kisa oli lopulta erittäin tasainen voittajajoukkueen saadessa 16 pistettä saatavilla olevista 20 pisteestä, ja ero toisena olleeseen joukkueeseen oli vain yksi piste. Mainittakoon kisan tasaisuudesta vielä se, että kolmantena oleva joukkue jäi voittajajoukkueesta vain kahden pisteen taakse. Voittajajoukkue koostui sekä yhteisöpedagogiikan että logistiikan ja teknologian opiskelijoista. Voittava suunnitelma on rakenteeltaan digitaalinen alusta, jossa yhdistyvät sekä taloudellinen että ympäristöllinen hyöty. Alustan tarkoituksena on tukea kestävää logistiikkaa tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistää kuljetuksia, optimoida reittejä ja tarjota käyttäjilleen teknisiä ratkaisuja sekä koulutusta. Voittajaryhmä sai yhteensä 500 euron palkinnon.

Voittajajoukkue pokkasi itselleen 500 euron suuruisen palkintopotin. Voittajajoukkueen jäsenet vasemmalta oikealle: Nermin Iusufovich
Julia Parkko, Jihan Azzan, Leena Mononen, Antti Mäkelä ja Jenni Roppo. Kuva: Anna Kiviniitty / Xamk.

Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut, innostunut ja innovatiivinen. Kaikki ryhmät saivat hyvin innovointiprosessinsa alkuun, ja suunnitelmat olivat onnistuneita sekä hyvin mietittyjä tiukasta aikataulusta huolimatta. Tällaisessa yhden päivän kestävässä mini-Hackathonissa aikaa itse innovointiin jää lopulta suhteellisen vähän, mutta me järjestäjät olimme kuitenkin todella tyytyväisiä Hackathoniin ja sen tuloksiin. Opiskelijatkin olivat palautteen perusteella pääosin hyvin tyytyväisiä päivään, ja moni haluaisi osallistua vastaavanlaiseen tapahtumaan toistekin. “Mahtava meininki, hyvät tarjoilut ja kiinnostava ohjelma”, kiteytti eräs osallistuja.

Kiitos kaikille mukana olleille. Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Kirjoittajat: Emilia Luoma ja Patrik Kauppi

SIMREC-seminaari toi yhteen öljyntorjunnan ja merenkulkusimulaattoreiden asiantuntijat

Kaksipäiväinen konferenssi kokosi yhteen öljyntorjunnan sekä merenkulun simulaattorikoulutuksen asiantuntijoita ja tutkijoita Itämeren maista. Konferenssissa perehdyttiin merellisen öljyntorjunnan simulaatioharjoitteluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin varautumisen kehittämisessä.

 

Kotkassa 22.–23.11. järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa tarkasteltiin päättyvän SIMREC-hankkeen (Simulators for Improving Cross-Border Oil Spill Response in Extreme Conditions) tuloksia ja luotiin katsaus tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksiin. Konferenssin avasi tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista. Henttu toi esille hankkeen ajankohtaisuuden Itämeren nykyisessä turvallisuustilanteessa ja näki hyviä mahdollisuuksia yhteistyön tiivistymiselle. Hän myös arvioi, että vaikka olemme yhä enenevässä määrin siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista, ei öljystä ja siten sen kuljetuksistakaan olla aivan lähitulevaisuudessa pääsemässä eroon, joten hankkeen tulokset ja kehittämistyö ovat relevantteja vielä pitkään.

 

Ville Henttu avasi Merikeskus Vellamossa pidetyn SIMREC-seminaarin. Kuva: Justiina Halonen.

 

Harjoittelulla, tutkimustiedolla ja kansainvälisellä yhteistyöllä kohti parempaa varautumista

Ylitarkastaja, ympäristöasiantuntija Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksiköstä toimi konferenssin alkupuheenvuoron esittäjänä ja kommentaattorina. Alkupuheenvuorossaan Haapasaari kuvasi Suomen öljyntorjuntavalmiuden nykytilaa ja tulevaisuusnäkymiä. Kehitettävinä osa-alueina hän toi esille muun muassa tietotarpeet uusiin vihreämpiin polttoaineisiin liittyen: niiden käyttäytymiseen meressä, kerättävyyteen ja tarvittavaan keräyskalustoon. Myös öljyntorjuntavalmiuteen haastavissa ympäristöoloissa tulisi Haapasaaren mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Kansainvälisen yhteistyön merkitystä Itämeren öljyntorjunnassa Haapasaari korosti muistuttaen, ettei ole realistista odottaa minkään valtion yksin ylläpitävän valmiustasoa, jota pahimman skenaarion mukaisen öljyvuodon torjunta edellyttäisi. Toisaalta yhteistä varautumista suunniteltaessa on syytä huomioida kansallisten vesiemme erityisolot: valtaosa Itämeren alueen öljyntorjunta-aluksista on sellaisia, etteivät ne kykene operoimaan jäissä, joten niiden varaan ei voida pohjoisimpien merialueiden talvisissa olosuhteissa laskea.

Haapasaari nosti puheenvuorossaan esiin öljyntorjuntaharjoitusten tärkeyden: harjoittelu on öljyntorjuntavalmiuden kannalta ainoa keino osaamisen vahvistamiseen, sillä vahinkoja sattuu niin harvoin, ettei niiden kautta – onneksi – kokemusta juurikaan kartu. Harjoituksia järjestetään useamman sateenvarjon alla, muun muassa Helcomin ja Kööpenhaminan sopimusten alaisuudessa sekä valtioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuen. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja Haapasaari näkikin lisäharjoitusten ja erilaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tarpeen merkittävänä.

 

Merenkulkusimulaattoreista lisäresursseja öljyntorjunnan harjoitteluun

SIMREC-tutkijat ja -asiantuntijat esittelivät omissa puheenvuoroissaan hankkeessa saatuja tuloksia ja kehitettyjä ratkaisuja simulaattoreiden hyödyntämiseksi öljyntorjunnan harjoittelussa. Xamkin ja Ekamin yhteiset komentosiltasimulaattorit öljyntorjunta- ja jääominaisuuksineen ovat tarjonneet hankkeelle keskeisen kehitys- ja testausympäristön. Seminaarissa myös julkistettiin SIMREC-toimijoiden yhteisraportti, joka kokoaa hankkeen päätulokset kahdeksan suosituksen tiekartaksi tukemaan tehokkaiden öljyntorjunnan simulaattoriharjoitusten järjestämistä.

Tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkasta korosti omassa puheenvuorossaan sitä, miten  varsin pienelläkin öljyvahingolla voi olla peruuttamattomia vaikutuksia Suomenlahden herkkään ekosysteemiin. Niin kauan kuin öljyä kuljetetaan ja alukset käyttävät sitä polttoaineenaan, niin kauan myös öljyvahingon riski on olemassa. Sillä, saadaanko öljy kerättyä avomerellä vai kulkeutuuko se rannoille, on valtava merkitys onnettomuudesta koituville haitoille ja kustannuksille. Tämän vuoksi öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää.

Itämeren valtioiden öljyntorjuntavalmiutta kirjallisuuskatsauksen kautta selvittänyt tutkija Ossi Tonteri Suomen ympäristökeskuksesta esitteli Itämeren valtioiden RETOS™-kyselytuloksia, joiden perusteella näyttää siltä, että nimenomaan harjoitustoiminnassa nähdään parantamisen varaa kaikissa rantavaltioissa. Tonteri esitti, että öljyntorjuntaominaisuuksilla varustetut merenkulkusimulaattorit voisivat tarjota kustannustehokkaan vaihtoehdon harjoitustoiminnan lisäämiseksi.

Simulaattoriharjoittelu onkin tehokas väline öljyntorjuntaosaamisen lisäämiseen, mutta se edellyttää järjestäjiltään niin huolellista kohderyhmäkohtaisten oppimistavoitteiden määrittelyä, kuin myös näiden tavoitteiden kannalta relevanttien ja toisaalta uskottavien vahinkoskenaarioiden laatimista. SIMREC-hankkeessa hyödynnettyä toimintamallia tehokkaiden simulaattoripohjaisten harjoitusten suunnitteluun esitteli merenkulun lehtori Antti Lanki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk). Toimintamallia on kehitetty Xamkissa vuodesta 2016 lähtien. Malli pohjautuu koulutustarvekyselyyn ja sen toimivuutta on testattu kansallisissa harjoituksissa. Nyt SIMREC-hankkeessa se kansainvälistettiin.

Todenmukaisten harjoitusskenaarioiden kehittämiseksi SIMREC-hankkeessa hyödynnettiin edistynyttä riskimallinnustekniikkaa. Alusliikennetietoon perustuvan todennäköisyyslaskennan perusteella sellaisen yhteentörmäyksen, jossa olisi osallisena öljysäiliöalus, voisi odottaa tapahtuvan Suomenlahdella noin 13 vuoden välein, kertoi tuloksistaan tutkijatohtori Liangliang Lu Aalto-yliopistosta. Riskianalyysin avulla Lu pystyi myös osoittamaan Suomenlahden merialueen korkeimman öljyvahinkoriskin alueet sekä arvioimaan todennäköisimpiä vuotomääriä. Tätä tietoa hyödynnettiin myös SIMREC-hankkeessa järjestettyjen simulaattoriharjoitusten skenaariosuunnittelussa.

Harjoituksia kannattaa myös systemaattisesti havainnoida, jotta voidaan arvioida niiden toimivuutta ja toisaalta myös analysoida harjoittelevien ryhmien suoriutumista. Tätä tietoa aktiivisesti hyödyntämällä voidaan kehittää entistä parempia harjoituksia ja tunnistaa harjoitustarpeita, mikä mahdollistaa räätälöityjen pidemmän aikavälin harjoitusohjelmien kehittämisen erilaisille toimijaryhmille. Tutkijatohtori Mirka Laurila-Pant Helsingin yliopistosta kertoi seminaariyleisölle jaetun tilannetietoisuuden merkityksestä onnistuneissa kriisinhallintaoperaatioissa ja esitteli sen havainnointiin SIMREC-hankkeessa kehitetyn protokollan.

Englanninkielinen lyhytfilmi (kesto 13 minuuttia) hankkeen tuloksista ja keväällä järjestetystä simulaattoriharjoituksesta:

GDPR-asetuksen piilottamaa sisältöä
Hyväksyttyäsi evästeet sivuston ulkopuolinen sisältö (esim. Youtube-videot ja Google Maps -kartat) ladataan sivulle

 

Tulevaisuuden näkymiä kansainväliseen yhteistyöhön

Tiimipäällikkö Robert Grundmann Fraunhofer-instituutin merilogistiikan yksiköstä (Fraunhofer CML) aloitti puheenvuoronsa kertomalla, miten eurooppalainen merenkulun simulaattoriverkosto (European Maritime Simulator Network, EMSN) sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten ja miten toiminta on siitä kehittynyt ja laajentunut. EMSN-yhteyden avulla eri maissa, nykyisin jopa eri mantereilla, toimivat merenkulun simulaattorikeskukset voivat toteuttaa yhteisharjoituksia jaetussa virtuaaliympäristössä. EMSN-yhteys toimi myös SIMREC-harjoitusten kanavana. Grundmann kertoi myös virtuaalitodellisuuden eri tasojen tarjoamista uusista yhteisharjoittelumahdollisuuksista.

Itämeren alueen simulaattorikeskusten yhteistyömahdollisuuksien pohdintaa öljyntorjuntaharjoitusten kontekstissa jatkettiin asiantuntijapaneelissa, johon osallistuivat Grundmannin ja Langin lisäksi Tallinnan teknillisen yliopiston alaisen Viron merenkulkuakatemian (Estonian Maritime Academy) simulaattorikeskuksen johtaja Jarmo Kõster sekä Novia ammattikorkeakoulun ja Aboa Mare -simulaattorikeskuksen edustajana projektipäällikkö Johanna Salokannel. Myös yleisö ja Heli Haapasaari kommentoivat keskustelua.

Keskustelun lopputulemana voidaan kiteyttää, että osallistuneiden simulaattorikeskusten yhteisten öljyntorjuntaharjoitusten järjestäminen vaatisi vielä monia teknisiä investointeja, sillä Xamk on keskuksista pisimmällä nimenomaan tämän mahdollistavien laitteiden ja simulaatioiden hankinnoissa ja kehitystyössä. Toisaalta keskustelussa todettiin, että öljyntorjuntaan liittyy lukuisia muitakin elementtejä, joita voitaisiin harjoitella hyödyntäen kunkin simulaattorikeskuksen ja oppilaitoksen vahvuuksia. Tällaisia olisivat esimerkiksi monikulttuuriseen kommunikaatioon tai öljyntorjuntaoperaatioiden koordinointiin liittyvät simulaatiot. Simulaatiot voisivat myös auttaa optimaalisten kansainvälisten kenttäharjoitusten, kuten vuosittaisen Balex Delta- harjoituksen suunnittelussa.

 

Asiantuntijapaneelissa merenkulun simulaatioasiantuntijat, oikealta lähtien Johanna Salokannel (Novia), Jarmo Kõster (Estonian Maritime Academy), Antti Lanki (Xamk) ja Robert Grundmann (Fraunhofer CML). Paneelia moderoi tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen (Merikotka). Kuva: Justiina Halonen.

 

Konkretian äärellä

Toisena seminaaripäivänä Antti Lanki esitteli seminaariväelle Xamkin simulaattorikeskuksen sekä demonstroi öljyn puomitusharjoitusta simulaattoriympäristössä. Keskuksen komentosiltasimulaattorit jäljittelevät suhteellisen todenmukaisesti kokemusta öljyntorjunta-alusten operoinnista merellä vaihtelevissa olosuhteissa. Simulaatiomallissa alukset voivat toimia yhdessä ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Myös öljyn ja öljypuomien käyttäytyminen vedessä erilaisissa tuulioloissa ja aallonkorkeuksissa on onnistuttu mallintamaan loogisesti. Yhdessä todellisissa operaatioissa käytettävän tietoliikennetekniikan ja muiden tilannekuvatyökalujen kanssa komentosiltasimulaattorit näyttävät tarjoavan tehokkaan ympäristön erilaisten öljyntorjuntaskenaarioiden ja -tehtävien testaamiseen ja harjoitteluun.

Yhteisen lounaan jälkeen seminaarivieraat kuljetettiin niin ikään Xamkin operoimalle Suomen ainoalle öljyntorjunnan testausaltaalle. Allas on Kymen Vesi Oy:n Xamkin TKI-käyttöön tarjoama entinen jäteveden ilmastusallas, johon on rakennettu fasiliteetit sen tutkimiselle, miten erilaiset öljylaadut käyttäytyvät vedessä ja ovat kerättävissä erilaisin keruulaittein ja -välinein. Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen esitteli yhdessä projektipäällikkö Antero Myrénin ja TKI-asiantuntija Manu Kettusen kanssa veteen vuotaneen kevyemmän meriliikenteen dieselöljyn kerättävyyttä. Vieraat saivat myös demonstraation uusien polttoainetyyppien vuotokäyttäytymisestä vedessä.

 

Öljyjen vuotokäyttäytymisen demonstraatiota. Kuvat: Annukka Lehikoinen.

 

Yhdessä jatketaan

Kaksipäiväisen seminaarin tuloksena todettiin, että muodostuneesta asiantuntijaverkostosta on tarkoituksenmukaista pitää kiinni ja jatkaa toiminnan yhteiskehittämistä. SIMREC-hankkeessa tuotetuissa tuloksissa nähtiin olevan ainesta Helcom-tasolle vietäväksi asti. Seminaari loi erinomaisen pohjan uusien yhteishankkeiden suunnittelulle, sillä yhteistyö- ja yhteiskehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia tunnistettiin tapaamisen aikana runsain mitoin.

 

Kirjoittajat: Justiina Halonen ja Annukka Lehikoinen

Halonen toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Lehikoinen tutkimusjohtajana Merikotkassa.

Teksti on julkaistu myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun blogissa.

Itämeren aarteet -peli

Itämeren aarteet -peli on verkkoversio suositusta Itämeri-kylä tapahtumasta, jota on järjestetty usean vuoden ajan Kotkan Meripäivien yhteydessä. Itämeren aarteet -pelin ensimmäinen versio julkaistaan Itämeri-päivänä 26.8 klo 12 ja se on pelattavissa syyskuun loppuun saakka. Pelissä liikutaan Kotkansaarella ja tutustutaan Itämeren aarteisiin pelikarttaan merkittyjen rastien avulla. Peli sopii kaikenikäisille Itämeren aarteiden vaalimisesta kiinnostuneille pelaajille. Pelin tavoitteena on lisätä pelaajan tietämystä Itämeren aarteista ja sen kautta herättää kiinnostus Itämeren suojelemiseen.

Yleiset ohjeet pelaamiseen

  • Peli avautuu 26.8 klo 12 ja on käytössäsi lokakuun loppuun saakka.
  • Tarvitset pelaamiseen älypuhelimen, jossa on nettiliittymä.
  • Pelaaminen vaatii liikkumista Kotkansaarella. Muistathan huomioida muut tielläliikkujat!
  • Testipeli tehtiin polkupyöräillen, jolloin matkaa tuli 9 km ja aikaa kului 1h 25 min.
  • Rasteja on yhteensä 12. Itämeri-päivänä 26.8. klo 12-17 on avoinna yksi erikoisrasti.
  • Voit kiertää rasteja haluamassasi järjestyksessä useamman eri päivän aikana.
  • Rastilla tarvitaan hitunen malttia, jotta GPS-paikannus pysyy perässäsi.
  • Jokainen rasti sisältää lyhyen alustuksen, jossa kerrotaan jostakin Itämeren aarteesta. Voit joko lukea tai kuunnella alustukset. Alustuksen jälkeen sinun tulee ratkaista rastin tehtävä.
  • Peliä voi pelata osissa ja sen sisältöihin voi palata pelaamisen jälkeen.
  • Osa rasteista sijoittuu maastoon, joka ei sovellu liikuntarajoitteisille.
  • Saat pelatessasi pyynnön antaa palautetta. Mikäli jätät yhteystietosi, voit osallistua arvontaan, jonka palkintona on kolme pääsylippupakettia Kotka Maretariumiin.
  • Peli ei sisällä ostoja, eikä se ole kaupallinen.

HUOM! Pelin äänitiedostejen kanssa on teknisiä ongelmia. Selvitämme asiaa! (26.8.)

Pelaaminen

  1. Lataa maksuton X-Routes mobiilisovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (esim. App Store ja Google Play).
  2. Rekisteröidy pelaajaksi sähköpostiosoitetta ja pelinimeä käyttäen.
  3. Valitse Itämeren aarteet -peli ja nauti pelistä

Peli on Itämeri-kylän toimijoiden yhteinen ponnistus.

Ensimmäisen version suunnittelussa ovat olleet mukana Luontokoulu HailiKotkan kaupungin ympäristöpalvelut, Kaakkois-Suomen ELY-keskusMetsähallituksen Luontopalvelut, Suomen Merimuseo, Kymen Vesi Oy, Kotka Maretarium Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kertojana toimii näyttelijä Thomas Pryke. Äänituotannosta on vastannut Tero Taxel.

Tekijöillä on oikeus tarvittaessa päivittää ja muuttaa pelin aukioloaikaa. Rekisteröityessään pelaaja antaa nimimerkin, jota hän käyttää pelatessaan. Nimimerkki ei saa olla loukkaava, lain tai hyvän tavan vastainen tai muutoin sopimaton. Pelaaja pelaa omalla vastuullaan ja vastaa pelaamiseen käyttämiensä omien laitteiden, yhteyksien ja ohjelmistojen hankkimisesta, toimintakunnosta ja asianmukaisesta suojaamisesta.

Itämerikylä Pop-Up 27.8.2020

Itämerikylä Pop-Up on tapahtuma, jonka tavoite on lisätä tietämystä valintojemme vaikutuksesta Itämeren tilaan.

Esittelyssä ovat mikromuovit ja Kotkan jätevedenpuhdistamoilla havaitut haitta-aineet, huume- ja lääkejäämät. Tarjolla on myös mahdollisuus esittää näkemyksiä Kotkan ilmasto-ohjelmaan ja testata oma hiilijalanjälki. Lisäksi voit tarkastaa onko käyttämäsi kosmetiikka hyväksi sinulle ja ympäristölle.

Itämerikylä Pop-Up on auki klo 10-17. Pidämme huolen turvaetäisyyksistä.

Merikotkan lisäksi mukana järjestämässä Kotkan kaupungin ympäristöpalveluiden toimintayksikkö, Luontokoulu Haili, Kymen Vesi Oy ja Kotkamills Oy

INFUTURE Seminaari: Sisävesiliikenne ja potentiaaliset lastivirrat

Pietarissa järjestettävän TRANS NEVA Maritime and Shipping Industry messujen yhteydessä pidetttiin INFUTURE hankeen seminaari, jossa käsiteltiin sisävesiliikennettä ja sen mahdollisuuksia Suomen ja Venäjän tavaraliikenteessä.

Seminaari koostui kolmesta osasta, jotka käsittelivät: 1) sisävesiliikenteen mahdollisuuksia Saimaan kanavan ja Volga-Baltin vesireiteillä; 2) teknologian ja väyläinfrastruktuurin avulla parannettavaa väyläturvallisuutta, sekä 3) uusia sisävesi- ja meriliikenteeseen sopivia laivakonsepteja.

Seminaarin avaasi rehtori  Sergey Olegovich Baryshnikov Admiral Makarovin meriakatemiasta (Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping). Hän korosti avauspuheessaan tulevien merenkulkijoiden koulutuksen merkitystä niin merenkulussa kuin sisävesiliikenteessä.

Tutkimus- ja kehittämistyöstä vastaava vararehtori Tatyana Alekseevna Pantina esitteli puheessaan Venäjän sisävesiliikenteen strategian 2030, jossa tavoitteena on lisätä liikennemääriä ja siirtää maakuljetuksia vesiliikenteeseen, joka nähdään ympäristöystävällisempänä kuljetusmuotona. Tätä muutosta varten Venäjän valtio on osoittanut 12 kansallista kehittämisprojektia, joiden tarkoitus on modernisoida Venäjän sisävesiliikennesysteemi.

Teksti: Heli Koukkula-Teixeira, Suomen Vesitieyhdistys ry

Pekka Koskisen haastattelu on katsottavissa Suomen Vesitieyhdistyksen sivujen kautta.

Uutisia seminaarista myös venäjäksi.

Itämerikylä 2019

Tuttuun tapaan Meripäivät tuovat Kotkaan myös Itämeri-kylän 25.7.-28.7.2019. Kylä tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille merellisistä asioista kiinnostuneille.
Tänä vuonna teemana Miä ja Itämeri. Itämeri-kylän löydät Meripäivä-alueelta, Puuvenemessujen ja Meripäivä-portin 3 vierestä.

Tervetuloa!

Itämeri-kylä on avoinna

torstai 25.7. klo 18 -20
perjantaina 26.7. klo 12-18
lauantaina 27.7. klo 10-18
sunnuntaina 28.7. klo 10-14

Itämeri-kylän ohjelma

Kysy Itämerestä
Tule keskustelemaan Itämeri-kylän asiantuntijoiden kanssa Itämeren luonnosta, rehevöitymisestä, vieraslajeista, mikromuoveista tai vaikka lääkejäämistä.
Paikalla on useita eri alojen asiantuntijoita koko Itämeri-kylän avoinnaoloajan.

Merilima-työpaja
Kotitekoisen liman valmistaminen itse on kivaa, mutta osaatko valmistaa liman niin että se on ympäristöystävällinen.
Merilima-työpaja on avoinna koko Itämeri-kylän avoinnaoloajan.

Lukukoirat
Lukukoirat Olga ja Joose kuuntelevat mielellään kun lapset lukevat niille Itämeri-aiheisia kirjoja.
Lukukoirat ovat paikalla perjantaina ja lauantaina klo 12 -14.

Sarjakuvapiirustus
Itämeren tilasta voi viestiä myös taiteen avulla. Repin Instituutin opettajat ohjaavat lapset sarjakuvapiirustuksen pariin.
Työpaja on tarkoitettu 8-15 vuotiaille ja se on avoinna perjantaina ja lauantaina klo 12 -16.

Pehmolelut yökylään
Onko pehmolelusi kiinnostunut akvaarioista tai ehkä mikromuoveista? Voit tuoda pehmolelusi yöpymään Itämeri-kylään lauantain aikana. Toteutamme yöpyjän toiveita kiinnostuksen mukaan. Yöpyjä haetaan kotiin suununtaina Itämeri-kylän aukioloaikana.

Piirustuskilpailun palkintojenjako
Keväällä 2019 pidetyn piirustuskilpailun palkintojenjako järjestetään sunnuntaina klo 11.

 

Itämeri-kylän vieressä on vesipiste, josta voit täyttää oman juomapullosi.

Seuraa viestintää #Itämerikylä #balticseavillage
Ajankohtaiset tiedot Merikotkan Facebook-sivuilta.