Tiekartta simulaattoreilla toteutettavien öljyntorjuntaharjoitusten suunnitteluun julkaistu

Merikotka -tutkimuskeskuksen julkaisusarjan neljäs raportti on ilmestynyt! SIMREC-projektin tutkijat ja asiantuntijat ovat tänään julkaisseet englanninkielisen yhteisraportin Designing effective simulator-based oil spill response trainings for improved performance, preparedness, and societal resilience. Kolmivuotisen projektin aikana tehdyn työn pohjalta raportti tarjoaa tietoa, työkaluja ja suosituksia tehokkaiden simulaattoripohjaisten öljyntorjuntakoulutusten suunnittelun ja rakentamisen tueksi.

Mikäli Itämerellä tapahtuu suuri öljyvuoto, on äärimmäisen tärkeää, että eri toimijat sekä kansallisesti että kansainvälisesti voivat yhdistää voimansa ja reagoida nopeasti ja tehokkaasti minimoidakseen onnettomuuden haitalliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Tällaisten monimutkaisten, useiden organisaatioiden sujuvaa yhteistoimintaa edellyttävien prosessien onnistunut toteuttaminen kovan paineen alla perustuu ammattitaitoiseen ja kokeneeseen operatiiviseen tiimiin. Kuvatun kaltaisten tiimien kehittäminen edellyttää säännöllistä yhteisharjoittelua.

Julkaistussa raportissa todetaan, että nykyiset komentosiltasimulaattorit voivat tarjota tehokkaan, kustannustehokkaan ja turvallisen ympäristön erilaisten öljyvuotojen hallintaan liittyvien yhteistoimintatehtävien testaamiseen ja harjoittelemiseen. Raportin mukaan simulaattoripohjaisten koulutusohjelmien avulla voitaisiin mahdollisesti parantaa Itämeren maiden yhteistä öljyntorjuntavalmiutta ja siten myös yhteiskunnallista resilienssiä öljyonnettomuuksia kohtaan.

Raportti on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteisjulkaisu. Sen on toimittanut Merikotkan tutkimusjohtaja Annukka Lehikoinen. SIMREC-projektia johtaa Merikotka-tutkimusyhdistys ja hanketta rahoittaa Euroopan Unioni yhdessä yllä mainittujen hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa.

Pääset raporttiin klikkaamalla tätä LINKKIÄ.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Päätösanalyysimalli laivojen päällyskasvuston hallintamenetelmien vertailuun

Merikotkan koordinoimien COMPLETE ja COMPLETE PLUS -projektien tutkijat ovat julkaisseet tieteellisen artikkelin mallista, jonka avulla voidaan vertailla vaihtoehtoisia strategioita laivojen vedenalaisiin osiin kiinnittyvän päällyskasvuston hallintaan Itämeren olosuhteissa. Artikkeli on tulosta yhteistyöstä Merikotka-tutkimusverkoston Helsingin yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Merikotka-tutkimusyhdistyksen tutkimusryhmien kesken. Lisäksi monitieteisessä tiimissä oli mukana aihepiirin johtavia asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Chalmersin teknillisestä yliopistosta, sekä Klaipedan yliopistosta.

Laivojen päällyskasvuston hallinta auttaa vähentämään potentiaalisesti haitallisten vieraslajien leviämistä, mutta se on tärkeää myös polttoainekustannusten ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Tärkeimmät käytössä olevat päällyskasvuston hallintamenetelmät ovat alusten vedenalaisten osien säännöllinen puhdistus ja erilaiset myrkylliset tai myrkyttömät pohjamaalit. Eri menetelmiin ja niiden yhdistelmiin liittyy kuitenkin myös ekologisia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon päällyskasvuston hallintamenetelmiä valittaessa. Lisäksi Itämeren erityispiirteet, kuten osittainen jääpeite talvikaudella, vaikuttavat joidenkin ratkaisujen soveltuvuuteen alueella.

Kehitetty malli mahdollistaa alus- ja reittikohtaisen päällyskasvustojen kontrollointistrategioiden vertailun huomioiden vieraslajien leviämisriskin, ekotoksikologisen riskin liittyen myrkyllisiin pohjamaaleihin, sekä laivojen hiilidioksidipäästöt, jotka kasvavat päällyskasvustojen aiheuttaman kulkuvastuksen lisääntymisen myötä. Lisäksi malli tuottaa kullekin analysoidulle skenaariolle arviot laivayhtiölle koituvista rahallisista kustannuksista liittyen polttoaineen kulutukseen, aluksen pohjan puhdistukseen ja pohjan maalikäsittelyyn.

Artikkelissaan tutkijat demonstroivat esimerkkitapausten kautta, että huolellisesti harkitulla ja toteutetulla aluksen päällyskasvuston hallintastrategialla voidaan säästää sekä rahaa, että ympäristöä. Myrkytön pohjamaali on useimmiten kestävin vaihtoehto, kun se yhdistetään säännölliseen vedessä tapahtuvaan pohjan puhdistukseen ja irtoavan materiaalin talteenottojärjestelmän käyttöön. Paras myrkytön pohjamaalityyppi ja riittävä puhdistusväli tulee kuitenkin miettiä aina tapauskohtaisesti. Joissain tapauksissa myrkyllinen pohjamaali yhdessä pidemmän puhdistusvälin kanssa näyttää olevan yhä perusteltavissa oleva ratkaisu, mutta silloinkin maalin myrkyllisen aineen pitoisuus ja liukenemisnopeus tulisi mukauttaa Itämeren suolapitoisuusolosuhteisiin.

Artikkeli on julkaistu korkeatasoisessa Science of the Total Environment -lehdessä ja on vapaasti saatavilla. Se on myös osa Merikotkan tutkimusverkoston tutkija Emilia Luoman väitöstutkimusta Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä. Väitöskirjassaan Luoma soveltaa kausaalisia verkkomallinnusmenetelmiä Itämeren meriliikenteeseen liittyvien ympäristö- ja kestävyyskysymysten tarkastelussa.

 

Kirjoittanut: Emilia Luoma ja Annukka Lehikoinen

COMPLETE-projektin jatkohanke COMPLETE PLUS alkaa

COMPLETE-projektin seuraaja, jatkohanke COMPLETE PLUS “Practical implementation of the COMPLETE project outputs and tools”, alkaa 1.4.2021.

Hanke on Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama, ja kestää vuoden 2021 loppuun saakka. COMPLETE PLUS varmistaa COMPLETE-hankkeen aikana tuotettujen työkalujen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen pysyvyyttä loppukäyttäjien keskuudessa.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyä vieraslajien varhaisvaroitusjärjestelmää testataan, Itämerelle kehitetyn riskiarviointityökalun (HELCOM/OSPAR JHP) kohdelajilistat päivitetään vastaamaan COMPLETE-hankkeen suosituksia, sekä edistetään kansallisten lajiseurantatietojen parempaa käytettävyyttä.

COMPLETE-hankkeessa kehitettyjä biofoulingin suositeltavia hallintatapoja edistetään kohderyhmien keskuudessa viestinnän avulla, ja COMPLETEn tuottamat päätösten tekemiseksi tuotetut työkalut testataan yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Vedessä tapahtuvaa laivojen pohjien puhdistamista varten luodaan viranomaisyhteistyönä riskinarviointimenetelmä, johon perustuen voidaan yhtenäistää lupakäytäntöjä Itämeren alueella. Jatkohankkeessa määritellään myös COMPLETEssa tuotetun Biofouling management -tiekartan toteuttamisen seuraavat etapit ja aikataulu.

Hankkeen aktiviteeteista saa listätietoa COMPLETE-hankkeen sivuilta.

COMPLETE-loppukonferenssin tallenteet saatavilla

COMPLETE-projektin loppukonferenssi järjestettiin verkossa 9.-10.2.2021. Yli 160 osallistujaa 18 eri maasta osallistui tapahtumaan. Ensimmäisen päivän esitykset liittyivät painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanon harmonisointiin Itämeren alueella. Toisena päivänä aiheina olivat biofouling-kysymykset ja vieraslajiseurannat.

Tallennetut esitykset on ladattu hankkeen verkkosivuille, ja katseltavissa täällä: https://balticcomplete.com/news/final-conference.