Anna Kiiski

Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskuksen markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä tarjouspyyntö on julkaistu 9.1.2024 Hilmassa. Tarjouspyyntö on löytyy pdf-versiona myös tästä.

Tarjousten tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia. Tarjous tulee toimittaa sähköpostitse 26.1.2024 klo 16:00 mennessä. Tarkemmat ohjeet löydät tarjouspyynnöstä.

Tarjouspyynnöstä esitetyt lisäkysymykset (päivitetty 15.1.2024)

1. Tarjouspyynnössä mainitaan, että tilaaja tuottaa sisällön toimintakertomuksen, mutta palveluntarjoaja kuvittaa sen. Onko tilaajalla käytössää kuvapankki, vai kuvitetaanko kertomus palveluntarjoajan omalla (Adobe tms.) kuvapankilla?
   Tilaajalla on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
2. Tapahtumien markkinointia varten toivotte että tarjoamme sähköisten materiaalien tuotannon. Tähän on listattu ”esitteitä ja opasteita”. Mitä tarkoitetaan sähköisellä esitteellä? Onko mahdollista antaa joku arvio siitä, miten laajasta esitteestä puhutaan?
   Tarkoitamme sähköisellä esitteellä lyhyttä (tyypillisesti max A4) esitettä, jossa kuvataan mikä tapahtuma on kyseessä, missä ja milloin se järjestetään sekä luodaan motivaatiota osallistua tapahtumaan.
3. Onko sähköisten opasteiden osalta saatavilla jotain lisätietoa?
   Tarkoitamme opasteella julistetyyppistä kuvaa, joka voidaan laittaa esim. tapahtumapaikalla oleviin näyttöihin. Opasteesta voidaan tarvita myös erikokoisia printattavia julisteita, joita laitetaan tapahtumapaikan ulko-oveen tai kadulle A-ständiin.
   
4. Hankkeiden materiaalit. Koska hankkeilla voi olla hyvin eri laajuiset loppuraportit, onko ok että tästä annetaan hinta per sivu?
   Sivuhinta on ok.
5. Hankkeissa on myös mainittu esite, onko tällaisen esitteen laajuudesta jotain tyypillistä esimerkkiä? Vaikkapa 4-sivuinen A4?
   Tyypillisesti esite on hyvin lyhyt, esim. juuri tuo 4-sivuinen A4.
6. Liitteet. Olemme rekisteröityneet Vastuugroupin Luotettava kumppani -palveluun. Onko sieltä saatava koosteraportti riittävä vai toivotteko erikseen dokumentteja jotka listattuna tarjouspyyntöön?
   Koosteraportti on riittävä, mikäli se sisältää tiedot kaikista niistä kelpoisuusvaatimuksista, jotka on lueteltu tarjouspyynnössä.
7. Tarjousten arviointi -kohtaan on merkitty seuraavaa: Visuaalisen ratkaisun vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (30%). Visuaalisen ratkaisun osalta arvioidaan esitetty luonnos ja sen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (rinnastus verkkosivuihin ja logoon, tutkimuskeskuksen akateemisuus). Eli pyydetäänkö tarjoajia tekemään suunnittelutyötä jo tarjousvaiheessa johonkin tarjouspyynnön tuotteeseen?
   Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa.
8. Mitkä palvelut kuuluvat kiinteän kokonaishinnan alle?
   Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
9. Mitkä palvelut kuuluvat kiinteään kahden vuoden kokonaishintaan?
   Pyydämme kahden vuoden kiinteää hintaa niille tuotteille, jotka on lueteltu kohdassa Tarjouksen sisältö. Näitä tuotteita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet).
10. Mitkä palvelut kuuluvat erikseen tilattavien palveluiden kategoriaan, jotka hinnoitellaan tuntiperusteisesti?
    Kaikki muu mahdollinen suunnittelutyö viestintämateriaaleihin liittyen, jota saatamme tarvita kahden vuoden aikana, mutta jota emme osaa vielä täsmentää.
11. Mitä markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen esittäminen pitää sisällään tarjouksella esitettyjen tarpeiden lisäksi?
    Tarjouspyynnössä on kuvattu ne viestintätarpeet, jotka meillä on tiedossa. Lisäksi tarjouspyynnössä on kuvattu organisaation toimintaa ja rakennetta. Halutessanne voitte tutustua organisaation myös nettisivujen kautta.
12. Mitä visuaalisen luonnoksen pitää sisältää vai onko kyseessä vain vedos yleisestä ilmeestä?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavan luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa. 
13. Hankeraportti: onko vaatimuksena tieteellinen raportointi lähdeviitteineen vai yleisluontoisempi tiivistelmä?
    Tämä voi vaihdella. Merikotka tuottaa itse tekstin, tarvitsemme palveluntuottajalta taiton ja kuvituksen. Esimerkki hankkeen loppuraportista löytyy tästä.
14. Mikä on hankeraportin laajuus? Entä loppuraportin laajuus.
    Molemmissa laajuus voi vaihdella, yllä esitetyssä esimerkissä on 51 sivua.
15. Toimenpiteitä ei ole määritelty tarkasti, joten onko ajatuksenanne, että kiinteä hinta arvioidaan työaikaperusteisesti ja mikäli työaika ylittyisi se laskutetaan lisätyönä?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen. Lisäksi pyydämme kiinteän hinnan kahdeksi vuodeksi kullekin tuotteelle, joita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet).
16. Valintakriteerinä on kiinteä hinta, mutta miten varmistatte tarjousten vertailtavuuden kun tarjouspyynnön mukaisesti kiinteä hinta voi sisältää erilaisia toimenpiteitä ts. eri määrän työtä?
    Kts. vastaus kysymykseen nro 15. Jos tarjouksessa ilmoitetaan hinnat pyytämällämme tavalla, niiden vertailu on mahdollista.
17. Visuaalisen ratkaisun: mitä toivotte näkevänne, esimerkiksi loppuraportin kansi, somekuva?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavan luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa.
18. Tarjouspyynnössä pyydetään ”kiinteä kokonaishinta markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelusta”. Mitä tällä tarkoitetaan, mitä tuohon kokonaishintaan tulee sisällyttää?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
19. Laatupisteisiin vaikuttavat ”Markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin” sekä ”Visuaalisen ratkaisun (luonnos) vastaaminen Merikotkan tarpeisiin”. Voisitteko täsmentää näitä hieman? Mitä tuolla ensimmäisen kohdan suunnitelmalla tarkoitettaan? Entä mistä työstä/materiaalista haluatte tuon toisessa kohdassa mainitun luonnoksen?
    Kts. vastaus kysymykseen nro 18. Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavan luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
20. Onko mahdollista saada jonkinlainen budjettihaarukka pyytämillenne kokonaisuuksille: Kiinteä kokonaishinta markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelusta ja kiinteä kahden (2) vuoden hinta kullekin tarjouksessa esitetyn tuotteen toteuttamiselle.
    Hinnan tulee olla ehdottamaanne muutokseen nähden suhteutettu ja kohtuullinen. Tutkimushankkeiden loppuraportin hinnan voi määritellä per sivu, sillä sivumäärä voi vaihdella jonkun verran.
21.  Pyydätte kiinteää kokonaishintaa suunnittelusta ja tuotteiden toteuttamisesta. Erittelemistänne tarpeista ei kuitenkaan mitään tarkempaa tietoa määristä eikä muitakaan yksityiskohtia?
    Tässä on esimerkki toimintasuunnitelmasta ja tutkimushankkeen loppujulkaisusta. Lisäksi tässä on esimerkki yhdestä tutkimushankkeesta, jolle on suunniteltu Merikotkan yleisilmeeseen sopiva oma graafinen ilme logoineen.
22. Tuleeko jotain, esim. kuvia teiltä vai onko kaikki toimittajan vastuulla?
    Meillä on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
23. Hinnoiteltavien palveluiden (tarpeet) luettelossa mainitaan ”Satunnaisesti tapahtumiin kytkettynä” ja ”Satunnaisesti tutkimushankkeisiin kytkettyinä”. Kuinka monta tapahtumaa ja tutkimushanketta lasketaan kiinteään kokonaishintaan?
    Pyydämme kokonaishinnan tutkimuskeskuksen toimintaa ja tavoitteita tukevan markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitteluun eli yleisilmeen suunnittelutyölle, huomioiden jo olemassa oleva nettisivusto ja logo. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
24. Ja onko mahdollista saada tarkka luettelo tapahtumamateriaaleista hinnoittelua varten?
    Tarve voi vaihdella tapahtuman luonteesta riippuen (iso tieteellinen seminaari vs. pienempi rajatulle osallistujamäärälle osoitettu työpaja). Tiedossamme olevat tarpeet on listattu tarjouspyyntöön.
25. Palveluntarjoaja vastaa toimintakertomuksen kuvituksesta: onko Merikotkalla olemassa omaa kuvapankkia, jota hyödynnetään vai hankkiiko/kuvaako palveluntarjoaja toimintakertomuksen kuvat vuosittain?
    Tilaajalla on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
26. ”Markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (15%).” Missä formaatissa ja kuinka laajana tässä esitettävä suunnitelma tehdään?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
27. Arvioidaan esitettyjen referenssien ja saadun kuvauksen perusteella tarjotun palvelun laajuus, kattavuus ja palvelutaso sekä sen sopivuus Merikotkan tarpeisiin.
    Kuinka monta referenssiä esitetään?
    Referenssien määrä ei ole oleellista. Jos teillä on esittää referenssejä jollekin Merikotkan kaltaiselle toimijalle suunnitellusta materiaaleista, niin se on meistä kiinnostavaa.  
28. Mitä tarkoitetaan kiinteällä kahden (2) vuoden hinnalla? Ovatko esimerkiksi tutkimushankkeisiin liittyvät tarpeet aina samat eri tutkimuksista riippumatta?
    Pyydämme kahden vuoden kiinteää hintaa niille tuotteille, jotka on lueteltu kohdassa Tarjouksen sisältö. Näitä tuotteita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet). Tutkimushankkeissa ja tapahtumissa tarpeet voivat vaihdella. Tutkimushankkeiden loppuraportin hinnan voi määritellä per sivu, sillä sivumäärä voi vaihdella jonkun verran.
29. Mitä tässä vaiheessa markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman tulee sisältää, jotta voitte vertailla tarjouksia?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
30. Onko Merikotkan asettama aikataulu jossain nähtävillä
    Tiedossa oleva aikataulu on ilmoitettu tarjouspyynnössä ”Suunnittelutyö käynnistetään mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään helmikuun 2024 aikana. Palveluntarjoajan kanssa sovitaan tarkempi toteutusaikataulu”.
31. Toivotteko visuaalisen ratkaisun osalta esimerkkiä jostain tietystä toteutuksesta esim. toimintakertomuksen kansikuvasta tai markkinoinnin pääilmeestä?
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi.
32. Mistä kaikesta haluatte nähdä referenssejä? Voivatko referenssiesimerkit olla eri asiakkaille toteutettuja toimeksiantoja?
    Jos teillä on esittää referenssejä jollekin Merikotkan kaltaiselle toimijalle suunnitellusta samantyyppisestä  materiaaleista, niin se on meistä kiinnostavaa.
33. Pyydämme suuntaa antavaa tietoa teidän edellisten vuosien vastaavien suunnitteluprojektien vuotuisista investoinneista.
    Vuosittaisten tilattavien tuotteiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan, koska eri tutkimushankkeissa voi olla erilaiset tarpeet viestinnälle.
34. Tutkimuskeskuksen toimintakertomus: Kerta vuodessa, koko 210×210 mm, noin 24 sivua, värikäs. Haluatte tietää tarkalleen, paljonko tämän laajuisen julkaisun suunnittelu maksaa?
    Pyydämme kiinteän hinnan kahdeksi vuodeksi kullekin tarjouspyynnössä mainitulle tuotteelle, kuten vuosittain toteutettavalle toimintakertomukselle.
35. Tutkimuskeskuksen strategiaan liittyvää viestintämateriaalia: Kuinka monta vastaavan tyyppistä tutkimusta olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tämä on kertaluontoinen tuote, jonka tarvitsemme strategian viestintää varten. Tämä voi esimerkiksi olla 1-2 kuvatiedostoa, johon on tekstien ja infograafien avulla esitetty strategiset tavoitteet, missio ja visio.
36. Alumnitoimintaan liittyvä viestintämateriaalia: Kuinka monta vastaavan tyyppistä materiaalia olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tämä on kertaluontoinen tuote, jonka tarvitsemme alumnitoiminnan viestintää varten. Tämä voi esimerkiksi olla graafinen merkki tai logo, jolla alumnimme voi liittää profiiliinsa (esim. LinkedIn) ja tällä tavalla ilmaista kuuluvansa tähän ryhmään.
37. Tapahtumiin liittyvä graafinen ilme: Kuinka monta vastaavan tyyppistä graafista ilmettä olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tarve voi vaihdella tapahtuman luonteesta riippuen (iso tieteellinen seminaari vs. pienempi rajatulle osallistujamäärälle osoitettu työpaja). Tässä esimerkki yhdestä viime vuonna tehdystä tapahtumasta (Komarec2023), jolle on tehty oma visuaalinen ilme.
38. Tapahtumien markkinointiin sähköistä materiaalia; some-kuvia, erilaisia mainoskuvia, esitteitä, opasteita yms. Kuinka monta vastaavan tyyppistä Tapahtumien markkinointiin sähköistä materiaalia olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan? Tarve voi vaihdella tapahtuman luonteesta riippuen (iso tieteellinen seminaari vs. pienempi rajatulle osallistujamäärälle osoitettu työpaja). Tässä esimerkki yhdestä viime vuonna tehdystä tapahtumasta (Komarec2023), jolle on tehty omaa markkinointimateriaalia (kts. esimerkiksi LinkedIn #komarec2023).
39. Tutkimushankkeiden alkaessa tarvitaan hankkeelle oma graafinen ilme (pääkuvat, some-kuvat, esite, ppt-esityspohja yms.) Kuinka monta vastaavan tyyppistä tutkimushankkeiden graafista ilmettä olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan? Tarve vaihtelee sen mukaan miten tutkimushankkeita alkaa. Tässä on esimerkki yhdestä tutkimushankkeesta, jolle on suunniteltu Merikotkan yleisilmeeseen sopiva oma graafinen ilme logoineen.
40. Tutkimushankkeiden päättyessä loppuraportin taitto ja kuvitus Merikotkan julkaisusarjaan. Kuinka monta vastaavan tyyppistä loppuraportin taittoa ja kuvitusta olette tilannut suurin piirtein vuosittain? Vai odotatteko vain tuntihintaa tällaiseen työhön, joka sisältää suunnittelun ja projektinhallinnan?
    Tyypillisesti 1-3, mutta tämä voi vaihdella. Esimerkki hankkeen loppuraportista löytyy tästä.
41. Mikä on hankkeen budjetti?
    Emme ole julkaisseet tarjouspyynnössä hankkeen budjettia.
42. Toivomme tarkennusta, että mitä kiinteä 2 vuoden kausi laajuudeltaan sisältää eli kuinka paljon erilaisia tuotteita on tulossa suunnitteluun/taittoon (vuosittaiset, kertaluonteiset, satunnaiset tapahtumat, satunnaiset tutkimushankkeisiin kytkettynä)?
    Pyydämme kahden vuoden kiinteää hintaa niille tuotteille, jotka on lueteltu kohdassa Tarjouksen sisältö. Näitä tuotteita ovat vuosittaiset tuotteet (toimintakertomus), kertaluontoiset tuotteet (strategian ja alumnitoiminnan viestintämateriaalia) ja satunnaiset tuotteet (tapahtumat ja tutkimushankkeet). Toimintakertomus tuotetaan kerran vuodessa ja kertaluontoiset tuotteet tuotetaan kerran sopimuksen aikana. Satunnaiset tuotteet tuotetaan tarpeen mukaan ja niiden lukumäärä voi vaihdella.
43. Löytyykö Merikotkan graafinen ohjeisto vai seuraammeko verkkosivuston visuaalista ilmettä?
    Pyydämme huomioiden jo olemassa olevan nettisivuston ja logon. Kuten tarjouspyynnössä mainitsemme, nettisivustoon on myös mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotta kaikkien viestintään käytettävien tuotteiden yleisilme on yhtenäinen.
44. Onko asiakkaalla oma aineistopankki vai käytetäänkö esim. Kuvapankkikuvia?
    Tilaajalla on jonkin verran omia valokuvia, joita voi käyttää, mutta palveluntarjoajan tai jonkun maksullisen kuvapankin kuvia on mahdollista ostaa.
45. Tehdäänkö kieliversioita/käännöksiä?
    Tuotamme kaikki tekstit (myös kieliversiot) itse.
46. Tarvitaanko copy-palvelua?
    Emme pyydä tarjouksessa copy-palvelua.
47. Tehdäänkö suunniteltuja aineistoja saavutettaviksi?
    Emme pyydä tarjouksessa saavutettavuuteen liittyvää palvelua.
48. Mitä kautta aineistojen toimitus ja/tai vedoshyväksyntä tehdään (esim. hyväksyntäjärjestelmä)?
    Tämä voidaan sopia palveluntarjoajan kanssa.
49. Kuka hoitaa mahdollisen aineistojen trafikoinnin eri medioihin?
    Pyydämme tarjouksessa vain materiaalia. Hoidamme aineiston siirron eri medioihin itse. Poikkeuksena tähän on nettisivuston mahdollinen päivitystarve, josta voimme sopia palveluntarjoajan kanssa erikseen.
    
50. Saammeko käyttöömme vanhoja taittoaineistoja uusien pohjiksi (InDesign, Illustrator)
    Kaikki käytössämme oleva aineisto on julkaistu merikotka.fi sivustolla tai some-alustoillamme, joten ne ovat julkisesti saatavilla.
51. Mihin ”luonnokseen” alla mainitussa tekstissä viitataan? Laatu (yhteensä 60 %), joka jakautuu seuraaviin osiin: Visuaalisen ratkaisun vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (30 %). Visuaalisen ratkaisun osalta arvioidaan esitetty luonnos ja sen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin (rinnastus verkkosivuihin ja logoon, tutkimuskeskuksen akateemisuus).
    Pyydämme, että esitätte tarjouksessa näkemyksenne, alustavaa luonnoksen tai idean yleisilmeestä, jota te ehdotatte meille ratkaisuksi. Lopullinen ratkaisu työstetään sitten yhdessä tarjouskilpailun perusteella hyväksytyn toimittajan kanssa.
52. Mitä referenssejä tilaaja minimissään edellyttää?
    Referenssien määrä ei ole oleellista. Jos teillä on esittää referenssejä jollekin Merikotkan kaltaiselle toimijalle suunnitellusta materiaaleista, niin se on meistä kiinnostavaa. 
53. Pitääkö referenssien olla firman referenssejä vai henkilökohtaisia?
    Tätä ei ole määritelty tarjouspyynnössä, mutta pidämme toki siitä, että kunkin esitetyn referenssin suunnittelija/t mainitaan.
54. Edellytetäänkö työryhmältä tiettyjä osaamisvuosia?
    Tätä ei ole määritelty tarjouspyynnössä.

Tarjoajan tulee esittää tarjouskilpailuun liittyvät mahdolliset lisäkysymykset ja tiedustelut viimeistään 12.1.2024 sähköpostilla: anna.kiiski@merikotka.fi Aiheeseen merkintä: Kysymyksiä markkinointi- ja viestintämateriaali 2024

Kaikki vastaukset kysymyksiin julkaistaan tällä sivulla.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry hakee

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ,

joka osallistuu Kymenlaakson alueellisen varautumisyhteistyön kehittäminen (KymVaKe) -hankkeen tutkimus- ja kehitystyöhön hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti ajalla 1.1.2024 – 31.1.2026.

KymVaKe-hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellista ja paikallista toimialarajat ylittävää varautumisyhteistyötä. Hankkeessa keskitytään kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnan vahvistamiseen erilaisten selvitysten, varautumisharjoitusten ja digitaalisten ratkaisujen avulla, erityisesti tietoliikenteen, voimahuollon ja logistiikan mahdollisissa häiriötilanteissa. Kehitämme ja testaamme uudenlaista työkalua, joka mahdollistaa kustannustehokkaiden digitaalisten ja interaktiivisten valmiusharjoitteiden rakentamisen ja toteuttamisen. Tämä työkalu tulee helpottamaan tulevaisuudessa yritysten, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten ja viranomaisten valmius- ja varautumistyötä.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry vastaa hankkeessa harjoitustyökalun ajankohtaisten varautumisharjoitusskenaarioiden rakentamisesta sekä osallistuu työkalun suunnitteluun ja testaamiseen. Etsimme projektityöntekijää vastaamaan tämän työkokonaisuuden toteuttamisesta. Hanke tehdään yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hakijalta odotamme:

• Soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa alalta, joka tukee hankkeen tavoitteita
• Kiinnostusta kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen sekä skenaariotyöhön
• Oma-aloitteisuutta, luovuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
• Hyvää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa sekä kykyä tuloksekkaaseen sidosryhmäyhteistyöhön

Eduksi katsomme:

• Hyvä englannin kielen taito mahdollistaa osallistumisen kansainvälisen tutkijaverkoston toimintaan
• Työkokonaisuuden toteuttamista edistää aiempi kokemus skenaarioiden kehittämistyöstä sekä tehtävää tukeva menetelmäosaaminen

Tarjoamme:

• paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä koko työyhteisön tuen työssä onnistumiseen
• mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
• mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia
• joustavat käytännöt työn tekemiseen
• kattavan työterveyshuollon sekä hyvät työsuhde-edut, joista voi nauttia myös vapaa-aikana

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 10.11.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi.

Lue koko hakuilmoitus tästä!

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus (Merikotka) järjestää kansainvälisen #komarec23 konferenssin 8-9.11.2023 Kotkan Satama Areenalla.

Merikotka on suomalaisten johtavien yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto, jonka yhteinen tehtävä on edistää merenkulun kestävää kehitystä tieteidenvälisellä tutkimuksella ja aktiivisella yhteiskunnallisella dialogilla. #komarec23 on aloitus uudelle tapahtumalle, joka edistää tätä tehtävää. Konferenssin tavoitteena on lisätä vuoropuhelua akatemian ja yhteiskunnan muiden sektoreiden välillä sekä luoda monipuolista kuvaa poluista kohti kestävämpää merenkulkua.

Konferenssi on kansainvälinen. Voit lukea lisätietoja englanninkielisillä sivuilla.

Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja helleaallot, voimistuvat ja niitä esiintyy yhä useammin ilmastonmuutoksen myötä. Äärisäillä voi olla vakavia taloudellisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viranomaistahojen lisäksi kansalaisilla ja vapaaehtoisilla on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa.

Merikeskus Vellamossa järjestettiin 31. toukokuuta 2023 kansalaiskeskustelu sään ääri-ilmiöistä ja niihin varautumisesta.  Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista kotkalaisten jokapäiväiseen elämään, ja miettiä erityisesti kansalaisten sekä muiden vapaaehtoisten roolia ja mahdollisuuksia varautua ennalta näihin ilmiöihin.  Keskustelussa syntynyttä tietoa käytetään Kotkan varautumistyöhön sekä tieteelliseen tutkimukseen.

Kansalaiskeskustelu järjestettiin yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman LONGRISK-tutkimusprojektin, Safer Climate- verkoston, Kotkan kaupungin, ja Merikotkan kanssa. Tilaisuuteen osallistui kaupunkilaisten lisäksi varautumisen asiantuntijoita Kymenlaakson Pelastuslaitoksesta, Suomen Punaisesta Rististä, Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, ELY-keskuksesta, Kymenlaakson Sähköstä, sekä Kymenlaakson Kylät ry:stä. Järjestäjien lisäksi osallistujia oli yhteensä 15.

Tilaisuus oli muodoltaan ns. World Café- keskustelukahvila, jonka tarkoituksena on luoda viihtyisä ja turvallinen tila avoimelle keskustelulle. Samanlaisia keskustelutilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi turvallisuuskysymyksiin liittyen (ns. turvallisuuskahvilat). Tämän kaltaiset kansalaiskeskustelut soveltuvat kansalaisten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä osallistujien oman aktiivisuuden tukemiseen varautumisessa.

Tilaisuudessa pidettiin ensin lyhyet alustukset sään ääri-ilmiöistä, sekä kansalaisten roolista varautumisessa. LONGRISK-hankkeen tutkija Tuuli Parviainen kuvasi, miten viranomaisten varautumistyön lisäksi myös kansalaisten osallistuminen varautumista koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun on tärkeää. Kansalaiset eivät välttämättä ole pelastusalan ammattilaisia, mutta heillä on paikallista tietoa ja taitoa, joka voi edesauttaa tehokasta varautumista sekä pelastustoimintaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät myöskään kosketa kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja kansalaisten osallistuminen onkin paras tapa varmistaa erilaisten varautumiskeinojen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Siksi kansalaisten olisikin tärkeää olla mukana varautumista koskevassa keskustelussa, sekä miettimässä miten he voivat osallistua varautumisen kehittämiseen.

Antti Mäkelä Ilmatieteiden laitokselta kertoi omassa esitelmässään sään ääri-ilmiöiden voimistumisesta Kotkassa. Sään äärevyys ja vaihtelevuus muuttuvat ilmastonmuutoksesta johtuen. Mäkelä painotti, että nämä muutokset ovat voimakkaampia talvella, jolloin lämpötila nousee nopeammin kuin kesällä. Talvella myös sataa enemmän ja lumen sijaan sade tulee yhä useammin vetenä. Toisaalta kesät kuumenevat, jolloin riski helleaalloille ja metsäpaloille kasvaa. Myös rankkasateita esiintyy enemmän, ja ne ovat voimakkaampia.

” Muutosten suuruuden ja voimakkuuden määrää globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kehitys”
Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos

Viimeiseksi Elina Seppänen Kymenlaakson Kylät ry:stä esitteli järjestön toimintaa sekä kyläturvallisuuden kehittämistä kylissä. Kymenlaakson Kylät ry on Kymenlaakson kylä- ja asukastoiminnan yleisten ja yhteisten etujen valvoja ja kehittäjä, ja toiminut vuodesta 1998 alkaen kymenlaaksolaisten kylien maakunnallisena kattojärjestönä. Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus 2025 –hankkeessa on kehitetty kyläyhteisöjen varautumista pilottikylien avulla. Hankkeessa on kehitetty esim. valtakunnallinen kyläturvallisuuskysely-pohja kyläyhteisöjen hyödynnettäväksi. Kysely on tilattavissa maakunnallisilta kyläyhdistyksiltä. Kyläturvallisuuskyselyn avulla voidaan luoda koko yhteisön näkemyksen ja tarpeet huomioiva yhteinen kyläturvallisuussuunnitelma. Yhdessä laadittu suunnitelma, joka on viety kaikkien tietoon ja saataville, voi lisätä turvallisuuden tunnetta. Suunnitelmat voidaan myös viedä osaksi kuntien ja pelastusviranomaisen työtä.

Alustuksien jälkeen osallistujat keskustelivat 3-5 henkilön pienryhmissä. Ensimmäinen keskusteluosio keskittyi neljän eri sään ääri-ilmiön (tulvat, helleaallot, myrskyt, ja lisääntynyt lumentulo) riskeihin ja vaikutuksiin. Varsinkin tulvariskit mietityttivät osallistujia. Kotka on merellisen sijaintinsa vuoksi alttiina meritulville, mutta myös sadevesitulvat sekä jokitulvat ovat mahdollisia. Tulviminen voi katkaista tieyhteyksiä, ja vaikeuttaa liikkumista. Tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Kotkan kaupungin rakennuksille, teollisuudelle, asuinrakennuksille sekä muulle omaisuudelle. Esimerkiksi Sapokan satamassa on tulvinut viime vuosina useaankin otteeseen. Tulviminen voi vaikuttaa myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen, kuten Kotkan meripäiviin. Tulvavesissä on usein terveydelle haitallista likaa ja bakteereja.

Helleaallot koettelevat erityisesti ikääntyneitä ja helle voi lisätä kuolleisuutta merkittävästi. Helleaallot kasvattavat myös metsäpalojen riskiä. Myrskyjen osalta keskusteltiin etenkin puiden kaatumisten aiheuttamista omaisuusvahingoista. Myrskyt voivat aiheuttaa myös pitkäänkin kestäviä sähkökatkoja. Vaikka talvien ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä olevan tulevaisuudessa vähälumisia, myös voimakas lumentulo lyhyellä aikavälillä on mahdollista etenkin rannikkoalueilla. Lumentulo hankaloittaa liikkumista, ja pienempien teiden ja katujen auraamisessa saattaa kestää.

Kaikki käsitellyt sään ääri-ilmiöt vaikuttavat merkittävästi ruokahuoltoon, puhtaan veden saantiin, sekä huoltovarmuuteen yleisesti.  Kaikkien kohdalla korostuu myös epävarmuus ja ennustamattomuus liittyen sekä ilmiöiden esiintymiseen ja voimakkuuteen että niiden mahdollisiin vaikutuksiin. Tämä tekee myös varautumisesta erityisen hankalaa.

”Kansalaisten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen vähentää viranomaisresurssien tarvetta.
Se voi myös vähentää vahinkojen määrää tai niiden vakavuutta sekä nopeuttaa palautumista”
(Kymenlaakson Pelastuslaitos)

 

Tilaisuuden toisessa osiossa mietittiin uusia keinoja tukea kansalaisten osallistumista varautumiseen. Viestintä ja tiedottaminen sään ääri-ilmiöistä ja niiden aiheuttamista riskeistä nähtiin erittäin tärkeänä. Keskustelussa tuotiin esille, että kansalaisilla voi olla huonosti tietoa esim. tulvariskialueista. Kymenlaakson pelastuslaitos onkin jo koonnut tiedotteen pientalojen varautumisesta tulviin (Pientalon tulvaturvallisuusopas). Myös kotivaran tärkeyttä painotettiin. Keskustelussa tuotiin myös esille erilaisten mobiilisovellusten hyödyt poikkeustilanneviestinnässä (esim. 112 sovellus).

Viestinnän lisäksi korostettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa. Tämän lisäksi hiljattain toimintansa aloittanut Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta tukee kansalaisten ja järjestöjen osallisuutta. Neuvottelukunta vahvistaa eri järjestöverkostojen välistä yhteistyötä, joista yksi on Valmius- ja varautuminen -järjestöverkosto.

Keskustelussa nousi esiin ajatus korttelikohtaisten varautumiskeskusten perustamisesta. Nämä voisivat toimia esimerkiksi nykyisten Kotkan korttelikotien yhteydessä. Varautumiskeskukset voisivat tarjota varautumiseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvää tietoa, sekä ylläpitää ajantasaista listaa pelastusalan tai muiden varautumisesta vastaavien tahojen yhteyshenkilöistä. Keskuksissa voisi olla myös jonkinlainen tietokanta oman korttelin haavoittuvaisimmista asukkaista, kuten ikäihmisistä ja liikuntarajoitteisista. Tämän lisäksi keskuksissa olisi hyvä olla varautumisen kannalta tärkeitä tarvikkeita ja kalustoa, kuten taskulamppuja, paristoja, ja vesikanistereita. Myös yksittäisillä taloyhtiöillä voisi olla varautumiseen liittyvää tietoa sekä yhteisomisteisia tarvikkeita. Samalla periaatteella kuin Kymenlaakson kylissä, myös kaupunkiympäristössä olisi siis hyvä tehdä korttelikohtaiset suunnitelmat varautumiseen. Niiden läpikäynti Pelastuslaitoksen kanssa yhdistettynä säännölliseen poikkeustilanteiden varautumisharjoitteluun voisi edesauttaa tehokasta paikallista toimintaa kriisitilanteessa.

Kaiken kaikkiaan kansalaisten ja muiden vapaaehtoisten rooli varautumisessa sekä yhteistyön ja luottamuksen kehittäminen viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten välillä nähtiin tärkeänä. Tilaisuus onnistui synnyttämään aktiivista keskustelua sään ääri-ilmiöistä, ja niihin varautumisesta. Osallistujat myös oppivat toisiltaan uutta ja tapahtuman aikana syntyi uusia yhteyksiä.

Keskustelun tarkemmat tulokset julkaistaan lyhyessä raportissa alkusyksystä.
Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!

Tuuli Parviainen
Helsingin yliopisto, tutkijatohtori, LONGRISK-projekti

Kuvat: Irina V. Wang

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys hakee pätevää ja motivoitunutta

TUTKIJAA/KOODAAJAA

automatisoimaan asiantuntijoiden kausaaliajattelua kuvaavien mallien edustaminen kvantitatiivisina todennäköisyyspohjaisina Bayes-verkkoina osana Suomen Akatemian rahoittamaa GYROSCOPE-projektia. Luotua koodia käytetään osallistavassa ennakointimallinnusprosessissa, jolla pyritään auttamaan merenkulkualan sidosryhmiä ymmärtämään paremmin omaa tilannekuvaansa sekä tunnistamaan keskeisiä riski- ja resilienssitekijöitä.

Keskeiset tehtävät
– Käytössä olevan siirtoalgoritmin läpikäynti ja mahdollinen päivittäminen.
– Ehdollisten todennäköisyystaulukoiden luomiseen tarvittavan R- tai Python-koodin laatiminen sovittua logiikkaa noudattaen.

Kelpoisuusehdot
Toivomme hakijalta
– kykyä osallistua algoritmin suunnitteluun ja tuottaa koodia itsenäisesti (R tai Python);
– ehdollisen todennäköisyysjakauman ja diskreetin muuttujan käsitteiden tuntemusta;
– aiempaa kokemusta bayesiläisestä päättelystä ja Bayes-verkoista;
– valmiuksia osallistua menetelmää käsittelevän tieteellisen käsikirjoituksen laatimiseen.

Paikka on avoinna 1.9.2023–29.2.2024 väliselle ajalle (6 kuukautta), ja työtä voidaan tehdä myös osa-aikaisesti. Tehtävän palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta, joka perustuu hakijan pätevyyteen ja kokemukseen sovitun mukaisesti.

Hakemus
Lähetä hakemuksesi viimeistään 21.5.2023 sähköpostitse toiminnanjohtaja Anna Kiiskille (anna.kiiski@merikotka.fi) ja kirjoita aihekenttään ”Gyroscope-ohjelmoija”. Hakemuksessa tulisi olla lyhyt (enintään 1 sivun mittainen) motivaatiokirje palkkatoiveineen sekä CV.

Lisätietoja
Lisätietoja tehtävästä ja hakemuksesta saat tutkimusjohtaja Annukka Lehikoiselta.
Sähköposti: annukka.lehikoinen@merikotka.fi
Puhelin: +358 50 5519288

Lue koko työpaikkailmoitus tästä (PDF)