Anna Kiiski

Kotkassa toimivan Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja merenkulun kestävän kehityksen edistämiseksi. Keskuksen alla toimivan, johtavia suomalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia edustavan, tutkijayhteisön lähestymistapa on poikkitieteellinen. Tutkimuksessa huomioidaan monipuolisesti niin turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin kuin talouteen ja hallintoon liittyviä näkökulmia. Keskuksen toimintaa koordinoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry hakee

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ

VISIIRI-hankkeen tutkimus- ja kehitystyöhön. VISIIRI on avaus työlle, joka tähtää älykkään vihreän logistiikan yhteistyö- ja innovaatioalustan sekä työskentelymallin kehittämiseen. Hankkeessa tehdään kattavaa Kymenlaakson alueen yrittäjiä osallistavaa selvitystyötä kehittämistarpeista ja toteuttetaan tuloksiin pohjaava hackathon-tapahtuma yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan benchmarking -selvitys vastaavista alustakokeiluista maailmalla.

Toivomme hakijalta:

• hankkeen aihepiiriin (mm. logistiikka, liiketoiminta, ympäristöpolitiikka, yhteiskuntatiede) soveltuvaa yamk tai maisterin tutkintoa tai loppusuoralla olevia opintoja
• kokemusta EU-hankkeista ja hanketulosten raportoinnista
• oma-aloitteisuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn annettujen tavoitteiden mukaisesti
• sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa

Tarjoamme hakijalle:

• paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä koko työyhteisön tuen työssä onnistumiseen
• mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
• mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia kansainvälisessä yhteisössä
• joustavat käytännöt työn tekemiseen
• kattavan työterveyshuollon ja hyvät työsuhde-edut, joista voit nauttia vapaa-aikanasi

Palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä hakijan koulutukseen ja kokemukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Projektityöntekijän tehtäväkohtainen palkanosa on 2746 €/kk. Henkilökohtainen palkanosa työsuhteen alussa on 0–6 %. Työsuhteen aloittaminen vaatii rahoittajan hyväksynnän hankkeen muutoshakemukseen.

Tehtävä täytetään määräaikaisena hankkeen loppuun (31.7.2023) saakka.

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 5.2.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja
Anna Kiiski
p. 040 752 4392

www.merikotka.fi

Itämeri-kylä Pop-Up avautuu Itämeripäivänä Kotka Maretariumin eteen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu esittelee SIMREC hankkeessa toteutettua öljyntorjuntaharjoitusta, jossa viranomaiset harjoittelivat torjuntatoimia simulaattoreilla. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus kertoo helpon Kahoot -pelin avulla öljyvuodon vaikutuksista Itämeren luonnolle. Kotkan kaupungin ympäristöpalvelut tuo Itämeri-kylään bingon ja Luontokoulu Hailin pistellä voit tutustua merellisiin jokaisenoikeuksiin. Kymen Vesi Oy tuo tapahtumaan osaamistaan jätevesien käsittelyyn liittyen. Etelä-Suomen Merikalastajain liitto opastaa kestävään kalastuksen ja kotimaisten kalojen käyttöön liittyen.

Tervetuloa mukaan! Tapahtuma on ilmainen.

MILLOIN: torstaina 25.8. klo 10-15
MISSÄ: Kotka Maretariumin edusta, Sapokankatu 2
KENELLE: kaikille Itämerestä kiinnostuneille

John Nurmisen Säätiön käynnistämää ja koordinoimaa Itämeripäivää vietetään vuosittain aina elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esille tärkeitä merellisiä aiheita ja innostaa tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivä juhlistaa meren monimuotoisuutta ja mittaamatonta arvoa. Juhlinnan lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa meren luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Vuonna 2022 Itämeripäivää vietetään 25.8.

www.itämeripäivä.fi

Itämeri-kylässä vietetään tänä kesänä syntymäpäiviä! Itäisen Suomenlahden kansallispuisto täyttää 40 vuotta ja Itämeri-kyläkin on jo 10-vuotias. Kylän teemoina ovat luonnonmonimuotoisuus ja roskaantuminen. Tarjolla on myös ajankohtaista tietoa kestävästä ja turvallisesta pienveneilystä. Lasten suosikkia, merilimaa, pääset valmistamaan mahdollisimman ympäristöystävällisellä tavalla. Lisäksi voit tulla rakentamaan kanssamme monimuotoista ja värikästä kalaparvea Itämeri-kylän seinälle.

AUKIOLOAJAT

Ke 27.7 klo 18:30-21
To 28.7 klo 10-19
Pe 29.7 klo 10-19
La 30.7 klo 10-19

OHJELMA

Veneilyaiheinen työpaja
TO 28.7. klo 11-12
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana CBSmallPorts-hankkeessa, joka järjestää työpajan kaikille pienveneilystä kiinnostuneille. Työpajan aiheina ovat energiatehokas ja turvallinen veneily sekä Itämeren veneilykohteet Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Työpajan kielenä on suomi ja englanti. Ei vaadi ennakkoilmoittautumista.
Lisätietoja XAMK projektipäällikkö Jussi Sutela 050-475 5396

Lukukoirat Olga ja Joose
TO 28.7 klo 12-14
PE 29.7 klo 12-14
Tule lukemaan Olgalle ja Jooselle meriaiheisia kirjoja.

Päivitämme tapahtumaa koskevat tiedot tälle sivulle.

YHTEISTYÖKUMPPANIT 2022

Baltic Sea Action Group
Etelä-Suomen Merikalastajain liitto ry
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kotkan kaupunki, ympäristöpalvelut
Kymenlaakson Jäte Oy
Kymen Vesi Oy
Luontokoulu Haili
Metsähallitus, luontopalvelut

Filosofian maisteri Emilia Luoma on valittu Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskukseen projektitutkijaksi VISIIRI-hankkeeseen. Luoma aloitti Merikotkassa 1. toukokuuta 2022.

Luoma siirtyi Merikotkaan Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, jossa hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmässä. Hänen väitöstutkimuksensa tavoitteena on syventää systeemistä ymmärrystä liittyen meriympäristön hallintaan sekä etsiä menetelmiä ja käytäntöjä, joilla tukea kestävää kehitystä. Luoma on työskennellyt useissa Merikotkan tutkimushankkeissa liittyen meriliikenteen vieraslajiriskeihin, pienvenesatamien kestävään kehitykseen ja öljyntorjuntaan.

Haemme tutkimustiimiimme uutta

PROJEKTITUTKIJAA

jonka tehtävänä on toteuttaa kansallisen VISIIRI-hankkeen tutkimustyö hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Tehtävä täytetään määräaikaisena ajalle 1.4.2022 – 31.7.2023.

Toivomme hakijalta:
– tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa (yamk, maisteri tai tohtori)
– kokemusta itsenäisestä tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista
– oma-aloitteista työotetta sekä kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa
– sujuvaa kirjallista ja suullista suomen ja englannin kielen taitoa

Eduksi katsotaan asiantuntemus logistiikka- ja ympäristötutkimuksen alalta sekä kokemus haastattelututkimuksen tekemisestä ja sidosryhmien osallistamisesta.

Tarjoamme:
– paikan asiantuntevassa hanketiimissä sekä mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen osana kansainvälisen tutkimusverkoston toimintaa
– mahdollisuuden luoda uutta yhdessä hankkeen tiimin ja sidosryhmien kanssa
– mahdollisuuden verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia
– joustavat käytännöt työn tekemisen suhteen. Tavoittelemme yhdessä työsuhteelle jatkoa, mikäli projektirahoitukset tarjoavat siihen mahdollisuuden.
– kattavan työterveyshuollon ja hyvät työsuhde-edut, joista voit nauttia vapaa-aikanasi

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 18.3.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.kiiski@merikotka.fi

Kiinnostuitko, soittele ja kysy lisää:

Anna Kiiski, toiminnanjohtaja
p. 040 752 4392

YTM Tuuli Parviaisen yhteiskunnallisen ympäristötieteen väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistolla 16.12.2021. Vastaväittäjänä toimi tohtori Annika E. Nilsson Luulajan teknillisestä yliopistosta, Ruotsista. Parviaisen opinnäytetyötä ohjasi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan Kotkan johtoryhmän jäsen, professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta. Toinen ohjaaja, dosentti Päivi Haapasaari oli myös johtoryhmän jäsenenä vuosina 2019 – 2020. Opinnäytetyö on syntynyt osana Merikotka-tutkimusverkoston yhteisiä projekteja BONUS BALTIMARI ja CEARCTIC.

Englanninkielisen opinnäytetyön otsikko on “Coping with contested risks: Exploring how oil spill risks are governed through governmentalities” ja se koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja niiden yhteenvedosta. Kokonaisuus osoittaa, kuinka nykyisellä hallintotavalla öljyvuotoriskit tehdään paremmin ”hallittaviksi” vähentämällä niiden sosioekologista kompleksisuutta. Kompleksisuudella viitataan tässä yhteydessä epävarmuuteen ja monitulkintaisuuteen, joka johtuu erilaisista, joskus ristiriitaisista riskin tulkinnoista ja riskikäsityksistä. Nämä ja riskeihin liittyvät yhteiskunnalliset arvot ja tietojärjestelmät jäävät usein huomiotta.

Parviainen tarkastelee opinnäytetyössään, miten nykyistä öljyntorjuntariskien hallinnointia voitaisiin parantaa tukemalla uusia tapoja tuottaa tietoa politiikan ja käytännön pohjalta. Hän tutkii, kuinka toimijoille yhteisesti hahmotettavat rajakohteet, kuten riskimallit ja -arvioinnit, voisivat tukea eri sidosryhmien keskinäistä ymmärrystä ja yhteistoiminnallista tiedontuotantoa ja edelleen siirtää tätä tietämystä käytäntöön.

”Tieteellä ja tieteellisellä tiedolla on korvaamaton rooli öljyvuotoriskien hallinnassa”, Tuuli Parviainen sanoo. ”Riskejä tarkastellaan kuitenkin usein varsin kapeasti, vaihtoehtoisia rajauksia harkitsematta”, hän toteaa ja jatkaa: ”Hallintoprosessit perustuvat pitkälti teknis-luonnontieteelliseen tietoon, eikä muiden tieteenalojen tuottama tai tutkimusyhteisön ulkopuolelta tuleva tieto näin ollen integroidu tosielämän päätöksentekoprosesseihin. Tutkimuskysymyksen ja -aineiston kapeus johtaa ennalta tunnettuihin ratkaisuihin, joissa riskien perimmäisiä syitä ei huomioida.”

Sidosryhmiä yhteiskunnan eri aloilta osallistava lähestymistapa huomioi globaaliin ympäristön muutokseen liittyvien sosioekologisten riskien monimutkaisuuden ja monitahoisuuden. Tuuli Parviaisen väitöskirja osoittaa tarpeen uusille, joustaville meriympäristöriskien arvioinnin ja hallinnon lähestymistavoille ja työkaluille. Työkalut kannustavat pohdiskeluun ja dialogiin kilpailevien tavoitteiden ympärillä, helpottavat yhteistyötä ja tiedon yhteistuotantoa, sekä edistävät sosiaalista oppimista innovatiivisin tavoin.

Opinnäytetyön yhteenveto-osion voi ladata Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistosta.

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen