Suomalaispoijujen asennus ja käytännön testauksen aloitus

Marraskuun 10. oli merkittävä päivä Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping (GUMRF) -korkeakoululle ja muille rajat ylittävän Future Potential of Inland Waterways (INFUTURE) -yhteishankkeen osallistujille.

Korkeakoulun ja FBU:n (Administratsiva Volgo-Balt) yhteistyön ansiosta ensimmäinen Meritaito Oy:n valmistama poiju asennettiin Nevan vesialueelle lähelle Pähkinälinnaa. Poijun asennus suoritettiin yksittäisenä käytännön kokeena osana projektin toista työkokonaisuutta ”Smooth inland navigation with advanced fairway technology”. Kokeen tavoitteena on varmistaa innovatiivisten poijujen toiminta ympärivuotisessa käytössä Luoteis-Venäjällä.

Jäätestaus toteutetaan Volga-Itämeren vesitiellä. Asennetussa poijussa on innovatiivinen rakenne, joka pitää sen pystysuorassa vesivirroista huolimatta. Lisäksi poijussa on kaksoisankkurikiinnitys. Tämän ansiosta poiju pysyy pystysuorassa joen virtauksesta ja jäätilanteesta huolimatta, sillä vaikka toinen kiinnitys rikkoutuisi, pitää toinen kiinnitys poijun paikallaan. Poijussa on myös säädeltävä valaisin, jonka näkyvyys on säädettävissä kahdesta viiteen mailiin. Yli 25 000 samanlaista poijua on käytössä Suomessa ympäri vuoden, eikä niitä poisteta vesistä talveksi. Tämä säästää merkittävästi navigointilaitteiden käytöstä vastaavien yritysten resursseja.

Poijun valmisteluun ja asennukseen osallistuivat Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping -korkeakoulun sisävesiliikenteen osaston johtaja Vladimir Karetnikov, GUMFR:n vesiliikenteen hallinnan dosentti Anatoli Burkov ja Meritaito Oy:n Venäjän edustaja Jevgeni Nabatov. Asennuksen suoritti Nevan ja Laatokan vesialueiden navigointiosasto ja FBU:n asennusryhmä pääinsinööri Sergei Rudykhin johdolla.

Poiju valmisteltiin ja asennettiin väylälle operatiiviseen sijaintiinsa asianmukaisesti ja ohjeiden osoittamalla tavalla.
Seuraavalla viikolla Laatokan alueelle asennetaan toinen poiju. Koe jatkuu, kunnes navigointikausi alkaa ensi vuonna.

Teksti
Vladimir Karetnikov
Admiral Makarov State University of Maritime and Inland Shipping
St. Petersburg, Russia

Vedenalaiset vapaamatkustajat: alusten pohjien puhdistus ratkaisuna vieraslajien torjuntaan

Itämerellä liikennöi vuosittain lähes 8 000 laivaa, ja lisäksi Itämerellä on käytössä noin 3,5 miljoonaa huvivenettä. Nämä alukset muodostavat eräänlaisen liikkuvan saariston vesieliöille, jotka voivat joko kiinnittyä alusten pohjiin (ns. biofouling) tai päätyä painolastivesisäiliöihin meriveden mukana. Osa näistä ”vapaamatkustajista” on vieraslajeja, jotka eivät ilman ihmisen tarjoamaa apua päätyisi luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle. Uudessa ympäristössä vieraslajin vaikutukset voivat kuitenkin olla arvaamattomia. Vieraslajien katsotaan olevan toiseksi suurin uhka biologiselle monimuotoisuudelle elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen ja yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Merten vieraslajien leviäminen uusille alueille on usein peruuttamaton tapahtuma, koska vesieliöiden kitkeminen uudesta ympäristöstä on käytännössä mahdotonta. Siksi ainoa tapa pysäyttää uuden vieraslajin pysyvän kannan muodostuminen on estää niiden leviäminen uusille alueille.

Painolastivesien mukana kulkeutuvien vieraslajien uhka onkin tunnistettu. Kansainvälinen painolastivesiyleissopimus velvoittaa laivoja käsittelemään painolastivetensä siten, ettei veden mukana kulkeudu eläviä organismeja. Pohjiin kiinnittyvien eliöiden sääntely perustuu kuitenkin pääosin vapaaehtoisiin toimiin, eli Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ohjeiden noudattamiseen. Sekä laivan- että veneenomistajat huolehtivat pohjien puhtaudesta polttoaineen säästämiseksi ja aluksen ohjattavuuden parantamiseksi, mutta vieraslajien leviämisen estämistä ei usein osata ottaa huomioon. Alusten vedenalaisissa rakenteissa voi olla piilopaikkoja vieraslajeille, joita ei välttämättä osata huomioida pohjaa puhdistettaessa.

Tällä hetkellä vallitseva menetelmä biofoulingin torjumiseksi on käyttää myrkyllisiä kiinnittymisenestoaineita alusten pohjissa. Torjuntakeinot eivät kuitenkaan saisi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Ratkaisuille, jotka minimoivat sekä myrkyllisten aineiden käytön että vieraslajien leviämisen, on huutava tarve. Saatavilla on jo useita vaihtoehtoja, mukaan lukien innovatiiviset myrkyttömät suoja-aineet ja erilaiset rungon puhdistusmenetelmät. Niiden laajamittainen käyttöönotto voisi johtaa merkittäviin rahallisiin säästöihin vähentämällä alusten polttoaineenkulutusta ja siten meriliikenteen ilmastopäästöjä, ja samalla vähentää vieraslajien leviämisen riskiä.

Myös vaihtoehtoisten menetelmien tulee olla ympäristöystävällisiä. Vedessä tapahtuva pohjan puhdistus voi irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia ympäröivään veteen, tai pohjaan kiinnittyneitä vieraslajeja, jotka voivat jatkaa elämäänsä uudessa ympäristössä. Mikäli aluksen pohja puhdistetaan vedessä, tulisikin irtoava materiaali suodattaa ja ottaa talteen sekä hävittää asianmukaisesti maissa. Jotta itse maalipinta ei kuluisi tarpeettomasti eikä siitä irtoaisi kappaleita, esimerkiksi mikromuovia, ympäröivään veteen, olisi erittäin tärkeää välttää naarmuttavia puhdistustekniikoita. Mikäli pohja on käsitelty myrkkyjä sisältävällä maalilla, ei puhdistusta tulisi lainkaan suorittaa vedessä.

Myrkyttömän pohjamaalin käyttäminen yhdistettynä pohjan säännölliseen ja ennakoivaan puhdistukseen on suositeltavaa, koska kertynyt eliöstö on helppo poistaa, kun se on vielä helposti irtoavaa. Sopiva puhdistusväli riippuu laivan tai veneen tyypistä ja käytöstä. Puhdistuksen kustannukset säästyvät kuitenkin nopeasti pienentyneiden polttoainekustannusten muodossa. Lisäksi sekä vene että traileri tulisi puhdistaa aina kun vene siirretään alueelta toiselle maitse.

Biofoulingin hallinnasta puuttuu kuitenkin johdonmukainen sääntelykehys. EU:n vieraslajeja koskeva asetus ja meristrategiadirektiivi antavat suuntaviivat Itämeren alueen jäsenvaltioille, mutta niiden tulkinta koskien vedessä tapahtuvan alusten puhdistuksen sääntelyä vaihtelee suuresti maittain, mikä on vaikeaa kansainväliselle meriliikenteelle. Millään Itämeren maalla ei ole voimassa vedessä tapahtuvaa puhdistusta koskevia erityisiä kansallisen tason määräyksiä. Asianomaisten viranomaisten tulisikin toimia koordinoidusti sääntelyn yhdenmukaistamiseksi kansallisella ja myöhemmin alueellisella ja jopa kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan varmistaa puhdistuksen yhdenmukaiset lupaehdot, luvitusta koskevan päätöksenteon läpinäkyvyys ja puhdistuksen ympäristöystävällinen toteutus.

Puhdistuksen sääntelyssä tulisi ottaa huomioon niin vieraslajien kulkeutuminen, myrkylliset aineet, kasvihuonekaasupäästöt, tarvittava jätehuolto sekä eri vaihtoehtojen kokonaiskustannukset. Monista näistä on edelleen puutteellisesti tietoa saatavilla perusteellista riskinarviointia varten, joten tarvitaan myös lisää aihepiirin tutkimusta. COMPLETE-projekti (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) on tuottanut ja koonnut huomattavan määrän tietoa biofoulingista Itämeren alueella. Keväällä 2021 käynnistyvä COMPLETE PLUS -jatkoprojekti aikoo erityisesti keskittyä kehittämään mallia vedessä tapahtuvan puhdistuksen sääntelylle ja vaadituille lupamuodollisuuksille Itämeren alueella.

Miina Karjalainen, Projektitutkija, FT
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka

Eveliina Klemola, Vanhempi asiantuntija, FT
Wega Group Oy

Alkuperäinen teksti julkaistu Centrum Balticum/Pullopostia sarjassa 12.11.2020

HAKU AUKI – Etsimme TUTKIMUSJOHTAJAA

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys etsii

TUTKIMUSJOHTAJAA

toimimaan keskeisessä asemassa tutkimustyön koordinoinnissa ja toteutuksessa keskittyen Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskusen (myöhemmin Merikotka) tutkimusaiheisiin.

Tutkimusjohtaja toimii Merikotkan johtokunnan jäsenenä ja työskentelee aktiivisesti professori Pentti Kujalan (Aalto-yliopisto), professori Osiris Valdez Bandan (Aalto-yliopisto), professori Sakari Kuikan (Helsingin yliopisto), professori Tommi Inkisen (Turun yliopisto) sekä tutkimuspäälliköiden Olli-Pekka Brunila ja Justiina Halonen kanssa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu). Aktiivinen yhteistyö yliopistojen tutkimusryhmien kanssa on välttämätöntä.

Tehtävä on toistaiseksi voimassaoleva ja alkaa sopimuksen mukaan. Palkka määräytyy suhteessa hakijan pätevyyteen ja kokemukseen.

Lue koko ilmoitus

Kutsu keskustelemaan sisävesiliikenteen kehittämisestä

INFUTURE hanke järjestää virtuaalisia keskustelutilaisuuksia sisävesiliikenteen kehittämisestä.
Tilaisuuksia on kolme ja jokainen sisältää lyhyitä alustuksia sekä mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun.
Tilaisuuksiin osallistuminen vaatii ilmoittautumisen.
Voit ilmoittautua haluamaasi keskusteluun tästä.


============
Round Table 1:
POTENTIAL CARGO FLOWS AND ROUTING 

Maanantai 26.10.2020 klo 14.00-15.30
Teams-verkkoyhteys
Keskustelu pääasiassa suomeksi.

Puhujat
Pekka Koskinen, Partner, Brave Logistics Oy, INFUTURE-hankkeen ohjausryhmän pj
Anatoly Burkov, apulaisprofessori, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
Esa Korhonen, logistiikkapäällikkö, UPM Metsä
Toomas Lybeck, projektiasiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hannu Lappalainen, satamajohtaja, Lappeenrannan Satama

============
Round Table 2:
SMOOTH INLAND NAVIGATION WIHT ADVANCED FAIRWAY TECHNOLOGY
Tiistai 3.11.2020 klo 14.00-15.30
Teams-verkkoyhteys
Keskustelu pääasiassa suomeksi.

Puhujat
Seppo Virtanen, myyntipäällikkö, SeaHow By Arctia (Meritaito) Ltd
Kari Pohjola, myyntipäällikkö, SeaHow By Arctia (Meritaito) Ltd
Vladimir Karetnikov, tutkija, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
kommenttipuheenvuorot suomesta ja venäjältä

============
Round Table 3:
FUTURE INLAND WATERWAY VESSELS
Torstai 26.11.2020 klo 14.00-15.30
Teams-verkkoyhteys
Keskustelu englanniksi

Puhujat
Pentti Kujala, professori, Aalto University
Fang Li, tutkija, Aalto University
Jukka Salminen, Aker Arctic
Marina Lebedeva, tutkija, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping
Leonid Vishnevskii, tutkimuspäällikkö, Krylov State Research Centre
Jarkko Toivola, johtaja, Alfons Håkans

 

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen tästä

Pentti Kujalalle kunnianosoitus työstä jäisillä vesillä liikkuvien alusten turvallisuuden parantamiseksi

Euroopan liikennetutkimuksen johtokunta on myöntänyt professori Pentti Kujalalle TRAVISIONS -palkinnon (Transportation Research Award 2020) hänen tekemästään työstä Itämerellä sekä pohjoisilla ja eteläisillä napavesillä liikkuvien alusten turvallisuuden parantamiseksi. Kujalan johtamilla hankkeilla ja työllä onkin ollut merkittävä vaikutus jäisten merien laivaliikenteen turvallisuuteen.

Hän on ollut mukana lukuisissa tutkimushankkeissa, joita ovat rahoittaneet muun muassa Euroopan komissio, Lloyd’s Register Foundation ja eri valtiot. Kujalan tieteellistä vaikuttavuutta kuvaavat hänen noin 200 julkaisuaan ja 2 500 viittauskertaa. Kujalan tutkimustyön ansiosta napavesille suuntautuvien laivamatkojen suunnittelussa on otettu käyttöön uusi POLARIS-riskinhallintajärjestelmä. POLARIS-järjestelmässä jääkuormituksen ja runkolujuuden tarkastelumetodit yhdistetään tietokantaan, joka sisältää arktisilta ja antarktisilta alueilta kerättyjä mittaustietoja seitsemän vuoden ajalta.

TRA-palkinnon tarkoituksena on kunnioittaa liikenteen alan tutkijoita, jotka ovat ansioituneet Euroopan Unionin rahoittamissa hankkeissa ja osoittaneet huipputason osaamista sekä vaikuttaneet oman alansa kehitykseen.

Kujalan koordinoimista hankkeista ensimmäinen oli SAFEICE (Increasing the safety of icebound shipping, 2004–2007), jonka tavoitteena oli luoda tieteellinen perusta jääluokitusten säännöille (alusten runkolujuus) ja vaatimuksille. Hankkeeseen osallistui kumppaneita Euroopasta, Kanadasta, Venäjältä ja Japanista.

Työ jatkui SAFEWIN-hankkeessa (Safety of winter navigation in dynamic ice, 2009–2013), jossa tarkasteltiin dynaamisen ja liikkuvan jään vaikutusta laivoihin ja kehitettiin ennakointijärjestelmää jään puristumiselle. Nykyisin aiheen tutkimus jatkuu Horisontti 2020 -hankkeessa SEDNA (Safe maritime operations under extreme conditions: the Arctic case).

Lloyd’s Register Foundation (LRF) on myös rahoittanut tärkeitä hankkeita meriturvallisuuden tiimoilta. Kujala oli keskeisessä roolissa käynnistämässä CEARCTIC-huippuyksikön (Scenario-based risk management for arctic shipping and operations, 2013–2018) toimintaa. Hän toimi myös sen puheenjohtajana. Kansainvälisen huippuyksikön tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltaisia riskianalyysimetodeja arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen alusten suunnittelun tueksi.

CEARCTIC-huippuyksikön seuraajana toimii LRF:n rahoittama CEPOLAR (Recommended practice of scenario-based risk management for Polar waters), joka valmistelee suosituksia turvallisuuden ja taloudellisuuden edistämiseksi napavesillä toimivien alusten suunnittelussa.

Kansallisesti rahoitettuihin hankkeisiin lukeutuu Suomessa rakennetun Agulhas II -laivan varustelu täyden mittakaavan jääkuormitusmittauksia varten TEKESin ja Suomen Akatemian tuella (2012–2018) sekä parhaillaan Itämereen keskittyvässä BONUS-tutkimusohjelmassa toimivat hankkeet STORMWINDS ja BALTIMARI, joissa tutkitaan talvisen laivaliikenteen turvallisuutta Itämerellä.

Aiheesta uutisoi Aalto yliopisto 9.9.2020

Tallenne palkintojenjakotilaisuudesta

Uusia työkaluja ympäristöpoliittisten tavoitteiden arviointiin ja mittaamiseen

Ympäristöaiheisessa keskustelussa viljellään taajaan heikosti määriteltyjä tavoitetermejä. Silloinkin kun tavoitteista on olemassa tarkka yhteisymmärrys, liittyy niiden toteutumisen arvioimiseen monenlaista epävarmuutta. Kotkalaislähtöinen Merikotka-tutkimuskeskuksen tutkija Mirka Laurila-Pant on kehittänyt väitöskirjassaan analyysityökaluja tavoitteiden tarkemman määrittelyn ja mittaamisen tueksi.

Ympäristöpoliittisessa keskustelussa käytetään usein laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita kuvaavia termejä, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö tai ympäristön hyvä tila. Nämä termit ovat luonteeltaan moniulotteisia ja kattavat käytännössä useita, osin keskenään ristiriitaisiakin alatavoitteita. Näin ollen keskustelu hyväksyttävästä luonnonvarojen käytöstä saattaakin kulminoitua omituiseksi väännöksi, jossa osapuolet esittelevät vastakkaisia toimintastrategioita kestävän kehityksen mukaisina ratkaisuina.

”Jotta jonkinlaiseen rakentavaan lopputulokseen voitaisiin päästä, meidän tulisi avoimemmin ja selvemmin määrittää, mikä on mielestämme kestävää ja miltä ympäristön hyvä tila näyttää”, toteaa Mirka Laurila-Pant.

Laurila-Pantin väitöskirja keskittyy siihen, miten ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitataan. Väitöskirja esittelee osin Merikotka –tutkimuskeskuksen TOPCONS- ja MIMIC-hankkeissa syntyneitä työkaluja, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön liittyvää päätöksentekoa.

Mirka Laurila-Pant väitteli Helsingin yliopistolla 4.9.2020.

Väitöskirja ‘When do we attain our objectives? On the role of indicators, values and uncertainty in environmental management’ on ladattavissa Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta.

 

Väitöstilaisuus livestreamina!

M.Sc. Mirka Laurila-Pant väittelee 4.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “When do we attain our objectives? On the role of indicators, values and uncertainty in environmental management“. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biocenter 2, auditorium 1041, Viikinkaari 5.

Väitöstä voi seurata myös livestreamina: https://helsinki.zoom.us/j/61561004472?pwd=WHpoZVByMGd6eUg0eUVwUDVFc21FQT09
SALASANA: 929929