Ammatillinen koulutus on murroksessa, jonka kärjessä ovat erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt. Digitaalisuus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan muuttaa sekä kouluttamisen että oppimisen tapaa.
Merikarhu 2.0 hankkeen tavoitteena on ollut luoda erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, joiden avulla voidaan tukea koululaiva Merikarhun käyttöä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulkualan koulutuksessa. Koululaivasta on luotu digitaalinen malli, jota voidaan käyttää erilaisissa simulaatioharjoituksissa jo ennen laivalla tapahtuvaa koulutusjaksoa. Tavoitteena on tukea oppimista ja luoda monipuolinen sekä helposti saavutettava oppimisympäristö, joka tekee oppimisesta joustavaa.
Digitaalinen Merikahu 2.0 hankkeen toinen osa käsittelee satamien turvallisuusharjoituksia. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä HaminaKotka Sataman kanssa ja se kohdistuu sataman öljyn- ja palontorjuntaharjoituksiin. Harjoituksista on luotu digitaalinen koulutusmateriaali, joka toimii käytännönharjoitusten tukena, mutta myös apuna turvallisuusasioiden kertaamisessa tai perehdyttämisessä.
Digitaalinen Merikarhu 2.0 hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.
Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.
Julkaisussa todetaan, että logistiikka-ala on murroskohdassa, jossa jokaisen yrityksen tulee muuttua ja sopeutua parhaansa mukaan, jos se haluaa pärjätä muuttuneessa toimintaympäristössä. Projektin tulosten perusteella erityisesti pienet logistiikka-alan yritykset tarvitsevat tukea ja yhteistyön lisäämistä pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Lisäksi alueellisella yhteistyöllä ja jopa eri alojen yritysten yhteistyön tiivistämisellä voitaisiin saavuttaa sellaisia etuja, joita ei muuten saavuteta. Yhtenä ratkaisuna julkaisussa esitetään logistiikka-, digi- ja kiertotalousalan yhteistä yhteistyö- ja innovaatioalustaa, jolle projektin tulosten perusteella olisi kysyntää. Lisäksi julkaisussa esitetään tiekartta mahdollisen yhteistyö- ja innovaatioalustan kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Tutkimus rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia; koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla REACT-EU elpymistuella.
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus (Merikotka) järjestää kansainvälisen #komarec23 konferenssin 8-9.11.2023 Kotkan Satama Areenalla.
Merikotka on suomalaisten johtavien yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto, jonka yhteinen tehtävä on edistää merenkulun kestävää kehitystä tieteidenvälisellä tutkimuksella ja aktiivisella yhteiskunnallisella dialogilla. #komarec23 on aloitus uudelle tapahtumalle, joka edistää tätä tehtävää. Konferenssin tavoitteena on lisätä vuoropuhelua akatemian ja yhteiskunnan muiden sektoreiden välillä sekä luoda monipuolista kuvaa poluista kohti kestävämpää merenkulkua.
Konferenssi on kansainvälinen. Voit lukea lisätietoja englanninkielisillä sivuilla.
Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja helleaallot, voimistuvat ja niitä esiintyy yhä useammin ilmastonmuutoksen myötä. Äärisäillä voi olla vakavia taloudellisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viranomaistahojen lisäksi kansalaisilla ja vapaaehtoisilla on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa.
Merikeskus Vellamossa järjestettiin 31. toukokuuta 2023 kansalaiskeskustelu sään ääri-ilmiöistä ja niihin varautumisesta. Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista kotkalaisten jokapäiväiseen elämään, ja miettiä erityisesti kansalaisten sekä muiden vapaaehtoisten roolia ja mahdollisuuksia varautua ennalta näihin ilmiöihin. Keskustelussa syntynyttä tietoa käytetään Kotkan varautumistyöhön sekä tieteelliseen tutkimukseen.
Kansalaiskeskustelu järjestettiin yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman LONGRISK-tutkimusprojektin, Safer Climate- verkoston, Kotkan kaupungin, ja Merikotkan kanssa. Tilaisuuteen osallistui kaupunkilaisten lisäksi varautumisen asiantuntijoita Kymenlaakson Pelastuslaitoksesta, Suomen Punaisesta Rististä, Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, ELY-keskuksesta, Kymenlaakson Sähköstä, sekä Kymenlaakson Kylät ry:stä. Järjestäjien lisäksi osallistujia oli yhteensä 15.
Tilaisuus oli muodoltaan ns. World Café- keskustelukahvila, jonka tarkoituksena on luoda viihtyisä ja turvallinen tila avoimelle keskustelulle. Samanlaisia keskustelutilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi turvallisuuskysymyksiin liittyen (ns. turvallisuuskahvilat). Tämän kaltaiset kansalaiskeskustelut soveltuvat kansalaisten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä osallistujien oman aktiivisuuden tukemiseen varautumisessa.
Keskustelua sään ääri-ilmiöistä käytiin pienryhmissä
Tilaisuudessa pidettiin ensin lyhyet alustukset sään ääri-ilmiöistä, sekä kansalaisten roolista varautumisessa. LONGRISK-hankkeen tutkija Tuuli Parviainen kuvasi, miten viranomaisten varautumistyön lisäksi myös kansalaisten osallistuminen varautumista koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun on tärkeää. Kansalaiset eivät välttämättä ole pelastusalan ammattilaisia, mutta heillä on paikallista tietoa ja taitoa, joka voi edesauttaa tehokasta varautumista sekä pelastustoimintaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät myöskään kosketa kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja kansalaisten osallistuminen onkin paras tapa varmistaa erilaisten varautumiskeinojen sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Siksi kansalaisten olisikin tärkeää olla mukana varautumista koskevassa keskustelussa, sekä miettimässä miten he voivat osallistua varautumisen kehittämiseen.
Antti Mäkelä Ilmatieteiden laitokselta kertoi omassa esitelmässään sään ääri-ilmiöiden voimistumisesta Kotkassa. Sään äärevyys ja vaihtelevuus muuttuvat ilmastonmuutoksesta johtuen. Mäkelä painotti, että nämä muutokset ovat voimakkaampia talvella, jolloin lämpötila nousee nopeammin kuin kesällä. Talvella myös sataa enemmän ja lumen sijaan sade tulee yhä useammin vetenä. Toisaalta kesät kuumenevat, jolloin riski helleaalloille ja metsäpaloille kasvaa. Myös rankkasateita esiintyy enemmän, ja ne ovat voimakkaampia.
” Muutosten suuruuden ja voimakkuuden määrää globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kehitys”
Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos
Viimeiseksi Elina Seppänen Kymenlaakson Kylät ry:stä esitteli järjestön toimintaa sekä kyläturvallisuuden kehittämistä kylissä. Kymenlaakson Kylät ry on Kymenlaakson kylä- ja asukastoiminnan yleisten ja yhteisten etujen valvoja ja kehittäjä, ja toiminut vuodesta 1998 alkaen kymenlaaksolaisten kylien maakunnallisena kattojärjestönä. Suomen Kylät ry:n Kyläturvallisuus 2025 –hankkeessa on kehitetty kyläyhteisöjen varautumista pilottikylien avulla. Hankkeessa on kehitetty esim. valtakunnallinen kyläturvallisuuskysely-pohja kyläyhteisöjen hyödynnettäväksi. Kysely on tilattavissa maakunnallisilta kyläyhdistyksiltä. Kyläturvallisuuskyselyn avulla voidaan luoda koko yhteisön näkemyksen ja tarpeet huomioiva yhteinen kyläturvallisuussuunnitelma. Yhdessä laadittu suunnitelma, joka on viety kaikkien tietoon ja saataville, voi lisätä turvallisuuden tunnetta. Suunnitelmat voidaan myös viedä osaksi kuntien ja pelastusviranomaisen työtä.
Elina Seppänen kertoi Kymenlaakson kylien varautumistoiminnasta
Alustuksien jälkeen osallistujat keskustelivat 3-5 henkilön pienryhmissä. Ensimmäinen keskusteluosio keskittyi neljän eri sään ääri-ilmiön (tulvat, helleaallot, myrskyt, ja lisääntynyt lumentulo) riskeihin ja vaikutuksiin. Varsinkin tulvariskit mietityttivät osallistujia. Kotka on merellisen sijaintinsa vuoksi alttiina meritulville, mutta myös sadevesitulvat sekä jokitulvat ovat mahdollisia. Tulviminen voi katkaista tieyhteyksiä, ja vaikeuttaa liikkumista. Tulvat voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Kotkan kaupungin rakennuksille, teollisuudelle, asuinrakennuksille sekä muulle omaisuudelle. Esimerkiksi Sapokan satamassa on tulvinut viime vuosina useaankin otteeseen. Tulviminen voi vaikuttaa myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen, kuten Kotkan meripäiviin. Tulvavesissä on usein terveydelle haitallista likaa ja bakteereja.
Helleaallot koettelevat erityisesti ikääntyneitä ja helle voi lisätä kuolleisuutta merkittävästi. Helleaallot kasvattavat myös metsäpalojen riskiä. Myrskyjen osalta keskusteltiin etenkin puiden kaatumisten aiheuttamista omaisuusvahingoista. Myrskyt voivat aiheuttaa myös pitkäänkin kestäviä sähkökatkoja. Vaikka talvien ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä olevan tulevaisuudessa vähälumisia, myös voimakas lumentulo lyhyellä aikavälillä on mahdollista etenkin rannikkoalueilla. Lumentulo hankaloittaa liikkumista, ja pienempien teiden ja katujen auraamisessa saattaa kestää.
Kaikki käsitellyt sään ääri-ilmiöt vaikuttavat merkittävästi ruokahuoltoon, puhtaan veden saantiin, sekä huoltovarmuuteen yleisesti. Kaikkien kohdalla korostuu myös epävarmuus ja ennustamattomuus liittyen sekä ilmiöiden esiintymiseen ja voimakkuuteen että niiden mahdollisiin vaikutuksiin. Tämä tekee myös varautumisesta erityisen hankalaa.
”Kansalaisten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen vähentää viranomaisresurssien tarvetta. Se voi myös vähentää vahinkojen määrää tai niiden vakavuutta sekä nopeuttaa palautumista”
(Kymenlaakson Pelastuslaitos)
Tilaisuuden toisessa osiossa mietittiin uusia keinoja tukea kansalaisten osallistumista varautumiseen. Viestintä ja tiedottaminen sään ääri-ilmiöistä ja niiden aiheuttamista riskeistä nähtiin erittäin tärkeänä. Keskustelussa tuotiin esille, että kansalaisilla voi olla huonosti tietoa esim. tulvariskialueista. Kymenlaakson pelastuslaitos onkin jo koonnut tiedotteen pientalojen varautumisesta tulviin (Pientalon tulvaturvallisuusopas). Myös kotivaran tärkeyttä painotettiin. Keskustelussa tuotiin myös esille erilaisten mobiilisovellusten hyödyt poikkeustilanneviestinnässä (esim. 112 sovellus).
Viestinnän lisäksi korostettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toimintaa, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa. Tämän lisäksi hiljattain toimintansa aloittanut Kymenlaakson järjestöjen neuvottelukunta tukee kansalaisten ja järjestöjen osallisuutta. Neuvottelukunta vahvistaa eri järjestöverkostojen välistä yhteistyötä, joista yksi on Valmius- ja varautuminen -järjestöverkosto.
Ismo Skriko (Vapepa) esittelee Kymenlaakson pelastuslaitoksen pientaloturvallisuusopasta, josta löytyy kattava kuvaus tulvariskialueista sekä ohjeet omakotitalon turvaamiseen tulvilta.
Keskustelussa nousi esiin ajatus korttelikohtaisten varautumiskeskusten perustamisesta. Nämä voisivat toimia esimerkiksi nykyisten Kotkan korttelikotien yhteydessä. Varautumiskeskukset voisivat tarjota varautumiseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvää tietoa, sekä ylläpitää ajantasaista listaa pelastusalan tai muiden varautumisesta vastaavien tahojen yhteyshenkilöistä. Keskuksissa voisi olla myös jonkinlainen tietokanta oman korttelin haavoittuvaisimmista asukkaista, kuten ikäihmisistä ja liikuntarajoitteisista. Tämän lisäksi keskuksissa olisi hyvä olla varautumisen kannalta tärkeitä tarvikkeita ja kalustoa, kuten taskulamppuja, paristoja, ja vesikanistereita. Myös yksittäisillä taloyhtiöillä voisi olla varautumiseen liittyvää tietoa sekä yhteisomisteisia tarvikkeita. Samalla periaatteella kuin Kymenlaakson kylissä, myös kaupunkiympäristössä olisi siis hyvä tehdä korttelikohtaiset suunnitelmat varautumiseen. Niiden läpikäynti Pelastuslaitoksen kanssa yhdistettynä säännölliseen poikkeustilanteiden varautumisharjoitteluun voisi edesauttaa tehokasta paikallista toimintaa kriisitilanteessa.
Kaiken kaikkiaan kansalaisten ja muiden vapaaehtoisten rooli varautumisessa sekä yhteistyön ja luottamuksen kehittäminen viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten välillä nähtiin tärkeänä. Tilaisuus onnistui synnyttämään aktiivista keskustelua sään ääri-ilmiöistä, ja niihin varautumisesta. Osallistujat myös oppivat toisiltaan uutta ja tapahtuman aikana syntyi uusia yhteyksiä.
Keskustelun tarkemmat tulokset julkaistaan lyhyessä raportissa alkusyksystä.
Suuret kiitokset kaikille osallistuneille!
Tuuli Parviainen Helsingin yliopisto, tutkijatohtori, LONGRISK-projekti
Vuoden 2022 huhtikuussa alkanut VISIIRI-projekti lähestyy loppuaan. Projektin viimeisinä viikkoina keskitymme loppuraportin työstämiseen, joka julkaistaan osana Merikotkan julkaisusarjaa. Tulemme tarjoamaan raportissamme hyvän kattauksen logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yritysten näkemyksiä vihreästä siirtymästä sekä edellä mainittujen alojen yhteistyön ja innovaatioiden edistämiseen tarkoitetusta alustasta. Yritysten ajatuksia ja kokemuksia on kerätty koko projektin ajan haastatteluilla sekä tämän vuoden keväällä toteutetussa kyselyssä. Ei pidä myöskään unohtaa Hackathonia, jossa ammattikorkeakoulu opiskelijoita osallistettiin innovoimaan alustakonseptia! Osana loppuraporttia tulee olemaan myös esikuva-analyysi jo olemassa olevista alustoista ja alustakokeiluista. Kaikkien edellä mainittujen tutkimusmenetelmien tuloksista koostamme tiekartan tulevaisuuden alustakonseptille.
Raporttimme julkaistaan loppukesästä, mutta tässä kyselyn alustavia tuloksia. Kyselymme kohderyhmänä oli logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yritykset. Kysymykset kohdistuivat alustan toivottuun muotoon, siihen mitä alustan tulisi yrityksille tarjota ja mitä haasteita alustan käytössä olisi. Alla olevasta kuvaajasta käy ilmi kyselyn vastaajien toiveet fyysisen ja digitaalisen alustan muodosta. Kysymykset olivat erillisiä, mutta koottu tähän yhteyteen samaan kuvaajaan. Digitaalisista alustoista suurinta kannatusta keräsi nettisivusto ja fyysisistä alustoista seminaari. Erittäin mielenkiintoisia tuloksia tuli alustan muodon lisäksi muun muassa alustan tarjoamien palveluiden tärkeydestä.
Onko logistiikan alalla mielestäsi tarvetta yhteistyön lisäämiselle? Voisiko jonkinlainen eri alojen toimijoita yhdistävä yhteistyö- ja innovaatioalusta auttaa logistiikkasektoria ratkaisemaan erityisesti vihreään siirtymään liittyviä haasteita?
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry ja Finnhub ry pyrkivät VISIIRI-projektissa selvittämään logistiikkasektorin kohtaamia haasteita vihreän siirtymän toteuttamisessa sekä tarkastelemaan digi- ja kiertotaloussektorin yritysten osaamisen hyödyntämistä ongelmien ratkaisemiseksi.
Jos edustat logistiikka-, digi- tai kiertotaloussektorin yritystä, vastaathan muutamaan aiheeseen liittyvään kysymykseen täällä:
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys hakee pätevää ja motivoitunutta
TUTKIJAA/KOODAAJAA
automatisoimaan asiantuntijoiden kausaaliajattelua kuvaavien mallien edustaminen kvantitatiivisina todennäköisyyspohjaisina Bayes-verkkoina osana Suomen Akatemian rahoittamaa GYROSCOPE-projektia. Luotua koodia käytetään osallistavassa ennakointimallinnusprosessissa, jolla pyritään auttamaan merenkulkualan sidosryhmiä ymmärtämään paremmin omaa tilannekuvaansa sekä tunnistamaan keskeisiä riski- ja resilienssitekijöitä.
Keskeiset tehtävät
– Käytössä olevan siirtoalgoritmin läpikäynti ja mahdollinen päivittäminen.
– Ehdollisten todennäköisyystaulukoiden luomiseen tarvittavan R- tai Python-koodin laatiminen sovittua logiikkaa noudattaen.
Kelpoisuusehdot
Toivomme hakijalta
– kykyä osallistua algoritmin suunnitteluun ja tuottaa koodia itsenäisesti (R tai Python);
– ehdollisen todennäköisyysjakauman ja diskreetin muuttujan käsitteiden tuntemusta;
– aiempaa kokemusta bayesiläisestä päättelystä ja Bayes-verkoista;
– valmiuksia osallistua menetelmää käsittelevän tieteellisen käsikirjoituksen laatimiseen.
Paikka on avoinna 1.9.2023–29.2.2024 väliselle ajalle (6 kuukautta), ja työtä voidaan tehdä myös osa-aikaisesti. Tehtävän palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta, joka perustuu hakijan pätevyyteen ja kokemukseen sovitun mukaisesti.
Hakemus
Lähetä hakemuksesi viimeistään 21.5.2023 sähköpostitse toiminnanjohtaja Anna Kiiskille (anna.kiiski@merikotka.fi) ja kirjoita aihekenttään ”Gyroscope-ohjelmoija”. Hakemuksessa tulisi olla lyhyt (enintään 1 sivun mittainen) motivaatiokirje palkkatoiveineen sekä CV.
Lisätietoja
Lisätietoja tehtävästä ja hakemuksesta saat tutkimusjohtaja Annukka Lehikoiselta.
Sähköposti: annukka.lehikoinen@merikotka.fi
Puhelin: +358 50 5519288
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi, jolloin ne tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivuillemme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osiot ovat mielenkiintoisimpia ja hyödyllisimpiä.
Tekniset evästeet
Nämä ovat välttämättömiä evästeitä jotta verkkosivut toimivat.
[_koko_analytics_pages_viewed] tallentaa sivujen latausmääriä (anonymisoitu, ei yksilöitävissä)
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivustollamme käytetään Google analytiikkaa keräämään tietoja kävijämääristä sekä eniten vierailluista sivuista.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
