Merikotkan tutkijaverkoston yhteinen lausunto rannikkostrategiasta

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.

Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.

 

Teksti: Emilia Luoma

Väitös: Systeemimallinnus tukee meriliikenteen kestävää kehittämistä

FM Emilia Luoman ympäristötieteiden väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistolla 28.10.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Nina Tynkkynen Åbo Akademin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnasta. Väitöskirja syntyi osana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan johtamia hankkeita 30MILES ja COMPLETE. Työn pääohjaajana on toiminut Merikotkan tutkimusjohtaja, dosentti Annukka Lehikoinen.

Luoman väitöskirja, ”Developing sustainability through systems thinking – Perspectives to maritime traffic” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta. Väitöskirja pyrkii lisäämään kestävyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvää systeemistä ymmärrystä soveltaen kausaalisia verkkomallinnuslähestymistapoja. Teemat, joiden kautta aihetta artikkeleissa lähestytään ovat laivojen päällyskasvuston kestävä hallinta ja pienvenesatamien kestävä kehitys. Yhteenvedossa Luoma summaa ajatuksiaan siitä, miten kausaaliset verkkomallinnusmenetelmät voivat auttaa tunnistamaan tekijöitä ja toimenpiteitä, jotka estävät tai edistävät kestävyyttä ja kestävää kehitystä.

”Tulosteni pohjalta sanoisin, että niin laadulliset kuin numeerisetkin kausaaliset verkkomallit tukevat kestävyyskysymyksien hahmottamista ja käsittelyä monipuolisesti”, Luoma toteaa ja jatkaa: ”Väitän, että tällainen systeeminen tarkastelu voi merkittävästi lisätä ymmärrystä siitä, keitä tulisi osallistaa keskusteluun, mitä tietoa tarvitaan ja mitä näkökohtia tulisi harkita, jotta voidaan tehdä kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä. Myös mallien visuaalinen esitystapa voi edistää sidosryhmien osallistumista ja avointa viestintää”.

Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä Tynkkynen kehui Luoman poikkitieteellisen väitöskirjan sisältävän kestävän kehityksen mukaisen suunnittelutyön ja politiikan käyttöön soveltuvaa tietoa ja tarjoavan tuoreita näköaloja merenkulun aihepiiriin, jota yleensä tarkastellaan varsin teknisestä näkökulmasta. Tynkkynen toivoi, että vastaavaa, ei-perinteistä poikkitieteellistä näkökulmaa saataisiin kirjattua myös tulevaan kansallisen merentutkimusstrategian päivitykseen.

Opinnäytetyön yhteenveto-osion voi ladata Helda-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen