Väitös: Työkaluja etäluotsausjärjestelmien riskinhallintaan

Merikotkan tutkijaverkostoon kuuluvan Sunil Basnetin meritekniikan alan väitöskirjan tarkistustilaisuus järjestetään 15.12.2023 Aalto-yliopistolla. Vastaväittäjänä toimii professori Ioannis M. Dokas Demokritoksen yliopistosta Kreikasta. Basnet on tehnyt väitöskirjatyönsä osana Safe and Efficient Marine and Ship Systems -tutkimusryhmää, jota johtaa myös Merikotkan johtoryhmässä vaikuttava apulaisprofessori Osiris Valdez Banda.

Basnetin englanninkielinen turvallisen etäluotsauksen kehittämiseen keskittyvä väitöskirja ”Managing risks in maritime remote pilotage using the basis of the Formal Safety Assessment ” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta.

Luotsauspalvelun tarkoituksena on estää alusonnettomuuksia tietyllä alueella tarjoamalla navigointiapua paikalliset olot hyvin tuntevan henkilön, luotsin, toimesta. Etäluotsaus on suhteellisen uusi konsepti, jossa luotsi avustaa laivan miehistöä maista käsin.

”Etäluotsauksen idea on parantaa sekä toiminnan turvallisuutta, että sen kustannustehokkuutta”, kertoo Sunil Basnet. ”Toteutus kuitenkin vaatii uusien laitteiden ja tietojärjestelmien käyttöönottoa niin laivoilla, väylillä kuin luotsiasemillakin. Kokonaisuuden monimutkaistuessa tämä johtaa uudenlaisiin riskeihin, mikä edellyttää myös turvallisuuden hallintajärjestelmien uudelleenarvioimista ja päivittämistä”, hän jatkaa.

Basnetin väitöskirja esittelee uuden, moderniin etäluotsausjärjestelmään soveltuvan riskienhallintakehikon, joka käsittää systemaattisen analyysiprotokollan mallinnustyökaluineen. Kehikko on yhteensopiva Kansainvälisen Merenkulkujärjestö IMO:n kehittämän FSA (Formal Safety Assessment) -turvallisuuden arviointi- ja hallintaprosessin kanssa. FSA on laajasti käytössä merenkulun piirissä.

”Tutkimustyöni luo vahvan perustan vasta kehittymässä olevan etäluotsauksen tehokkaalle riskien hallinnalle, johon ei tähän mennessä ole ollut tarjolla soveltuvaa mallia”, toteaa Sunil Basnet ja jatkaa: ”Menetelmällisesti väitöskirjani täyttää myös joitakin yleisempiä FSA:n soveltamiseen liittyviä aukkoja esittelemällä kokonaan uudenlaisen tavan yhdistellä edistyneiden systeemimallinnustekniikoiden parhaita puolia. Tämä on merkittävää koko merenkulkujärjestelmän turvallisuuden edistämiselle.”

Julkinen väitöstilaisuus järjestetään 15.12.2023 klo 12:00–16:00 osoitteessa Otakaari 4, Espoo (auditorio 216). Tapahtumaa voi seurata myös verkossa Zoomin kautta.

Väitöskirjan yhteenveto on ladattavissa Aaltodoc-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Väitös: Systeemimallinnus tukee meriliikenteen kestävää kehittämistä

FM Emilia Luoman ympäristötieteiden väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistolla 28.10.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Nina Tynkkynen Åbo Akademin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnasta. Väitöskirja syntyi osana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan johtamia hankkeita 30MILES ja COMPLETE. Työn pääohjaajana on toiminut Merikotkan tutkimusjohtaja, dosentti Annukka Lehikoinen.

Luoman väitöskirja, ”Developing sustainability through systems thinking – Perspectives to maritime traffic” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta. Väitöskirja pyrkii lisäämään kestävyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvää systeemistä ymmärrystä soveltaen kausaalisia verkkomallinnuslähestymistapoja. Teemat, joiden kautta aihetta artikkeleissa lähestytään ovat laivojen päällyskasvuston kestävä hallinta ja pienvenesatamien kestävä kehitys. Yhteenvedossa Luoma summaa ajatuksiaan siitä, miten kausaaliset verkkomallinnusmenetelmät voivat auttaa tunnistamaan tekijöitä ja toimenpiteitä, jotka estävät tai edistävät kestävyyttä ja kestävää kehitystä.

”Tulosteni pohjalta sanoisin, että niin laadulliset kuin numeerisetkin kausaaliset verkkomallit tukevat kestävyyskysymyksien hahmottamista ja käsittelyä monipuolisesti”, Luoma toteaa ja jatkaa: ”Väitän, että tällainen systeeminen tarkastelu voi merkittävästi lisätä ymmärrystä siitä, keitä tulisi osallistaa keskusteluun, mitä tietoa tarvitaan ja mitä näkökohtia tulisi harkita, jotta voidaan tehdä kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä. Myös mallien visuaalinen esitystapa voi edistää sidosryhmien osallistumista ja avointa viestintää”.

Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä Tynkkynen kehui Luoman poikkitieteellisen väitöskirjan sisältävän kestävän kehityksen mukaisen suunnittelutyön ja politiikan käyttöön soveltuvaa tietoa ja tarjoavan tuoreita näköaloja merenkulun aihepiiriin, jota yleensä tarkastellaan varsin teknisestä näkökulmasta. Tynkkynen toivoi, että vastaavaa, ei-perinteistä poikkitieteellistä näkökulmaa saataisiin kirjattua myös tulevaan kansallisen merentutkimusstrategian päivitykseen.

Opinnäytetyön yhteenveto-osion voi ladata Helda-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen

Väitös merenpohjien kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista

FM Laura Kaikkosen ympäristötieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestettiin Helsingin yliopistolla 29.10.2021. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi professori Anna Metaxas kanadalaisen Dalhousie -yliopiston oseanografian laitokselta. Väitöskirjan yhtenä ohjaajana on toiminut Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan johtoryhmän jäsen, professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta. Väitöskirja syntyi osana Kuikan johtamaa työkokonaisuutta Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Smartsea-hankkeessa.

Kaikkosen väitöskirja, ”Risks out of depth? A study on the environmental impacts of seabed mining” koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta. Kokonaisuudessa arvioidaan monipuolisesti merenpohjan kaivostoimintaan liittyviä ympäristöriskejä, alkaen ongelman jäsentelystä ja olemassa olevan tiedon synteesistä aina todennäköisyyspohjaisen riskianalyysimallin kehittämiseen. Kokonaisuuden viimeisessä artikkelissa pureudutaan kyselytutkimuksen keinoin asenteisiin ihmisille enimmäkseen saavuttamattomia merenpohjia, sekä kaivostoiminnasta niille aiheutuvia haittoja kohtaan.

Merenpohjan kaivostoiminnasta odotetaan maailmanlaajuisesti ratkaisuja muun muassa akkuteollisuuden kasvavaan mineraalivarojen kysyntään, minkä vuoksi tarvitaan parempaa tietopohjaa ja tehokkaita menetelmiä toiminnan ympäristövaikutusten ja sääntelyn tarpeen arvioimiseksi. Kaikkosen väitöskirja tarjoaa tieteellisesti päteviä ratkaisuja, tietoa ja pohdintaa aiheesta.

”Koska merenpohjan kaivoshankkeet ovat vasta kehitysvaiheessa, mineraalivarojen hyödyntämiseen ja sen ympäristövaikutuksiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia”, Kaikkonen sanoo ja jatkaa kertomalla, että rajoittamattomalla mineraalien nostolla voi olla meriekosysteemin toimintaan mittavia vaikutuksia, jotka on selvitettävä ennen kuin kaupallista toimintaa voidaan harkita. ”Vasta kehittymässä oleviin ihmistoimintoihin liittyvien riskien kattavampi ymmärtäminen on ylipäätään välttämätöntä merialueiden hallitsemattoman teollistumisen ehkäisemiseksi ja meriympäristön hyvän tilan ja hoidon varmistamiseksi”, Laura Kaikkonen korostaa.

Opinnäytetyön yhteenveto-osion voi ladata Helda-julkaisuarkistosta.

 

Kirjoittanut: Annukka Lehikoinen