Merikotkan tutkijaverkoston yhteinen lausunto rannikkostrategiasta

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja sidosryhmien edustajilta uudesta Suomen vuoteen 2050 tähtäävästä rannikkostrategiasta. Merikotkan tutkijaverkostossa teemme poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta erityisesti meriliikenteeseen liittyen. Meriliikenteen kestävien käytäntöjen kehittämisellä on erityisen tärkeä merkitys koko rannikkoalueelle ja sen hyvinvoinnille. Koska tutkijaverkostomme tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä ja sitä kautta tukea kestävämpää meriliikennettä, päätimme antaa yhteisen lausunnon rannikkostrategiasta keskittyen meriliikennettä koskeviin aiheisiin.

Yhteisen lausunnon muotoileminen aloitettiin kääntämällä rannikkostrategia englanniksi, jotta jokainen tutkija pystyi tutustumaan siihen itsenäisesti ja kommentoimaan sitä yhteistyöalustallamme. Tämän jälkeen pidimme kokouksen, jossa kävimme yhdessä keskustellen läpi kaikkien kommentit ja ajatukset. Lopuksi ehdotuksista koottiin yhtenäinen lausunto, joka lähetettiin lausuntopalveluun. Lausunto on julkinen ja löytyy lausuntopalvelun sivuilta.

 

Teksti: Emilia Luoma

Visiirin loppuraportti julkaistu

Merikotka -tutkimuskeskuksen julkaisusarjan ensimmäinen suomenkielinen raportti on julkaistu. Visiiri-projektin tutkijat Patrik Kauppi (Merikotka), Emilia Luoma (Merikotka) ja Elina Multanen (Finnhub ry) kirjoittivat projektin tuloksista yhteisraportin: Toimialarajat ylittävä yhteistyö- ja innovaatioalusta tukena logistiikkasektorin vihreässä siirtymässä. (Liitteet löytyvät täältä: Visiiri_liitteet)

Julkaisussa todetaan, että logistiikka-ala on murroskohdassa, jossa jokaisen yrityksen tulee muuttua ja sopeutua parhaansa mukaan, jos se haluaa pärjätä muuttuneessa toimin­taympäristössä. Projektin tulosten perusteella erityisesti pienet logistiikka-alan yritykset tarvit­sevat tukea ja yhteistyön lisäämistä pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Lisäksi alu­eellisella yhteistyöllä ja jopa eri alojen yritysten yhteistyön tiivistämisellä voitaisiin saavuttaa sellaisia etuja, joita ei muuten saavuteta. Yhtenä ratkaisuna julkaisussa esitetään logistiikka-, digi- ja kiertotalousalan yhteistä yhteistyö- ja inno­vaatioalustaa, jolle projektin tulosten perusteella olisi kysyntää. Lisäksi julkaisussa esitetään tiekartta mahdollisen yhteistyö- ja innovaatioalustan kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Tutkimus rahoitettiin osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia; koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla REACT-EU elpymistuella.

 

Teksti: Emilia Luoma

Vihreän siirtymän yhteistyö- ja innovaatioalustaa koskeva kysely

Onko logistiikan alalla mielestäsi tarvetta yhteistyön lisäämiselle? Voisiko jonkinlainen eri alojen toimijoita yhdistävä yhteistyö- ja innovaatioalusta auttaa logistiikkasektoria ratkaisemaan erityisesti vihreään siirtymään liittyviä haasteita?

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry ja Finnhub ry pyrkivät VISIIRI-projektissa selvittämään logistiikkasektorin kohtaamia haasteita vihreän siirtymän toteuttamisessa sekä tarkastelemaan digi- ja kiertotaloussektorin yritysten osaamisen hyödyntämistä ongelmien ratkaisemiseksi.

Jos edustat logistiikka-, digi- tai kiertotaloussektorin yritystä, vastaathan muutamaan aiheeseen liittyvään kysymykseen täällä:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc1HI-cLLCzoxxsZyC6cULSbTs-8wDtLWmb3Xj7GQaVzKqwvw/viewform?usp=sharing

Vastaamiseen ei mene kauan (5 min) ja vastauksenne ovat meille erittäin tärkeitä!

Hackathonissa innovoitiin yhteistyöalustaa logistiikkasektorille

Yksipäiväisessä mini-Hackathonissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat kokoontuivat suunnittelemaan yhteistyö- ja innovaatioalustaa, joka yhdistäisi sekä logistiikka-, kiertotalous- ja digitaalialan yrityksiä ja tukisi logistiikka-alaa vihreässä siirtymässä.

Kouvolassa järjestettiin maaliskuussa 2023 Visiiri-projektiin liittyvä Hackathon innovointitapahtuma, johon merikotkalaisista osallistui Visiiri-projektissa työskentelevät projektitutkija Emilia Luoma ja projektityöntekijä Patrik Kauppi. Tapahtuma toteutettiin vahvassa yhteistyössä Xamkin kahden projektin LOGWELL – Muutoksesta mahdollisuuksia logistiikka-alalle ja Logistiikkakeskus TKI ja oppimisympäristönä kanssa. Hackathonin osallistujat olivat opiskelijoita Xamkin eri koulutusohjelmista ja kampuksilta. Epäonnisen sattuman takia junalakko toteutui tapahtuman kanssa samaan aikaan, mutta onneksi siitä huolimatta paikalle saatiin 15 innokasta opiskelijaa, joista kauimmat tulivat Mikkelistä ja jopa Turusta asti ”hackaamaan”.

Päivä alkoi aamupalalla ja kaikkien osallistujien rennolla sekä lyhyellä esittelykierroksella. Virallisen osuuden aloitti Limowan toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen puhumalla vihreästä siirtymästä ja digitaalisuuden erilaisista mahdollisuuksista logistiikkasektorilla. Visiiri-hankkeen projektitutkija Luoma jatkoi kertomalla yleisesti alustavista tuloksista ja toiveista liittyen innovointi- ja yhteistyöalustaan, joka opiskelijoiden olisi tarkoitus Hackathonissa suunnitella. Seuraavaksi TKI-asiantuntija Jani Kiviranta Xamkilta ja Finnhub ry:n toimitusjohtaja ja Visiiri-projektissa mukana oleva Elina Multanen esittelivät kaksi toisistaan poikkeavaa alustakonseptia. Kiviranta esitteli vielä tällä hetkellä kehitysvaiheessa olevan kierrätysalan toimijoille suunnatun digitaalisen alustan, jonka kohderyhmässä ovat Kymenlaakson pk-yritykset. Lisäksi Kiviranta esitteli tarkemmin Hyötyvirran yritysaluetta alustakonseptina. Multanen esitteli jo olemassa olevan Logistiikka-alan verkostoitumistapahtuman Logistiikkatreffit, jossa digitaalisuus on toissijaisessa roolissa. Tämä oli hyvä vastapaino Lahtisen digitaalisuuteen keskittyvälle esitykselle ja antoi myös erilaista perspektiiviä opiskelijoille siitä, millainen alusta voi olla.

Projektitutkija Emilia Luoma kertoo Hackathonin osallistujille Visiiri-projektin alustavista tuloksista sekä tavoitteista. KUVA: Patrik Kauppi / Merikotka.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen päästiin yhteistyö- ja innovaatioalustan suunnittelun ohjeistukseen. Logwell-projektin projektipäällikkö Heidi Järvi (Xamk) ja Logistiikkakeskus TKI ja oppimisympäristönä-projektin TKI-asiantuntija Anni Lippo (Xamk) ohjeistivat opiskelijoita siitä, miten innovointiprosessi aloitetaan, kuinka ideoita kannattaisi lähteä jalostamaan ja miten valmiit työt tulisi esitellä Hackathonin lopussa. Opiskelijat muodostivat ohjeistuksen jälkeen ryhmät pitkälti omatoimisesti. Ryhmiä muodostui lopulta kolme kappaletta ja jokaiselle ryhmälle löydettiin omat tilat, joissa he aloittivat innovointiprosessinsa. Lisäksi opiskelijat saivat halutessaan pyytää apua järjestäjiltä tai mentoreilta, ja tätä mahdollisuutta osa hyödynsikin. Innovointi eteni kaikilla ryhmillä hienosti ja ideat alkoivat jalostua kohti yhteistyö- ja innovaatioalustaa.

Limowan toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen (oik.) jakaa ajatuksiaan joukkueelle ideointiprosessin tueksi. Joukkueen jäsen opiskelija Roope Kallio kuuntelee (vas.). KUVA: Anna Kiviniitty / Xamk.

Tapahtuman lopussa jokainen ryhmä esitteli työnsä, jonka jälkeen Hackathonin tuomaristo vetäytyi pohtimaan pisteytystä. Tuomaristossa edustivat toiminnanjohtaja Heikki Lahtinen (Limowa), Kouvola Innovation Oy:n kehittämispäällikkö Mika Penttilä, tutkimuspäällikkö Tiina Poikolainen (Xamk) ja Kymenlaakson Jäte Oy:n vastuullisuuspäällikkö Virpi Leppälä. Tuomariston tehtävänä oli arvostella opiskelijoiden innovoimia alustasuunnitelmia neljän eri kategorian perusteella (idea, saavutettavuus, käytettävyys, innovatiivisuus) asteikolla 1–5. Kisa oli lopulta erittäin tasainen voittajajoukkueen saadessa 16 pistettä saatavilla olevista 20 pisteestä, ja ero toisena olleeseen joukkueeseen oli vain yksi piste. Mainittakoon kisan tasaisuudesta vielä se, että kolmantena oleva joukkue jäi voittajajoukkueesta vain kahden pisteen taakse. Voittajajoukkue koostui sekä yhteisöpedagogiikan että logistiikan ja teknologian opiskelijoista. Voittava suunnitelma on rakenteeltaan digitaalinen alusta, jossa yhdistyvät sekä taloudellinen että ympäristöllinen hyöty. Alustan tarkoituksena on tukea kestävää logistiikkaa tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistää kuljetuksia, optimoida reittejä ja tarjota käyttäjilleen teknisiä ratkaisuja sekä koulutusta. Voittajaryhmä sai yhteensä 500 euron palkinnon.

Voittajajoukkue pokkasi itselleen 500 euron suuruisen palkintopotin. Voittajajoukkueen jäsenet vasemmalta oikealle: Nermin Iusufovich
Julia Parkko, Jihan Azzan, Leena Mononen, Antti Mäkelä ja Jenni Roppo. Kuva: Anna Kiviniitty / Xamk.

Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut, innostunut ja innovatiivinen. Kaikki ryhmät saivat hyvin innovointiprosessinsa alkuun, ja suunnitelmat olivat onnistuneita sekä hyvin mietittyjä tiukasta aikataulusta huolimatta. Tällaisessa yhden päivän kestävässä mini-Hackathonissa aikaa itse innovointiin jää lopulta suhteellisen vähän, mutta me järjestäjät olimme kuitenkin todella tyytyväisiä Hackathoniin ja sen tuloksiin. Opiskelijatkin olivat palautteen perusteella pääosin hyvin tyytyväisiä päivään, ja moni haluaisi osallistua vastaavanlaiseen tapahtumaan toistekin. “Mahtava meininki, hyvät tarjoilut ja kiinnostava ohjelma”, kiteytti eräs osallistuja.

Kiitos kaikille mukana olleille. Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Kirjoittajat: Emilia Luoma ja Patrik Kauppi

VISIIRI-projekti alkoi

Merikotkassa alkoi tänä keväänä uusi VISIIRI-projekti ”Vihreän siirtymän yhteistyö- ja innovaatioalusta logistiikkasektorille”. Projekti on saanut rahoitusta Uudenmaan liiton hallinnoimasta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). VISIIRI-projektissa on tavoitteena selvittää kysely- ja haastattelumenetelmän keinoin logistiikkasektorin kohtaamia haasteita ja ongelmia vihreän siirtymän toteuttamisessa sekä selvittää digi- ja kiertotaloussektorin yritysten osaamisen ja innovaatiopotentiaalin mahdollista hyödyntämistä ongelmien ratkaisemiseksi ja vihreän siirtymän toteuttamiseksi Kymenlaakson alueella. Vaikka eri kokoiset ja tyyppiset logistiikka-alan yritykset painivat erilaisten ongelmien kanssa, vihreään siirtymään liittyy myös yhteisiä haasteita, joiden ratkaisemisessa yhteistyö niin saman kuin eri alan yritysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa on korkean koulutustason ja osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet saada logistiikka-alan yritykset kansainvälisestikin edelläkävijöiksi vihreässä siirtymässä ja saavuttaa sitä kautta myös kilpailuetu muihin nähden.  Se vaatii kuitenkin laajaa yhteistyötä sekä innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

VISIIRI-projektissa käynnistetään yhteistyö- ja innovaatioalustakonseptin kehittämiseen ja käyttöönottoon tähtäävä työ. Projektissa laaditaan selvitys alustakonseptin kehittämistarpeista ja toteutetaan selvitystuloksiin pohjaava, korkeakouluopiskelijoita osallistava hackathon-tapahtuman ensi vuoden puolella. Alustakonseptin tavoitteena on tukea vihreää, vähähiilistä logistiikkaa ja sitä kautta paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä vihreän kasvun ja kilpailukyvyn kautta.

 

Lisää tietoa VISIIRI-hankkeen sivuilta.

 

Kirjoittanut: Emilia Luoma