Uusi tutkimushanke sisävesiliikenteen kehittämiseksi

Sisävesiliikenteen kehittämiseen tähtäävä INFUTURE (Future potential for inland waterways) hanke käynnistyy lokakuussa. Hanke on kolmevuotinen ja sen rahoitus on saatu South-East Finland – Russia CBC 2014-2020 ohjelmasta, joka pääsee alkamaan marraskuussa.

”Kartoitamme rahtiliikennettä koskevaa lainsäädäntöä sekä Venäjän ja Suomen tullikäytäntöjä.  Lisäksi luomme IT-järjestelmän, joka auttaa asiakasta löytämään nopeasti rahdilleen sopivimman palvelun.” toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Ville Henttu.

INFUTURE hankkeen tutkimustiimi etsii laaja-alaisesti ratkaisuja kestävän ja kustannustehokkaan sisävesiliikenteen kehittämiseksi. Yhteistyössä ovat mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Suomen Vesitieyhdistys, Meritaito Seahow Oy, Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping  ja North-West Russia Logistic and Information Development Center.

Merikotka-tutkimuskeskuksessa hanketta koordinoi Tarja Javanainen.

Lapset piirsivät vieraslajeista

Itämerikylä haastoi kesällä Kotkan koululaiset taiteilemaan vieraslajeista. Vieraslajit ovat eläimiä tai kasveja, jotka ovat levinneet uuteen ympäristöön ihmisen toiminnan tuloksena. Vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Lasten taidekisassa vieraslaji sai olla oikea tai kuvitteellinen. Nuorten taiteilijoiden kesken arvottiin Maretariumin pääsylippupaketteja koko perheelle. Yksi palkituista oli 5-vuotias Joanna. Kuvassa Joannan näkemys vieraslajista.

Itämeri-kylä järjestetään vuosittain Kotkan Meripäivien yhteydessä. Tapahtuman järjestämiseen osallistuivat Kotkan kaupungin ympäristökeskus, Luontokoulu Haili, Kymen Vesi Oy, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Suomen merikalastajain liitto ry.

Avoin data satamassa – pakko vai mahdollisuus?

Tulevaisuuksien tutkijat Risto Linturi ja Osmo Kuusi arvioivat Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037”, että liikenne kehittyy kaikista elämänaloista nopeiten. Digitalisaatio tulee logistiikkaankin, mutta ovatko satamat valmiita?

Tästä on huolissaan myös Suomen hallitus. Keväisessä periaatepäätöksessään se muistutti, että liikenteen solmukohdilta, kuten satamilta ja lentokentiltä, vaaditaan jatkossa enemmän avointa tietoa eli dataa. Avoin data on välttämätöntä digitalisaatiolle eikä digitalisaatio voi sivuuttaa kuljetusalaa…

Lue koko blogikirjoituksemme Centrum Balticumin sivuilta.

30MILES esittelee uuden työkalun satamien suunnitteluun

Rannikkomatkailun kehittämishanke 30MILES esittelee toukokuun 23. päivä pienvenesatamien suunnitteluun kehitetyn työkalun. Helsingin yliopiston ympäristötieteilijöiden kehittämä työkalu tarjoaa apua investointien suunnitteluun.
– Tämä uusi malli auttaa satamien kehittäjiä etsimään niitä asioita, jotka lisäävät tehokkaimmin asiakastyytyväisyyttä, kertoo sovelluksen kehittäjä, tutkija Annukka Lehikoinen.
Lehikoisen työryhmä esitelee sovellusta 30MILESin loppuseminaarissa. Siellä osallistujilla on mahdollisuus testata työkalun eri versioita ja vaikuttaa sen loppukehitykseen. 30MILESin loppuseminaari on kaksipäiväinen. Jälkimmäinen seminaaripäivä käsittelee hankkeen muita saavutuksia.
Lisätietoja Tarja Javanainen, tarja.javainen@merikotka.fi
30MILES on EU:n rahoittama vesistömatkailun kehittämishanke.  Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on turvallisen ja palveluiltaan kiinnostavan piensatamaverkoston luominen Itäiselle Suomenlahdelle.

Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data?

DigiPort-hanke järjesti kaksi seminaari- ja työpajatilaisuutta Kotkassa ja Turussa. Kotkan tilaisuus pidettiin 13.3.2018 Mussalon satamassa toimistokeskus Merituulessa Logistiikkaverstaalla. Turussa kokoonnuimme puolestaan 15.3. Auriga Business Centeriin Aboa Maren tiloihin.

– Tilaisuudet onnistuivat yli odotusten. Molemmat tapahtumat olivat tilojen puolesta loppuunbuukatut. Osallistujia oli kaikista satamaan liittyvistä organisaatioista, myös viranomaisia, kuten toivoimmekin, kertoo projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta.

Ohjelmassa oli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE:n asiantuntija Jari Salon esitys avoimen datan mahdollisuuksista satamissa. Toinen osio muodostui työpajasta, jossa pyrittiin kartoittamaan, millaisiin toiminnallisiin ongelmiin satamayhteisö on satamassa törmännyt. Pohdimme myös, voisiko niihin löytää ratkaisuja digitaalisuuden ja avoimen datan avulla.

Seuraavaksi työpajan tulokset analysoidaan, jotta niitä päästään käyttämään satamien nykytilaselvitystyön pohjalla. Kerättyjä ongelmia viedään myös hankkeessa kevättalvella 2019 järjestettävään Hack The Port -hackathontapahtumaan monialaisten opiskelijatiimien ratkaistaviksi.

Kuvia tapahtumasta löytyy Turun Yliopiston MKK:n uutissivulta.

Vastuullisuutta merenkulkuun

Merenkulku on pitkälti kansainvälisen merenkulun liiton, IMO:n, säätelemää. Nykyinen lainsäädäntö on kankea, eikä se sovellu monisyisen ja nopeatempoisen alan säätelemiseen ja valvontaan.”Yhteiskuntavastuullisuus voi tuoda joustavuutta merenkulun hallinnointiin. Se myös luo yrityksille taloudellisia kannustimia turvallisuuden parantamiseksi ja ympäristöystävällisten käytäntöjen kehittämiseksi”, kertoo Tuuli Parviainen, Helsingin yliopiston tutkija Meriturvallisuuden ja meriliikenteen tutkimuskeskuksessa.

Parviaisen, Annukka Lehikoisen, Sakari Kuikan ja Päivi Haapasaaren tutkimus How can stakeholders promote environmental and social responsibility in the shipping industry etsii tapoja parantaa merenkulun vastuullisuutta.

Tarvitaan laajaa yhteistyötä – tutkijat, kuluttajat ja järjestöt mukaan vaikuttamaan

Tutkimus esittää uusia tapoja merenkulun vastuullisuuden parantamiseksi.  Vaikka merenkulku on perinteisesti nähty business-to-business alana, niin myös alan ulkopuoliset toimijat (kuten media, kansalaisjärjestöt, kuluttajat ja tutkijat) voivat vaatia laivayhtiöiltä vastuullisempaa toimintaa.

Tutkijat korostavat, että vaikka yksittäisillä tahoilla onkin usein vähän valtaa suhteessa laivayhtiöihin, niin eri sidosryhmien väliset liittoutumat voivat tehokkaasti painostaa merenkulun alan toimijoita. Kaupallisten ja ei-kaupallisten tahojen yhteistyö on erityisen tehokasta. Kansalaisjärjestöt, kuluttajat ja laivayhtiöiden työntekijät voivat yhdessä vaikutusvaltaisten rahoittajien, vakuutusyhtiöiden tai viranomaisten kanssa vaikuttaa vastuullisten käytäntöjen kehittämiseen ja noudattamiseen.

Yhteistyö voi kiinnittää huomiota niin uuden teknologian kehittämiseen kuin myös tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten avoimuuteen, työolosuhteisiin, tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Parhaimmillaan monen eri tahon painostus voi vaikuttaa lainsäädäntöön ja lakiuudistuksiin.

Vastuullisuussertifikaateista apua luokitteluun

Merenkulku on liiketoimintaa. On löydettävä uusia tapoja tehdä vastuullisesta toiminnasta kaupallisesti kiinnostavampaa.  Lainsäädännön ja viranomaistyön rinnalle on kehitettävä tapa luokitella toimijoita ja toimintatapoja. On tärkeää myös, että luokitteluun kehiteltävät vastuullisuussertifikaatit tunnetaan alan ulkopuolellakin. Tehokkaan yritysvastuun ulottaminen merenkulkuun edellyttääkin laajaa julkista keskustelua, sidosryhmien osallistamista ja poliittista tukea.

Tuuli Parviaisen, Annukka Lehikoisen, Sakari Kuikan ja Päivi Haapasaaren tutkimus on julkaistu kansainvälisessä WMU Journal of Maritime Affairs -tiedejulkaisusarjassa. 

Wihurin säätiö rahoittaa Merikotka-professuuria

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt apurahan Merikotka-tutkimuskeskuksen merenkulun logististen järjestelmien professuurille. Professuuri on sijoitettu Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskukseen.

Professuuri on ainutlaatuinen Suomessa. Se keskittyy merenkulkualan johtamisjärjestelmiin, meriliikenteen ja lastivirtojen analysointin Suomenlahdella sekä satamasidonnaisiin toimintoihin ja tietovirtoihin. Professuuri on toiminut vuodesta 2006, ja se on olennainen osa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan monitieteellistä tutkimuskokonaisuutta.

120 000 euron suuruinen rahoitus antaa mahdollisuuden jatkaa professuuria vuoden 2021 loppuun sakka.

Merikotka-tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiiski ja Turun yliopiston professori Tommi Inkinen iloitsevat rahoituspäätöksestä: ”Tämä on tärkeä panostus merenkulun tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi Suomessa.”

Loppuseminaari 25.8.2015 IMISS 2015 -seminaarin yhteydessä Maritime Safety -viikolla

Hankkeen loppuseminaari pidetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa 25.8.2015 kansainvälisen IMISS 2015 -seminaarin yhteydessä. Samalla viikolla on Kotkassa sekä Helsingissä Maritime Safety week, joka sisältää useita aiheeseen liittyviä tapahtumia. Hankkeen lopputuloksia esittelee projektipäällikkö Olli-Pekka Brunila Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta esityksellä ”Ports’ environmental management in the Baltic Sea”.

Tervetuloa!