Tarjouspyyntö Merikotkan markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelusta ja toteutuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia 30.8.2019

1. Kohdassa ”Tarjouksen valinta ja vertailuperusteet” on mainittu, että vertailuun vaikuttavat
Markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnitelman ja toteutuksen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin – Visuaalisen ratkaisun osalta arvioidaan esitetty luonnos ja sen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin. Oliko siis ajatus, että tarjouksessa esitetään teille jokin suunnitelma tai joitain valmiita luonnoksia? Jos näin on, onko näistä toiveista jotain tarkempaa kuvausta saatavilla (esim. mistä työstä luonnos olisi tarkoitus tehdä)?

Haemme markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoilta apua siihen, että viestintämateriaalimme olisi visuaalisesti vakuuttavaa ja muodostaisi yhtenäisen, mietityn kokonaisuuden. Tällä hetkellä meillä on kaikenlaista hajanaista viestintämateriaalia, joihin osaan olemme tyytyväisiä (mm. logo, nettisivut) ja osaan emme (mm. yleisesite). Pyydämme tarjoukseen jonkinlaista alustavaa suunnitelmaa tai ideaa minkälainen viestinnän- ja markkinoinnin kokonaisuus meillä tulisi olla. Osaamme itse tunnistaa tarjouksen kohdassa ”Tarjouksen sisältö” mainitut tarpeet, mutta puuttuuko tästä jotain oleellista? Mikä muu voisi olla tarpeen, jotta viestintämme olisi tehokkaampaa? Jotta kokonaisuus esitetystä suunnitelmasta välittyy meille ja pystymme sen arvioimaan, niin jonkinlainen suunnitelma ja visuaalinen luonnos on tarpeen esittää. Tiedossa olevat toiveet ovat nuo tunnistetut tarpeet, jotka on listattu tarjouksen kohdassa ”Tarjouksen sisältö”.

2. Minkälaisen luonnoksen haluatte tarjouksen liitteeksi? Onko esimeriksi yksinkertainen flyeri ( 21*21, 2-puoleinen) sopiva.

Luonnoksen on hyvä sisältää ainakin joitakin tuotteita, jotka on mainittu tarjouksen kohdassa ”Tarjouksen sisältö”. Kts. myös edellinen vastaus.

3. Pyydetäänkö osana tarjouspyyntöä ehdotusta myös sisällöntuotannosta? Esim. yleisesitteen tai toimintakertomuksen tekstin loppuun saattamisen osalta?

Halutessanne voitte kuvata muita mahdollisia palveluja, joita yrityksenne tarjoaa. Ilmoittakaa näiden palveluiden hinnoitteluperusteet eriteltynä, kuten kohdassa ”Tarjouspyyntö” on pyydetty.

4. Tuleeko toteutuksen osalta esittää toteutussuunnitelma ja aikataulu osana tarjousta?

Lyhyt suunnitelma toteutuksesta ja alustava arvio aikataulusta on eduksi. Ymmärrämme kuitenkin, että näitä sorvataan tarkemmaksi, kun pääsemme työhön käsiksi.

5. Tuleeko osana tarjousta esittää visuaalinen ratkaisu?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen. Jonkinlaisen idean esittäminen viestintäkokonaisuudesta on eduksi.

6. Kuinka monta referenssiä on tarkoitus esittää, ja onko toiveita niiden määrämuotoisuuden suhteen?

Referenssien määrää ei ole rajoitettu. Määrää oleellisempaa on referenssien laatu, ts. meitä kiinnostaa oletteko tehneet vastaavanlaista materiaalia Merikotkan tapaisille organisaatioille (tutkimustoiminta, tiedeviestintä). Referenssit voi esittää esimerkiksi linkkeinä tai kuvina tarjouksen ohessa.

7. Mistä tuotteesta halutaan visuaalinen luonnos ja mitä elementtejä luonnoksen tulisi sisältää? Kuvitus, infografiikka?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen. Luonnoksen tulisi sisältää ainakin joitakin tuotteita, jotka on mainittu tarjouksen kohdassa ”Tarjouksen sisältö”.

8. Helposti muokattava julkaisupohja, haluatteko, että pohja räätälöidään MailChimp -ohjelmaan, vai riittääkö ulkoasusuunnittelu ja ohjeet?

Meille on helpompi, jos pohja on räätälöity MailChimp-ohjelmaan.

9. Policy Brief -pohja. Tarkoitatteko Word-pohjaa, vaiko jotain muuta ohjelmaa/järjestelmää (MailChimp?), jolla viestitte. Vertaa yllä.

Kaipaamme tähän ehdotusta, mikä tekninen ratkaisu olisi hyvä? PB-pohjaa käytetään viestinnässä, joka osoitetaan päättäjille. Sen tulee olla vakuuttava myös teknisiltä ratkaisuiltaan.

10. Tarjouksen mukana toimitettavista todistuksista:
a. Onko mahdollista, että pyydätte todistukset vain valitulta yritykseltä tai
b. Koska yrityksemme on tilaajavastuu.fi -rekisterissä, joista kaikki tarjouspyynnössä vaadittavat asiat voi käydä toteamassa, riittäisikö tämä Luotettava Kumppani -jäsenyys (muillekin osallistujille)?

Hyvä ehdotus, kiitos! Täsmennetään pyyntöä niin, että pyydämme todistukset vain valitulta yritykseltä.

11. Tarkoitetaanko toteutuksella, että toteutuksen hinta pitäisi sisältää painatuksen hinnan? Mikäli se sisältää, mikä on toimintakertomuksen koko, sivumäärä ja painomäärä?

Otamme mielellämme vastaan tarjouksen, jossa on huomioitu myös painatus. Ymmärrämme kuitenkin, että painettavan tuotteen hintaa vaihtelee koon, sivumäärän ja painomäärän mukaan.Tässä alla on vuoden 2018 toimintakertomuksen tiedot. Voitte käyttää tätä tietoa hinnan laskemiseksi. Tarjouksen osan voi myös määrittää alihankinnaksi (kts. tarjousasiakirjan kohta alihankinta). Toimintakertomus 2018: painomäärä 200 kpl, paperi: kannet 250g silk ja sisus 170g silk, koko 210 x 210 mm, sivumäärä 28 (ml. etu- ja takakansi). Mikäli ette halua tarjota painatusta osana tarjoustanne, niin tämä on hyvä selvästi mainita.

12. Mitä haette kiinteällä kokonaishinnalla? Tarkoitatteko tuntihintaa?

Kohdassa ”Tarjouksen sisältö” listaamme tiedossa olevia tarpeita. Ensimmäinen tarve on markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelu. Kiinteä kokonaishinta koskee tätä suunnittelutyötä. Hinta voi myös olla tuntihinta, mutta silloin on arvioitava työhön varattava aika. Kokonaishinta on silloin tuntihinta x tarvittava aika.

13. Mitä tarkoittaa muiden mahdollisten palveluiden hinnoittelu? Mitä näillä muilla mahdollisilla palveluilla tarkoitetaan? Haetaanko tällä tuntihintaa eri töille?

Halutessanne voitte kuvata muita mahdollisia palveluja, joita yrityksenne tarjoaa. Ilmoittakaa näiden palveluiden hinnoitteluperusteet eriteltynä, kuten kohdassa ”Tarjouspyyntö” kuvataan.

14. Tarjouksen vertailuperusteissa on kohta, jossa puhutaan suunnitelmasta ja aikataulusta. Mitä tällä tarkoitetaan? Millä tavalla asia tulisi esittää?

Lyhyt suunnitelma toteutuksesta ja alustava arvio aikataulusta on eduksi. Ymmärrämme kuitenkin, että näitä sorvataan tarkemmaksi, kun pääsemme työhön käsiksi.

15. Tarjouspyynnön vertailuperusteissa on kohta, jossa pyydetään esittämään luonnosta. Mitä tällä luonnoksella haetaan ja mistä aiheesta?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

16. Tarjouspyynnön vertailuperusteissa on kohta, jossa pyydetään referenssejä. Itse tarjouspyynnössä ei ole mainintaa referensseistä. Millä tavalla halutaan, että referenssit esitetään? Montako referenssiä haluatte?

Kts. vastaus kuudenteen kysymykseen Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen..

17. Mikä on toimintakertomuksen laajuus (sivumäärä mahdollisesti 28 sivua, kuten vuoden 2017 versio), painosmäärä ja mahdolliset kieliversiot (myös näille painosmäärät)?

Toimintakertomus 2018: painomäärä 200 kpl, paperi: kannet 250g silk ja sisus 170g silk, koko 210 x 210 mm, sivumäärä 28 (ml. etu- ja takakansi). Toimintakertomus on tuotettu vain englanniksi.

18. milloin toimintakertomus tulee olla julki?

Painettuna vuosittain toukokuun loppuun mennessä.

19. onko materiaalien tuotannosta ja tärkeysjärjestyksestä tarkempaa tietoa?

Tuotteista akuutein tarve on kertahankinnoilla (yleisesite, MailChimp-pohja, Policy Brief-pohja). Lisäksi tarvitsemme kahdelle uudelle tutkimushankkeelle viestintämateriaalia.

20. onko teillä sopimuspainoa ja ilmoitetaanko teille tarjouksessa myös alihankintahinnat?

Meillä ei ole sopimuspainoa. Palveluntuottaja voi hankkia määrittämänsä osan palveluista alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan. Alihankkijoiden käytöstä tulee olla selvitys tarjouksessa ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin tarjoajaa.

21. mikä on esitteen laajuus ja painosmäärä?

Nykyinen yleisesitteemme on neljä sivua (ml. etu- ja takakansi). Koko 210 mm x 210 mm. Painosmäärä on ollut 500 kpl.

22. mitä toivotte markkinointi- ja viestintämateriaalien suunnitelman sisällöksi? Onko tästä tarkempaa ohjeistusta vai noudatammeko tarjouspyynnön materiaaliluetteloa?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

23. Onko mahdollisesta tilaussummasta jotain arviota, esimerkiksi vuositasolla?

Valitettavasti emme osaa arvioida, koska toimintamme riippuu hyvin paljon tutkimushankkeiden rahoituksista. Jos uusia hankkeita alkaa, niin tarvitsemme niihin aina uuden viestintämateriaalin.

24. Markkinointi ja viestintämateriaalin suunnitelma: Haetteko tällä brändi-identiteetin uutta ideaa ja viestinnän kiteyttämistä? Eli kokonaishinta pitäisi sisällään esimerkiksi bränd bookin + uuden graafisen ohjeistuksen?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen, mutta kyllä asian voi varmasti näinkin ilmaista.

25. Visuaalisen ratkaisun vastaaminen Merikotkan tarpeisiin: Haetteko tässä jo ideaa visuaaliseen ilmeeseen, eli teemmekö tähän jo konkreettisen ehdotuksen?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

26. Kuinka monta referenssiä tarjoukseen voi laittaa?

Kts. vastaus kuudenteen kysymykseen.

27. Huomasin verkkosivujenne ajankohtaista-osiosta, että olitte ilmeisesti tehneet vastaavan kilpailutuksen toukokuussa. Olisin tiedustellut, mistä syystä tuo kilpailutus ei ilmeisesti onnistunut / johtanut yhteistyöhön yhdenkään tarjoajan kanssa?

Tarjouspyyntö lähetettiin suoraan tietyille palveluntarjoajille. Tämän menettelyn kautta saimme vain kaksi tarjousta, joten päätimme uusia kilpailutuksen Hilman kautta.

28. Millaisella volyymilla markkinointi- ja viestintämateriaalia karkeasti arvioiden tarvitaan? Esim. monta yksittäistä tilausta kuukaudessa.

Vuosittain tarvitsemme toimintakertomuksen. Kertahankintana tarvitsemme yleisesitteen, julkaisupohjan uutiskirjeelle ja Policy Brief-pohjan. Muuta materiaalia tilataan tarpeen mukaan, uusien tutkimushankkeiden alkaessa. Meillä on nyt alkanut tai alkamassa kaksi isoa tutkimushanketta.

29. Tulisivatko materiaalitilaukset aina yhdeltä nimetyltä Merikotkan henkilöltä vai kuinka monta henkilöä materiaaleja voisi suunnilleen tilata?

Tilauksia voi tulla 2-3 henkilöltä, mutta voimme tarvittaessa järjestellä toisin.

30. Mitkä ovat markkinointi ja viestintämateriaalien tyypillisimpiä formaatteja? Esim. esitteet, flyerit, julisteet, lehti-ilmoitukset, adhoc taittotyöt, kutsut & ohjelmat, some-pohjat, julkaisut/raportit, infografiikka, banderollit, kampanjakokonaisuudet jne.

Tyypillisimpiä ovat yleisesite tutkimuskeskuksesta, tutkimushankkeiden omat esitteet ja erilaiset julkaisut tai raportit.

31. Onko teillä toiveita yhteistyöhön liittyvästä kommunikoinnista? Tehdäänkö tilaukset ja materiaalien kommentointi/hyväksyntä sähköpostitse vai esim. työnohjaukseen tarkoitetun järjestelmän kautta.

Olemme avoimia erilaisille ehdotuksille.

32. Mitä tarkoitetaan tarjouspyynnön ”Tarjouksen valinta ja vertailuperusteet” kohdassa mainitulla Visuaalisen ratkaisun osalta arvioidaan esitetty luonnos ja sen vastaaminen Merikotkan tarpeisiin.

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

33. Tarjouspyynnössä mainitaan, että tarjouksessa tulee olla eriteltyinä kiinteä kokonaishinta markkinointi- ja viestintämateriaalien suunnittelusta ja kiinteä hinta kullekin tarjouksessa esitetyn tuotteen toteuttamiselle. Mitä tarkalleen ottaen tässä tarkoitetaan markkinointi- ja viestintämateriaalien suunnittelulla?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

Mitä muuta se pitää sisällään kuin tarjouspyynnössä esitetyt tuotteet/mitä muuta se pitää sisällään?

Kts. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

Vai tarkoitetaanko tässä kiinteää tuntihintaa suunnittelulle?

Kts. vastaus kysymykseen 12.

Voitteko ystävällisesti täsmentää vielä, että mitä nämä tarjouksessa eriteltyinä oltavat hinnat tarkalleen ottaen tulee pitää sisällään.

Kts. vastaus kysymykseen 11.

34. Tarjouksen valinta ja vertailuperusteissa mainitaan, että vertailuperusteista laadussa 30 % tulee visuaalisen ratkaisun vastaamisesta Merikotkan tarpeisiin. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, että millaista visuaalisen ratkaisun luonnosta tarjouksessa edellytetään. Onko se esimerkiksi vuosikertomuksen leiska, esitteen tai uutiskirjeen leiska. Vai tuleeko tarjoukseen sisällyttää luonnos näistä kaikista? Voitteko ystävällisesti täsmentää vielä, että mitä visuaalisen ratkaisun luonnoksen tulee pitää sisällään.

Kts. vastaus ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen.

35. Tarjouspyynnöstä mainitaan että tarjousta pyydetään myös toteutuksesta. Pitääkö tarjoukseen sisällyttää painotöiden ja muun materiaalin hankinta- ja tuotantokustannukset? Jos, millaisille määrille? Onko kokoja ja materiaaleja määritelty ohjeistuksessa? Jos, noudatetaanko niitä vielä? Onko kuvamateriaalia olemassa vai pitäisikö sen tuotanto / kuvapankkimateriaalin käyttöoikeus- hankinnat sisällyttää tarjoukseen?

Kts. vastauksen kysymyksiin 11 ja 17. Pidämme esitteiden neliömuodosta (210 mm x 210 mm). Myöskään materiaalin suhteen ei ole muutostarpeita, mutta olemme avoimia uusille ehdotuksille. Meillä on kohtalaisen paljon kuvamateriaalia, mutta käytämme myös kuvapankkien kuvia. Kuvamateriaalin hankintaa ei ole välttämätöntä sisällyttää tarjoukseen.

36. Millaisen kokonaisuuden mukaisesti haluatte tarjouksen tutkimushankkeiden materiaaleista ja montako erilaista hanketta on? Millaisia määrä jakotuotteita pitäisi olla ja paljonko niihin on budjetoitu?

Kts. vastaus kysymykseen 19. Tutkimushankkeiden viestintämateriaali suunnitellaan ja toteutetaan hankkeiden alkaessa. Hankkeiden viestinnälliset tarpeet ovat hyvin vaihtelevia, ts. yleistystä on vaikea tehdä. Hankkeiden viestintäbudjetit vaihtelevat muutamasta sadasta kymmeneen tuhanteen euroon. Jakotuotteita on usein 1-2 per hanke, määrällisestin muutamia satoja kappaleita.

37. Jos toteutuma on kahden vuoden aikana satunnainen, millaisten määrien mukaisesti tarjous tulisi laskea, niin että kaikki tarjoukset ovat vertailukelpoisia keskenään? Liittyykö tuotteisiin jotain hintaan vaikuttavia tekijöitä kuten koko tai toivottu materiaali tai sen laatutaso?

Kts. edellinen vastaus.

38. Paljonko projektinhallintaan liittyviä tapaamisia asiakkaan luona tarjoukseen tulisi kahden vuoden jaksolle sisällyttää?

Arvioimme, että alkuun tarvitsemme 1-2 tapaamista, mutta jatkossa keskusteluja voidaan käydä muuten.

Satamien digitalisaatio ja DigiPort-hanke TIEKE:n AamuAreenalla

Avaa aamusi Areenalla – tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja solmimaan uusia kontakteja herättävien aiheiden äärelle TIEKE:n AamuAreenalle:

SATAMIEN DIGITALISAATIO JA DIGIPORT-HANKE
pe 13.9.2019 klo 8.30 – 9.30
MOW Areena, Pieni Roobertinkatu 9, 2. krs, Helsinki

Digitalisaatio etenee satamissa vähitellen.
Edistyneimmät satamat tekevät kehitystyötä useissa projekteissa, mutta digitalisaatio ei ole vielä näkyvästi esillä useimpien satamien strategioissa.
Tulevaisuuden visiot ja datan käyttömahdollisuudet näyttävät lupaavilta. Tieto tulisikin ottaa laajasti hyötykäyttöön ja tunnistaa sen arvo palvelujen tarjonnassa.

8.30 Avaus ja alustukset:

Digitalisuus ja autonomisuus Turun Satamassa. Markku Alahäme, tekninen johtaja, Turun Satama Oy

  • NextGen Link –projekti: automooring sekä rekkojen tunnistus-, kuvaus- ja mittausjärjestelmä
  • SecurePax –projekti: turvallisuus, digitaalinen rekisteröinti ja tunnistaminen, 5G
  • Smarter Port –hankeidea: matkustajasataman liikenteen kehittäminen

Satamien digitalisaation tulevaisuuden näkymiä. Reima Helminen, erikoistutkija, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

  • Satamien käsitykset digiteknologioiden tulevasta merkityksestä
  • Toimintaympäristön muutosvoimat ja satamien digitalisaation skenaariot vuoteen 2030

Yleisökeskustelu – kommentit ja kysymykset

9.30 tilaisuus päättyy

Lisätietoa: https://tapahtumat.tieke.fi/event/x2oN5

Kysely veneiden päällyskasvustoista käynnistynyt

COMPLETE on koko Itämeren alueen kattava projekti, joka tutkii miten veneily ja laivaliikenne vaikuttavat vieraslajien leviämiseen. Projektissa on käynnistetty kysely veneiden päällyskasvustoista.

Vastaamalla kyselyyn voi auttaa selvittämään pienveneilyyn liittyviä taustatietoja, joiden kerääminen on tutkimuksen kannalta tärkeää. Vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.

Kysely on saatavilla mm. suomeksi ja ruotsiksi, ja siihen vastataan nimettömästi. Jos kaipaat lisätietoa kyselystä, ota yhteyttä englanniksi: Annika Krutwa (biofouling@bsh.de).

Kiitos yhteistyöstä!

COMPLETE-projektin ensimmäinen uutiskirje on julkaistu

Tervetuloa seuraamaan COMPLETE-projektin etenemistä ja viimeisimpiä uutisia uutiskirjeen ensimmäisen numeron parissa.

Ensimmäinen uutiskirje löytyy tästä linkistä.

Mikäli haluat saada uutiskirjeen omaan sähköpostiisi, sen tilaaminen onnistuu uutiskirjeen yläreunan tilauspainikkeesta, tai projektin kotisivujen kautta: tilauslomake löytyy etusivun alareunasta.

Tervetuloa seuraamaan työtämme!

Uusi tiedeartikkeli satamien digitalisaatiosta julkaistu

Journal of Open Innovation: Technology, Market, and Complexity -tiedelehdessä julkaistiin 16.5.2019 artikkeli satamien digitalisaatiosta ja avoimen datan roolista digitalisaatiokehityksessä. Pääkirjoittajana on toiminut professori Tommi Inkinen Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK). Tutkimusaineisto ja analyysi perustuvat DigiPort-hankkeen tutkijoiden, Merikotkan Janne Saarikosken ja MKK:n Reima Helmisen työhön satamien digitalisaation nykytilaa käsittelevässä selvityksessä.

Artikkeli on ladattavissa tästä linkistä:

Kilpailutus: markkinointi- ja viestintämateriaali

Merikotka tutkimuskeskuksen markkinointi- ja viestintämateriaalin suunnittelusta ja toteutuksesta on järjestetty tarjouskilpailu. Tarjouspyyntö lähetettiin kaikkiaan 13 palveluja tarjoavalle toimijalle sähköpostitse 8.5.2019.

Tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä ja tiedusteluja tarjouspyynnöstä viimeistään 15.5.2019 mennessä. Esitetyt kysymykset ja vastaukset ovat alla:

  1. Tarvitaanko projektiin valokuvausta/valokuvaajaa?   Kuten tarjouspyynnössä todetaan, hintatietojen yhteydessä on mahdollista ilmoittaa myös muiden mahdollisten palvelujen hinnoittelun perusteet.
  2. Tarvitaanko projektiin tekstiaineistojen muokkausta (esim. tieteeellisen julkaisun muokkaus tiivistelmäksi, estetekstiksi tms.) vai tulisivatko tekstiaineistot valmiina taittoon? Todennäköistä on, että tekstiaineistot toimitetaan valmiina taittoon, mutta kuten tarjouspyynnössä todetaan, hintatietojen yhteydessä on mahdollista ilmoittaa myös muiden mahdollisten palvelujen hinnoittelun perusteet
  3. Täsmennyspyyntö: Tarjotaanko projektisuunnitelmaa vai visuaalista suunnitelmaa? Tutkimusviestintä on haastavaa ja haluamme parantaa sitä. Tähän kaipaamme avuksi hyvää suunnitelmaa mitä ja minkälaista viestintämateriaalia me tarvitsemme. Ratkaisun tulee tukea olemassa olevaa verkkosivustoa ja logoa.
  4. Täsmennyspyyntö: Mitä tarkoitetaan kohdalla ”Palvelujen sopivuus Merikotkan tarpeisiin”? Arvioimme palveluntarjoajan esittämät ratkaisut ja tarjoamat palvelut kuvauksen, laajuuden, kattavuuden ja palvelutason perusteella. Merikotka on akateeminen tutkijayhteisö. Tarjottujen palveluiden pitää tukea tätä lähtökohtaa.

 

INFUTURE vieraili Volgo-Balt hallintoviranomaisten luona Pietarissa

INFUTURE järjesti toisen työryhmän kokouksen 10.4.2019 Makarovin yliopistossa Pietarissa. Päivän aikana käytiin läpi projektin eteneminen ja päivitettiin loppuvuoden pääkohdat. Hankepartnereiden lisäksi kokoukseen osallistui sisävesiliikenteen asiantuntijoita Venäjän ja Suomen puolelta. INFUTUREn ensimmäinen raportti on julkaistu ja se on luettavissa Merikotkan nettisivuilla osoitteessa: https://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/

 

Toisen päivän aikana INFUTURE vieraili Volgo-Baltin hallinnossa, jossa varapääjohtaja Gennady Iosifovich Aizen toivotti henkilökohtaisesti ryhmän tervetulleeksi. Volgo-Baltin edustajat asiantuntijoineen kertoivat hallinnon eri rooleista ja merkityksistä toiminnassaan ja INFUTUREn edustajat loivat kuvan hankkeesta ja sisävesiväylien tulevaisuudesta ja kehityksestä Suomessa ja Ruotsissa. Vierailijat pääsivät tutustumaan myös viestintä- ja laivaliikenteen valvontakeskuksiin. Molemmat osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä päivään ja Volgo-Baltin varapääjohtajan mukaan he haluavat tehdä yhteistyötä hankkeen kanssa ja ovat erittäin kiinnostuneita hankkeen tuloksista.

Hack the Port loi uusia digitaalisia ratkaisuideoita satamaan

DigiPort-hanke järjesti Hack the Port -hackathonin Mussalon satamassa Kotkassa 9.-11.4. Hackathon on ongelmanratkaisutapahtuma, jossa opiskelijoista koostuvat tiimit pyrkivät kehittämään uusia, innovatiivisia ratkaisuja arkielämän haasteisiin. Hack the Portissa teemana oli satamatoimintojen sujuvoittaminen digitalisoimalla ja avoimen datan avulla.

Osallistujia oli 20 ja he jakautuivat viiteen tiimiin. Opiskelijat edustivat eri koulutusohjelmia. Mukana oli niin tietoverkkojen, kyberturvallisuuden, rakennusalan ja palvelumuotoilun opiskelijoita kuin merikapteenikin. Monialaisuuden kautta on mahdollista yhdistää erilaista osaamista, jolloin voi syntyä “laatikon ulkopuolelta” -ratkaisuja

Tapahtuman avasi tiistaiaamuna 9.4. HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Eija Rossi Mussalon sataman Merituuli-toimistokeskuksessa.


Eija Rossi esitteli satamayhtiön toimintoja ja roolia sekä korosti uusien ideoiden ja ratkaisujen tarvetta usein konservatiiviseksi koetulla satama-alalla.

Avauksen jälkeen oli vuorossa havainnointikierros Mussalon satama-alueella. Kierroksella tiimit näkivät konkreettisesti, mitä satamassa tapahtuu ja kuulivat eri toimijoiden näkökulmia. Samalla heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Havainnointikierros alkoi HaminaKotka Satama Oy:n Ville Kuitusen yleisesittelyllä, jonka jälkeen VR Transpoint Oy:n Jani Liikanen kertoi raideliikenteen järjestelyistä ja haasteista satamassa. Seuraavaksi siirryttiin konttiterminaaliin, jossa Steveco Oy:n Mikko Raki esitteli konttioperointia ja sen taustalla olevia tietojärjestelmiä. Lopuksi vierailtiin nestesatamassa, jossa Suvi-Tuuli Lappalainen Oiltanking Finland Oy:stä esitteli kemikaalioperointia ja turvallisuusasioita.


HaminaKotka Satama Oy:n myyntipäällikkö Ville Kuitunen aloitti havainnointikierroksen Mussalon satama-alueen yleisesittelyllä Merituuli-toimistokeskuksen kattoterassilla

Lounaan jälkeen tiimeille esitettiin ennalta muodostetut haasteet, jotka olivat:
1. Sataman digitaalisen tilannekuvan kehittäminen
2. Sataman liikenteen sujuvoittaminen digitalisoimalla
3. Sataman turvallisuuden digitalisointi
4. Sataman avointen tietolähteiden riskianalyysi
5. Avoin haaste

Haasteiden ratkaisemiseksi opiskelijoille oli tuotettu erilaista taustamateriaalia kuten linkkejä avoimen datan oppaisiin ja tietokantoihin sekä tutkimusaineistoa DigiPort-hankkeessa keväällä 2018 Kotkassa ja Turussa järjestetyistä “Mikä satamassa tökkii? Auttaisiko digi ja data? -työpajatilaisuuksista.

Merituuli-toimistokeskuksesta työskentelyä siirryttiin jatkamaan läheisen Santalahti Resortin Villa Aava -tilaan. Tiimien työskenneltyä yön yli vuorokausi vaihtui ja keskiviikkona 10.4. puoliltapäivin tiimit hajautuivat viimeistelemään töitään itsenäisesti.

Torstaiaamuna 11.4. kokoonnuttiin Kotkan keskustaan XAMK:in Xlab-tilaan. Tiimeille tarjottiin pitchausvalmennusta ratkaisuideoiden sujuvaa ja kiinnostavaa esittelyä varten. Pitchausta oli mahdollisuus myös harjoitella testituomariston edessä. Heiltä saadun palautteen perusteella tiimit hioivat vielä lopullisia esityksiään.

Iltapäivällä oli vuorossa varsinaiset pitchaukset ja palkintojenjako. Hackathontuomaristossa oli tutkimusjohtaja Maria Hänninen Merikotkasta, logistiikan tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila XAMK:ista, myyntipäällikkö Ville Kuitunen HaminaKotka Satama Oy:stä sekä projektipäällikkö Antti Viitanen *ship Startup Festivalista.

Voittajatiimiksi valittiin Team PowerSquare. Heidän ideansa liittyi kumipyöräliikenteen sujuvoittamiseen digitalisoimalla kuljettajille annettavat ajo-ohjeet satamaan. Satama-alueella liikkuminen koetaan usein sekavaksi, eikä navigointi välttämättä onnistu tavallisilla navigaattorisovelluksilla. Tällä hetkellä kuljettajat saavat portilta tulostetun paperikartan, jonka avulla he etsivät tuomansa lastin toimituspaikan. Team PowerSquare:n sovelluksessa kuljettajille lähetetään sähköpostiin informaatiopaketti, jossa on ajo-ohjeiden lisäksi tietoa alueen turvajärjestelyistä ja tarjolla olevista palveluista.

Toiseksi tuli Team Jaa-a. Heidän ratkaisunsa liittyi niin ikään rekkaliikenteen hallintaan sataman porttijärjestelmistä ja tieliikenteen avoimen datan lähteistä saatavia tietoja jalostamalla. Tavoitteena on välttää ruuhkahuippuja ja varmistaa, ettei kumipyöräliikenteen käytössä olevaa kapasiteettia ylitetä.

Kolmas sija jaettiin kahden tiimin kesken. SH Double –tiimin idea “Connecting Port People” toi ihmiskeskeisen näkökulman sataman digitalisaatioon. Kyseessä oli uudenlaisen digitaalisen ekosysteemin rakentaminen satamayhteisöön. Hak5-tiimin tuotos oli konenäköön perustuva liikenteenohjaus ja –valvontaratkaisu.


Palkintojenjaon tunnelmaa Xlabilla.

Palkituilla tiimeillä on mahdollisuus jalostaa ideaansa ja esitellä se mentoreille ja rahoittajille *ship Startup Festivaliin.